Arvostelua valtiorikosoikeuksista ja vankileireistä

Valtiorikosoikeuksista ovat oikeudelliselta kannalta viime vuosina esittäneet kritiikkiä erityisesti professorit Antero Jyränki ja Jukka Kekkonen ja poliittiselta kannalta entinen pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen. Kekkonen ja Jyränki katsovat ensinnäkin, että perustetut valtiorikosoikeudet olivat erityistuomioistuimia, joiden perustuslaillinen legitimiteetti oli heikko, koska voimassa olleiden kustavilaisen ajan perustuslakien (Hallitusmuoto 1772 ja Yhdistys- ja vakuuskirja 1789) kielsi tilapäisten […]

Taudit ja vuoden 1918 vankileirikuolemat

Vuonna 1918 kuoli ei-väkivaltaisesti 11 700 miespuolista punavankia, joista 9 940 vankileireillä. Kaikkiaan punavankileireillä kuoli yli 12 000 vankia. Tässä oleva esitys tautiperäisistä kuolinsyistä perustuu filosofian maisteri Pentti Mäkelän tutkimukseen Vuosien 1917–1919 kulkutaudit, espanjantauti ja vankileirikatastrofi (462 sivua, Sotasurmaprojekti 2007, ikkuna ohessa). Se tarjoaa historiallis-epidemiologisen näkökulman Suomen väestön korkeaan tautikuolleisuuteen. Kesän 1918 vankileirikatastrofin pääsyynä on […]

Kiuruvedellä päästiin vähällä sisällissodasta

Vuosi 1918 oli kurja myös Kiuruvedellä. Sisällissodan pahimmat kauhut jäivät kuitenkin kauas Pohjois-Savon perukoista. Suomessa ja koko Venäjän imperiumissa koitti vapauden ja toivon aika, kun Nikolai II joutui luopumaan vallasta maaliskuussa 1917. Kiuruvedellä järjestetty kansalaiskokous, johon osallistuivat kaikki kansalaispiirit, lähetti onnittelusähkeen Venäjän valtakunnanduumalle. Riemu haihtui pian ja vaihtui kamppailuksi vallasta porvarien ja sosialistien välillä. Sosiaalidemokraateilla […]

Vapaussota, vallankumous, sisällissota 1918

Suomessa käytiin tammikuulta toukokuulle 1918 aseellinen konflikti, jolla on monta nimeä. Vapaussodassa entisen emämaan Venäjän sotaväki karkotettiin itsenäisestä Suomesta. Vallankumouksessa työväenjärjestöt kumosivat vaaleihin ja lakiin perustuvan yhteiskuntajärjestyksen. Sisällissodassa kaksi hallitusta taisteli asein vallasta. Lisäksi ulkovallat osallistuivat taisteluihin monin eri tavoin.[1] Vallankumousarmeijan alku oli Suomen Ammattijärjestön valtuuston päätös 20. lokakuuta 1917. Se kehotti työväestöä ”itsepuolustuksekseen ja […]