Ihmiset liikkuivat pakosta paljon

Ihmiset joutuivat vuonna 1917 liikkumaan arjessaan paljon. Asunnot lämpenivät puulla, vain harvassa talossa oli keskuslämmitys. Helsingissä suurimmalle osalle asukkaista vesi tuli putkia pitkin. Sen sijaan viemäröinti oli vielä melko harvinainen. Suomessa oli alle tuhat autoa, ja juna oli nopein matkustustapa. Kesäisin laivaliikenne oli vilkasta rannikoilla ja sisävesillä. Rautateiden ja laivareittien varteen päästäkseen oli kuitenkin taivallettava […]

Vuosi 1917 oli urheilussakin vilkas

Suomessa urheiltiin 1917 vilusta ja nälästä huolimatta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhteiskunnan jakolinjat piirtyivät esiin myös urheilussa. Talvi 1916–1917 oli kylmä ja runsasluminen. Olosuhteet suosivat talviurheilua. Tosin ajoittain kireä pakkanen haittasikin kilpailuja. Eri puolilla maata järjestettiin runsaasti hiihtoja, jääpallo-otteluita, mäkikilpailuja, pikaluistelukilpailuita ja raveja. Talvea riitti Etelä-Suomea myöten maaliskuun lopulle saakka. Hiihdon SM-kilpailuiden 60 kilometrin hiihdon […]

Suomea on rakennettu kansakunnaksi urheilun avulla omaa erityisyyttä korostaen

Eri puolilla Eurooppaa syntyi 1700-luvun lopulta lähtien kansallista erityisyyttä korostavia liikkeitä. Kansakunnan itsenäisen olemassaolo-oikeuden perusteita etsivistä ja painottavista aatteellisista rakennelmista käytetään yleisnimitystä nationalismi. Käsite on suomennettu etenkin 1900-luvulla kansallisuusaatteeksi. Nationalismin tavoitteena on ollut paikallisten lähtökohtien pohjalta löytää omaleimaiseksi tulkitut kansalliset piirteet ja tarvittaessa toimia kansakunnan valtiollisen itsenäisyyden saavuttamiseksi. Kansakunnan rakentamistyössä tärkeällä sijalla ovat yhteiset kokemukset, […]

Fennomaanit yrittivät säilyttää perinteisen kisailun

Suomenkieliseen yhdistystoimintaan vaikutti fennomania, jonka tavoitteena oli eliitin suomalaistaminen ja rahvaan valistaminen. Fennomaanit halusivat luoda kansalliselle perinteelle rakentuvan urheiluliikkeen. Irlannissa 1870-luvulla kehittynyt kansallinen liike irtautui täysin brittiläisestä urheilukulttuurista. Suomessa ei ollut fennomanian muotoutumisvaiheessa yhtä suurta tarvetta tehdä eroa Venäjään kuin Irlannissa Ison-Britannian suuntaan. Voimistelu- ja urheiluliike oli poliittisesti aluksi maltillinen ja Venäjän keskusvallalle uskollinen.[i] Voimistelussa […]

Urheilusta joukkovoimaa työväestölle

Kaupungeissa ja tehdaspaikkakunnilla alkoi 1880-luvulla toimia työnantajien perustamia työväenyhdistyksiä, jotka pyrkivät torjumaan työntekijöiden radikalisoitumista pienillä uudistuksilla. Yksi wrightiläisen työväenliikkeen toimintamuodoista olivat kansanjuhlat, joiden ohjelmaan kuului erilaisia kilpailuja. Wrightiläinen aatemaailma vaikutti työväestön voimisteluharrastusta edistäneen Viktor Dammin ajatteluun. Helsingin seurakuntien vahtimestarina työskennellyt Damm täytti fennomaanien ihannemaailman itseoppineen kansanmiehen mitat. Hän perusti 1887 työväestölle tarkoitetun voimisteluseura Helsingin Ponnistuksen, […]

Kuohunta kasvoi kapinaksi Varkaudessa ja Leppävirralla

Varkaudesta ja Leppävirrasta muodostui Kansanvaltuuskunnan kapinayrityksen alettua punaisen vallan saareke valkoisen Suomen keskelle. Heiveröisen punaisen vallan keskus oli Varkauden teollisuustaajama, josta A. Ahlström Oy oli alkanut luoda yhtä Suomen puunjalostusteollisuuden keskusta. Vanhastaan Leppävirtaan ja osin Joroisiin kuuluneessa Varkaudessa oli metalliteollisuutta. Leppävirralla sijaitsi lisäksi Hackman-yhtiön Sorsakosken metallitehdas ja useita sahoja. Teollisuustyöväestön lisäksi maan kymmenenneksi suurimmassa maalaiskunnassa […]

Leijonalippu – Itsenäinen Suomi liputti aluksi sortovuosina kansakunnan vertauskuvaksi kohonneella punakeltaisella leijonalipulla

Keskustelu valtiolipusta virisi 1860-luvulla Suomen olojen vapauduttua ja yhteiskunnallisen uudistustyön vauhdituttua. Suomen vaakunaan pohjautuva leijonalippu nousi esille yhtenä vaihtoehtona. Suomen Oulun kaupunginlääkäri Fredrik Nylander ehdotti 1862 Suomen valtiolipuksi ”jalopeuraa” punaisella pohjalla. Leijonalippu vakiintui Suomen puoliviralliseksi tunnukseksi 1800-luvun loppuun mennessä. Sen ohella käytettiin paljon Zachris Topeliuksen Ruotsin Marstrandissa 1862 pidettyyn purjehduskilpailuun suunnittelemaa sinivalkoista lippua. Marstrandin lippu […]

Suomen viralliset tunnukset: lippu ja vaakuna

Siniristilippu – Punakeltainen leijonalippu sai väistyä, kun eduskunta vahvisti siniristilipun Suomen valtiolipuksi toukokuussa 1918. Eduskunta vahvisti siniristilipun Suomen valtiolipuksi 28. toukokuuta 1918. Itsenäistymisen jälkeen virallisissa yhteyksissä käytetty punainen leijonalippu sai väistyä. Punainen pohjaväri ei sopinut tynkäeduskunnan enemmistön mielestä vallankumouksen kukistaneen valtion vertauskuvaksi. Myönnytyksenä punakeltaisen lipun kannattajille valtiolipun ristin keskelle sijoitettiin kruunupäinen leijonavaakuna. Ristilippu liitti Suomen […]