Vuonna 1918 Kiuruvedellä oli vajaa 12 000 asukasta. Väestö oli kasvanut nopeasti edeltävän vuosisadan aikana, sillä 1815 Kiuruveden väliluku oli 2 300 henkeä. Viidenneksen kasvusta selittää vuoden 1883 alueliitos, jossa Pielaveden pohjoisosa liitettiin Kiuruveteen. Väestönlisäys oli kuitenkin Pohjois-Savon kuntien tapaan nopeaa, mikä muutti yhteiskuntarakennetta merkittävästi. Pelkistetysti sanottuna tilattoman väestön osuus kiuruvetisistä kasvoi. Kiuruvesi kuului Venäjän vallan loppuvuosina […]
Työväki juhli vappua näyttävästi kautta koko Suomen. Vappukulkueet olivat ”köyhälistön juhlapäivänä” pitkiä. Liikkeellä lähti satojatuhansia suomalaisia. Yksi vapun pääteemoista oli 8-tunnin työpäivä. Metallityöläiset olivat saavuttaneet 18. huhtikuuta järjestetyllä lakolla. Yhä useammat työnantajat siirtyivät vapaaehtoisesti 8-tuntiseen päivään. Senaatti oli aloittanut työaikalain valmistelun. Kysymys maaseutuammattien työajasta oli kuitenkin auki. Valtaosa työväestöstä asui maalla ja teki maa- ja […]
Nimimerkki ”Viksari” käsitteli naistenpäivän merkitystä ja naisten asemaa Työmiehessä 4.3.1917. Hänen mukaansa päivän vietto kertoi yhteiskunnassa vallitsevasta epätasa-arvosta. ”Naisten päivä on meillä nyt ikävä kyllä. Ikävä se, että täytyy viettää sennimistä päivää. Näet samoin kuin erikoisten työväen juhlien vietto antaa leimansa yhteiskunnalle, joka suvaitsee keskuudessaan muitakin kuin yhteiseen työhön osaaottavia, niin erikoinen naisten päivä osottaa, […]
Naistenpäivä sai 1917 työläisnaiset liikkeelle eri puolilla Suomea. Päivän teemoina olivat elinkustannukset, palkat ja lastenkasvatus. Työväenliikkeeseen kuuluneet naiset kokoontuivat maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina 1917 ainakin 33 paikkakunnalla juhlimaan kansainvälistä naistenpäivää. Sosialidemokraattinen naisliitto julkaisi tilaisuuksia varten 16-sivuisen Työläisnaisen Päivä -lehden, joka esitteli päivän keskusteluteemat: köyhälistölasten kasvatus ja huolenpito, kallis aika ja työläisnaisten palkat ja elintaso. Sensuurin vuoksi […]
Kun tämä työ on julistettu ylen puutteelliseksi, on tahdottu vahvistaa toimikuntaa uusilla, vereksillä ja ennen kaikkea asioita paremmin ymmärtävillä voimilla. Varsinkin on pidetty puutteena toimikunnan kokoonpanossa, etteivät siinä ole olleet edustettuina vähävaraisimmat kuluttajat ja ettei toimikuntaan kuulu naisia. Mitä edelliseen puutteeseen tulee, olisi tosiaankin syytä mitä pikimmin korjata se. – Kahdestakin syystä. Nykyolot ovat käyneet […]
Sokerin jako alkaa torstaina. ”Kirkko erotettava valtiosta – omaisuus siirrettävä kunnille”. Sos. dem. nuorisoliike Helsingissä – sakilaisuus riesana. Kannattaako tuhlata nuoruutta? Työväen syysjulkaisuilla hyvä menekki. Valtakunnanduuman istuntokauden edellä. ”Talohuijaukset Helsingissä”. Helsingin vesijohtoveden laadusta. Väkijuomien saatavuus ja rikokset. Ijäkäs puoluetoveri Voikkaalla. Työmies 12.11.1916, koko lehti Helsingin kaupungin muonituslautakunta ilmoitti sokerinmyynnin alkavan kuluttajille jaettuja kortteja vastaan alkavan […]
”Suomen porvariston pääpuolueet valitsijain edessä”. Porvarilehtien valittaman työvoiman puute maataloudessa. Asuntokurjuus Helsingissä. Lihanhankinnasta sotilaille. Lohjan työväenyhdistyksen naisosasto kymmenvuotias. Paperipula pahenee Venäjällä. Työmies 15.7.1916, koko lehti Työmiehen ”Ville” (Otto Ville Kuusinen) ruoti vaalitulosta eri puolueiden äänimäärien kehityksen perusteella. Hän laski Suomalaisen puolueen menettäneen 103 000 ja Nuorsuomalaisen puolueen 23 000 ääntä vuoteen 1907 verrattuna. Ruotsalainen kansanpuolue sai 1916 […]
J. V. Snellmanin 100-vuotisjuhlinnasta toukokuussa 1906 tuli suomalaisuusliikkeen voimannäyte. Suomenmielisyyden näkyvin ilmaus oli lähes 25 000 henkilön Snellmanin päivänä antama ilmoitus ottaa käyttöön suomalaistettu sukunimi. Snellman oli vuonna 1906 koko Suomen riidattomin suurmies. Häntä juhlivat sekä vanha- että nuorsuomalaiset, ruotsinkieliset ja työväenliike. Vanhasuomalaisilla oli kuitenkin juhlinnassa näkyvin rooli. Uusi Suometar julkaisi 12.5.1906 juhlanumeron, joka esitteli Snellmanin […]
Työmies 9.4.1916: Palkkataso alhainen, vaikka isoihin osinkoihin riittää rahaa. Tehkää palvelus lapsillenne: järjestäytykää! Rotta vellissä, joka on syötetty Gumtähden sairaalan hoidokeille. Porvarisvaltaa Elimäellä. Viinatehdas hävitetty Fredriksbergissä. Työmies 9.4.1916, koko lehti Työmies esitteli Suomen Ammattijärjestö-lehden tietojen pohjalta ansiokehitystä maailmansodan alusta lähtien. Suomen Ammattijärjestön puheenjohtajan Eero Haapalaisen kokoamien tietojen perusteella työttömyys kasvoi ensimmäisinä sotakuukausina, joiden aikana enimmillään 12 000 […]
Kaupungeissa ja tehdaspaikkakunnilla alkoi 1880-luvulla toimia työnantajien perustamia työväenyhdistyksiä, jotka pyrkivät torjumaan työntekijöiden radikalisoitumista pienillä uudistuksilla. Yksi wrightiläisen työväenliikkeen toimintamuodoista olivat kansanjuhlat, joiden ohjelmaan kuului erilaisia kilpailuja. Wrightiläinen aatemaailma vaikutti työväestön voimisteluharrastusta edistäneen Viktor Dammin ajatteluun. Helsingin seurakuntien vahtimestarina työskennellyt Damm täytti fennomaanien ihannemaailman itseoppineen kansanmiehen mitat. Hän perusti 1887 työväestölle tarkoitetun voimisteluseura Helsingin Ponnistuksen, […]
