Talollisten ja muiden huittislaisten välinen kahtiajako tuli näkyviin ensimmäisissä eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1907. Puolueiden väliset kannatussuhteet jäivät pysyviksi Venäjän vallan loppuajaksi. Poliittinen mobilisaatio on nopea ja tempasi mukaansa koko yhteisön. Äänestämässä kävi 80 prosenttia äänioikeutetuista, mikä ylitti kymmenellä prosentilla koko maan keskiarvon. Sosiaalidemokraatit saivat 56 prosenttia äänistä. Vanhasuomalaisten kannatti 33, nuorsuomalaisia 5 ja kristillistä työväenliittoa 5 […]
Torpparikysymystä perusteellisesti tutkineen Viljo Rasilan (1970) mukaan useat sisällissodan ja torpparikysymyksen välisestä yhteydestä esitetyt väitteet eivät pidä paikkaansa. Hänen mukaansa on perusteetonta väittää, että torpparikysymyksen ratkaisun lykkääntyminen synnytti kapinaan johtaneen vasemmistoradikalismin tai ainakaan voimisti sitä ratkaisevasti. Yhtä lailla vailla pohjaa on käsitys siitä, että torpparit taistelivat yksinomaan punakaartien riveissä valkoisia vastaan. Mikäli nämä väitteet pitävät paikkansa, […]
Laukon torpparien lakkoilu toukokuussa 1906 johti häätöihin seuraavan vuoden tammikuussa. Lisäksi kevään ja kesän aikana häädettiin useita kymmeniä vuokraajia Laukon ja Tottijärven kartanoiden mailta. Häädetyistä 24 torpparia valitti kihlakunnanoikeuden tuomiosta Turun hovioikeuteen, joka vahvisti alioikeuden päätöksen 13. maaliskuuta 1909. Sekä uusi maanvuokra-asetus ja maanvuokrasopimukset jäädyttänyt asetus oli julkaistu edellisenä päivänä, ja torpparit valittivat uudelleen hovioikeuteen. […]
