Elokuussa 1900 myyntiin tulleen surumerkin suunnitteli Akseli Gallen-Kallela ja sen kustansi kirjakauppias Wentzel Hagelstam. Surumerkki oli alkuperäiseltä nimeltään vaakunamerkki. Tarkoituksena oli ilmaista lähetysmaa ulkomaanpostissa, koska postimerkeistä se ei enää ilmennyt. Surumerkki liimattiin kirjekuoren oikeaan yläkulmaan. Sen viereen tai jopa kuoren taustapuolelle kiinnitettiin venäläinen postimerkki. Surumerkki tuli myyntiin samana päivänä, kuin suomalaisten postimerkkien käyttö ulkomaanlähetyksissä päättyi. Kenraalikuvernööri […]
Suomen itsenäistymisvaiheisiin liittyi paluu omien leijona-aiheisten postimerkkien käyttöön, josta oli ollut luovuttava venäläistämisvuosina. Ensimmäiset suomalaiset postimerkit oli otettu käyttöön vuonna 1856. Merkeissä oli kuvattuna suuriruhtinaskunnan leijonavaakuna. Suomen postilaitoksen alistaminen Venäjän postin ja sisäministeriön alaiseksi vuoden 1890 postimanifestilla oli ensimmäinen näkyvä venäläistämistoimi. Suomalaisten postimerkkien käyttö loppui vuoden 1892 kokonaan Suomen ja Venäjän välisessä postiliikenteessä. Leijona-aiheisten merkkien […]
(Motto: Siellä on vapauden haaveilo haikein, missä sen puolesta taisto on vaikein.) Suomen lukkona vanhastaan, vieläkin varjelet synnyinmaan, sytytät toivoa, uskallusta kesken yötä ja taantumusta; miehet meillä jos moiset ovat, silloin turhat on tuulet kovat, silloin seisovi Suomen laki, silloin herra on herrallaki, sortaa ei esivalta saa; silloin seisovi Suomenmaa. On kuva, painuva sydämeen: saapuvat […]
Suomen valtio syntyi professori Osmo Jussilan mukaan 1861. Ajankohtaan ei liity varsinaisesti mitään valtiollista tapahtumaa, vaan Suomi muotoutui tuolloin valtiolliseksi kokonaisuudeksi ”poliittisesti valistuneen yleisön mielissä ja tajunnassa”. Suomen eliitti alkoi pitää maataan valtiona, joka oli Venäjä valtiosta erillinen. Suomi ja Venäjä muodostivat tämän tulkinnan mukaan reaaliunionin, osan mielestä jopa personaaliunionin, jossa valtioita yhdisti vain hallitsija. […]
