Vuoden 1905 suurlakko yhdisti Huittisissa yhdistysaktiivien lisäksi kuntalaiset muotoutuvan poliittisen kentän laidasta laitaan. Yhteistoiminta jatkui lakon jälkeen ja 3. joulukuuta 1905 pidetyssä kokouksessa VPK:n salissa pidetyssä kokouksessa lähes tuhat henkeä vaati valtiopäiviä hyväksymään yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä yksikamarisen eduskunnan perustamisen. Ilmapiiri politisoitui Huittisilla ennen kokemattomalla tavalla. Eri poliittisiin ryhmiin kuuluneet pyrkivät aluksi keskustelemaan korostetun […]
Risto Alapuron mukaan helmikuun manifestin 1899 herättämä reaktio pakotti Suomen eliitin ensimmäisen kerran etsimään tukea kansan syviltä riveiltä. Suureen adressiin kirjoitti nimensä 389 huittislaista. Penseimmin adressiin suhtautuivat torpparit, joista vain seitsemän prosenttia kirjoitti nimensä adressiin. Mäkitupalaisten osuus jäi kahdeksaan prosenttiin. Talollisista adressiin allekirjoitti 67 prosenttia. Alapuron tulkinnan mukaan suomalaisen eliitin asema heikkeni rahvaan silmissä, kun […]
Työmies 23.2.1916: Maaseudun työväenyhdistykset 10-vuotiaita. Helsingin ”herrasvaltuusto” käsitteli alkoholimyyntiä. Työmies 23.2.1916, koko lehti Työmies loi yleiskatsauksen suurlakon seurauksena perustettuihin työväenyhdistyksiin. Lehden mukaan maaseudulla oli toiminut tätä ennenkin työväenyhdistyksiä, mutta vasta suurlakon antama herätys ”saattoi asian oikealle tolalleen”. Maaseudulle 1890-luvulla perustettujen yhdistysten toiminnassa oli ollut katkoksia, eivätkä ne olleet aluksi sosialistisia. ”Kymmenkunta vuotta takaperin myös vasta […]
