Kirkollisen avioliiton arvostuksen lasku ja kirkon vaikutusvallan heikkeneminen johti siviiliavioliiton sallimiseen Suomessa. Siviilivihkimyksestä tuli laillinen 1.1.1918. Siviiliavioliiton toteutuminen vei vuosikymmenen. Kirkolliskokous otti myönteisen kannan asiaan 1908. Eduskunta hyväksyi 1911 asetusehdotuksen siviiliavioliitosta. Sen kohtalo oli pitkään epäselvä. Syksyllä 1916 venäläistetty senaatti alkoi valmistella asian esittelyä suuriruhtinaalle. Senaatti lähetti asetuksen Pietariin helmikuussa 1917, mutta se jäi vahvistamatta […]
Kerenskistä ylipäällikkö. Pietarista lähtee 12 000 ihmistä päivässä. Helena Schjerfbeckin näyttelyn avajaiset. Lentokoneliikennettä suunnitellaan Ruotsin ja Suomen välille Uusi Suometar 13.9.1917, koko lehti Kenraali Kornilovin kaappausyritys näyttää raukeavan. Hänet on hallituksen käskykirjeellä erotettu ylipäällikön tehtävästä. Myös Lounaisen rintaman ylipäällikkö kenraali Denikin on erotettu ja vangittu. Molemmat tuomitaan kapinallisina. Kysymys hallituksen uudestaan muodostamisesta on yhä avoinna. Kerenski […]
Eduskunnan kokoontumisyrityksen merkitys. ”Venäjän valtiovalta kykenee panemaan politikoitsijat kuriin”. Turun voiryöstön selvittelyä. Taiteilija Artur Halosen kuvanveistämö ja asuinrakennus palaneet. Varustautuminen talven varalle Pielavedellä. Matkustus Ruotsiin. Väitteet saksalaisten ruplaostoista Suomessa Uusi Päivä, koko lehti 30.8.1917 Eduskunnan oli yritettävä kokoontua eilen johdonmukaisuuden nimissä. Sen enemmistö oli asettunut sille kannalle, että Venäjän väliaikainen hallitus ei voi käyttää valtiovaltaa […]
Eduskunnan työt väkivaltaisesti estetty. Kaikki on mahdollista Venäjällä. Suomen porvaristo Venäjän tukena. Suomen pääsy Jäämerelle. Senaatin esitys Petsamosta. Kansan ravitsemuskysymys Suomessa. Nälkä: ”Nyt ei ole aikaa ajatella, nyt pitää toimia.” Miksi porvaristo lähtee vaaleihin sosialisteja vastaan? Työmies 3o.08.1917, koko lehti Eduskunnan työt väkivaltaisesti estetty eilen 29. elokuuta. Väliaikainen hallitus toteutti uhkauksensa. Nimimerkki S-a (todennäköisesti Yrjö […]
Arvoton näytelmä eduskunnassa. Anarkia ja sotilasmielivalta Porissa. HSS:n 30-vuotisjuhlissa kielitaistelua. Kansakouluopettajilla hauska piirikokous Tuurissa. Luvassa lukuisia taidenäyttelyitä. Kasvitarhat ja koulukeittolat kunniaan. Uusi Suometar 30.8.1917, koko lehti Venäläinen sotaväki esti hajotetun eduskunnan kokoontumisen. Eilinen loppunäytös oli tässä suhteessa poikkeuksellinen viime aikojen tapahtumiin verrattuna. ”Sosialistimme ovat viime aikoina ahkerasti käyttäneet venäläisen sotaväenapua pyyteidensä tukemiseksi. Eilen venäläisen hallituksen […]
Saksalaiset onnistuivat syyskuun alussa ylittämään Väinäjoen ja murtamaan venäläisten rintaman Riian lähistöllä. Tämä heikensi entisestään Venäjän väliaikaisen hallituksen asemaa. Armeijan taistelutahto heikkeni ja upseerien mahdollisuudet johtaa miehistöä huonontuivat. Pietarissa syyskuun alussa Suomen tilannetta selostanut kenraalikuvernööri Mihail Stahovitš vakuutti, ettei Riian valtaus johda levottomuuksiin Suomessa. Uusi Päivä kertoi Stahovitšin näkemyksistä 5.9.1917 venäläislehtien tietojen perusteella. ”Toisten lehtien […]
Eduskunnan päätökset – missä on johdonmukaisuus? Teurastuksia syytä siirtää syksyyn. Itsenäisyysyhdistyksen osasto Viipuriin. Rjetsh: Saksa hyötyy Venäjän hajaannuksesta. Kokeeko Venäjä Bysantin kohtalon? Karjalan Aamulehti 26.7.1917, koko lehti Karjalan Aamulehden mukaan eduskunnan enemmistö oli nojautunut liikaa Venäjän sosiaalidemokraattien kannatukseen hyväksyessään ”valtalain”. Sen olisi ollut järkevää tyytyä väliaikaisen hallituksen hyväksymään esitykseen Suomen ja Venäjän suhteiden määrittelyssä. ”Kun […]
Kysymys korkeimman vallan jakamisesta Suomen ja Venäjän valtioelinten kesken tuli ajankohtaiseksi maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Asiaa koskeneen lakiesityksen sisältö muuttui täysin eduskuntakäsittelyssä, johon vaikuttivat myös Venäjän sisäiset tapahtumat. Senaatti valmisteli ”ehdotuksen laiksi erinäisten asiain siirtämisestä Suomen senaatin ja kenraalikuvernöörin ratkaistavaksi”. Eduskunnalle 12.6.1917 annettu ”lex Tulenheimo” olisi siirtänyt senaatin päätettäväksi huomattavan osan Suomen asioista, jotka keisari-suuriruhtinas oli […]
