Kirkko asettui sisällissodassa laillisen hallituksen puolelle. Sodan jälkeen kirkon asema yhteiskunnassa vahvistui. Itsenäistymistä edeltänyt keskustelu kirkon ja valtion erosta vaimeni kokonaan. Kirkosta tuli yksi nuoren tasavallan tukipylväistä. Noin 50 pappia osallistui sisällissodan aikana suojeluskuntien toimintaan ja samansuuruinen joukko toimi valkoisen armeijan sotilaspappeina. Pappeja oli vuonna 1918 yhteensä noin tuhat. Suurin osa papeista jatkoikin tehtäviensä hoitamista […]
Varkauden valtausta seurasivat valkoisten välittömästi alkaneet armottomat rankaisutoimet, jotka kovensivat entisestään sisällissodan ilmapiiriä. Heti valtauksen jälkeen 21.2.–22.2.1918 ammuttiin noin 80 punaista. Tapahtuneesta on käytetty nimitystä Huruslahden arpajaiset. Tämän tulkinnan mukaan Huruslahden jäällä ammuttavaksi joutui sattumanvaraisesti rivistä joka kymmenes. Suomen Sosialidemokraatin etusivulla 22.2.1920 julkaistussa muistoilmoituksessa käytettiin ilmaisua ”ammuttiin kymmenluvussa”. Marko Tikka on kuitenkin osoittanut, että ensimmäisenä […]
Pato murtunut Varkauden tehtailla. Suomalaisella Kirjakaupalla komea huoneisto. Halkojen kuljetus Tallinnaan hidasta. Myykö Valio pilaantunutta voita? Elintarvikekysymys Porvoossa. Sotaan liittyneen Romanian armeija merkittävä voimatekijä. Panttien määrä vähentynyt Turussa. Vuoden 1697 nälänhädän uhreja kunnioitettu Jääskessä. Eläintarhassa kovatasoiset kiekko- ja moukarikilpailut. Amerikkalaisia jalkapalloilijoita kivitetty Göteporissa. Uusi Suometar 3.9.1916, koko lehti Varkauden Ämmänkosken yhden haaran sulkemiseksi rakennettu pato […]
Varkauden valloituksen muistamisesta tuli paikkakuntaa syvästi jakanut asia. Varkauden työväenyhdistys pystytti 22. huhtikuuta 1922 punaisesta graniitista tehdyn muistomerkin vuonna 1918 kuolleiden punaisten haudalle. Kivi ja erityisesti siihen hakattu teksti ärsyttivät valkoisen Suomen kannattajia. Kivessä luki: ”Toverien muistolle, jotka ammuttiin Varkaudessa 1918 (22.2–16.3 noin 350–400). Annoitte parhaanne.” Muisto muuttui työväenliikkeeseen sitoutuneiden mielessä entistä kipeämmäksi, kun punaisten […]
Varkauden ruukin raudanvalmistuksessa käytetyillä putlausuuneilla työskenteli mestarina vuodesta 1872 J. E. Strömberg. Hänen vuoden Helsingin polyteknillisessä opistossa opiskellut poikansa Gottfrid Strömberg rakensi 1881 Varkaudessa ensimmäisen Suomessa valmistetun tasavirtalaiteen. Keksijän pikkusisar auttoi työssä kiertämällä pumpulilankaa kuparilangan eristeeksi. Varkauden ruukilla syyskesän iltana järjestämässään näytöksessä Strömberg johti sähkövirtaa kolmeen lamppuun – siniseen, punaiseen ja valkoiseen. Ruukin sirkkelisahuri Sutisen […]
Leppävirta socken i Savolaks är öfverallt genomskuren af Saima-systemets sjöar och liknar mera en skärgård, än en fast kontinent. Det är en oöfverskådlig arkipelag af öar, uddar, näs, vikar och sund. Alla vatten vandra mot söder. De norra sjöarna strömma från Kallavesi 277 fot öfver hafvet genom Konnus fors in i Unnukkavesi, men öfverlistas af Konnus […]
Varkaudesta ja Leppävirrasta muodostui Kansanvaltuuskunnan kapinayrityksen alettua punaisen vallan saareke valkoisen Suomen keskelle. Heiveröisen punaisen vallan keskus oli Varkauden teollisuustaajama, josta A. Ahlström Oy oli alkanut luoda yhtä Suomen puunjalostusteollisuuden keskusta. Vanhastaan Leppävirtaan ja osin Joroisiin kuuluneessa Varkaudessa oli metalliteollisuutta ja sahalaitos. Leppävirralla sijaitsi lisäksi Hackman-yhtiön Sorsakosken metallitehdas ja useita sahoja. Leppävirralla oli runsaasti teollisuustyöväestöä, […]
Laivaliikenne ulottui vesistöjen kanavoinnin ansiosta 1910-luvulla Saimaan ja Päijänteen vesistöissä kaikkiin kulkukelpoisiin kolkkiin. Laivoja kulki myös suurilla järvillä Inarijärveä lukuun ottamatta. Laivat kuljettivat ihmisiä ja tavaroita vesistöjen varsilla. Vesiliikenne helpotti kulkua rautateiden varteen ja tehosti kuljetuksia kesäaikana. Ennen laivayhteyksiä pääosa tavaroista kuljetettiin talvisin hevosilla. Vesistöt olivat myös tärkeitä raakapuun uittoväylillä. Hinaajien vetämänä puulautat uivat jalostettavaksi […]
