Voimellakat kertoivat kasvavasta tyytymättömyydestä

Voita toimittivat yleiseen kulutukseen Valio ja valtion vointarkastuslaitos. Valio jatkoi voinvientiä Pietariin elokuuhun 1917 saakka, jolloin se loppui levottomien olojen ja Suomen tuotannon vähenemisen vuoksi. Viennin lopettaminen helpotti vain tilapäisesti koko kesän jatkunutta maitotuotteiden pulaa. Pulan syynä oli ennen kaikkea sotaväen kulutus. Sotilaat söivät kesällä arviolta 120–140 000 kiloa voita kuukaudessa. Määrä oli puolet Suomen […]

Vappu oli punainen 1917

Työväki juhli vappua näyttävästi kautta koko Suomen. Vappukulkueet olivat ”köyhälistön juhlapäivänä” pitkiä. Liikkeellä lähti satojatuhansia suomalaisia. Yksi vapun pääteemoista oli 8-tunnin työpäivä. Metallityöläiset olivat saavuttaneet 18. huhtikuuta järjestetyllä lakolla. Yhä useammat työnantajat siirtyivät vapaaehtoisesti 8-tuntiseen päivään. Senaatti oli aloittanut työaikalain valmistelun. Kysymys maaseutuammattien työajasta oli kuitenkin auki. Valtaosa työväestöstä asui maalla ja teki maa- ja […]

Työväenliike juhli näkyvästi kansainvälistä naistenpäivää 4. maaliskuuta 1917

Naistenpäivä sai 1917 työläisnaiset liikkeelle eri puolilla Suomea. Päivän teemoina olivat elinkustannukset, palkat ja lastenkasvatus. Työväenliikkeeseen kuuluneet naiset kokoontuivat maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina 1917 ainakin 33 paikkakunnalla juhlimaan kansainvälistä naistenpäivää. Sosialidemokraattinen naisliitto julkaisi tilaisuuksia varten 16-sivuisen Työläisnaisen Päivä -lehden, joka esitteli päivän keskusteluteemat: köyhälistölasten kasvatus ja huolenpito, kallis aika ja työläisnaisten palkat ja elintaso. Sensuurin vuoksi […]

Tampereen valtaus muodosti sisällissodan käännekohdan

Sisällissodassa keväällä 1918 teollisuuskaupunki Tampereen menetys oli punaisille vallankumouksellisille ankara tappio. Punaiset menettivät suuren joukon taistelukykyisimpiä joukkojaan. Lisäksi valkoiset saivat käsiinsä runsaasti rautatiekalustoa, josta oli hyötyä siirrettäessä taistelujen painopistettä Karjalaan.[1] Kustaa III:n vuonna 1779 perustama Tampereen kaupunki oli 1800-luvulla noussut yhdeksi maan johtavista teollisuuskaupungeista. Maan teollisuustyöläisistä yli kolmannes työskenteli 1800-luvun puolivälissä Tampereella.[2] Vuonna 1905 venäläistämistoimia […]

Tampereen Suomalainen Klubi

Tampereella syntyi 1880-luvun alkuvuosina suomenmielisten puolue ja vuonna 1882 perustettiin sen etuja ajamaan Tampereen Suomalainen Seura. Ruotsinmielisten puolella perustettiin oma seuransa, Konservationiklubi. Kieli- ja äänioikeustaistelu jatkui kiivaana vuosisadan lopulle asti. Tampereen Suomalainen Seura toimi kuitenkin lyhyen aikaa ja samoin myös sen tilalle syntyneet kaksi uutta seuraa, Suomalainen Sanomalehtiseura ja nuorten muodostama seurusteluklubi. Suomenmielisten yhdistystoiminnan ponnettomuus […]

Laivaliikenne täydensi rautatieverkostoa vielä itsenäisyyden ensivuosikymmenillä

Laivaliikenne ulottui vesistöjen kanavoinnin ansiosta 1910-luvulla Saimaan ja Päijänteen vesistöissä kaikkiin kulkukelpoisiin kolkkiin. Laivoja kulki myös suurilla järvillä Inarijärveä lukuun ottamatta. Laivat kuljettivat ihmisiä ja tavaroita vesistöjen varsilla. Vesiliikenne helpotti kulkua rautateiden varteen ja tehosti kuljetuksia kesäaikana. Ennen laivayhteyksiä pääosa tavaroista kuljetettiin talvisin hevosilla. Vesistöt olivat myös tärkeitä raakapuun uittoväylillä. Hinaajien vetämänä puulautat uivat jalostettavaksi […]