Miten arki on muuttunut sadassa vuodessa?

Suomi on muuttunut sadassa vuodessa maatalousmaasta jälkiteolliseksi tietoyhteiskunnaksi. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoamat elokuvat havainnollistavat muutosta.

Suomalainen arki on muuttunut paljon vuosisadassa. Ihmisten perustarpeet ovat samat, mutta ne tyydytetään eri tavalla. Suomalaiset juovat, syövät ja pukeutuvat toisin kuin vuosisata sitten. Asumisolot ovat kohentuneet oleellisesti ja liikkuminen paikasta toiseen on nopeutunut.

Yhteydet ulkomaille ovat lisääntyneet ja arkipäiväistyneet. Suurin osa suomalaisista osaa englantia ja on tottunut matkustelemaan maailmalla. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) Elävä muisti -palvelussa julkaistut elokuvat kertovat arjen muutoksesta.

1920-luku

Pahin elintarvikepula jää taakse vuosikymmenen vaihduttua. Leipä on monille edelleen kapea, mutta varsinaista nälkää ei nähty. Torpparivapautuksen ja asutustoiminnan seurauksena maahan syntyy suuri määrä itsenäisiä pienviljelijätalouksia. Suomalaisista 80 prosenttia asuu maalla, mutta kaupunkien kasvu vauhdittuu.

Koulunkäynnistä tulee osa jokaisen suomalaislapsen elämää, kun oppivelvollisuus tule voimaan 1921. Nuorten miesten elämänkulkuun alkaa sisältyä vuosi armeijassa asevelvollisuuden myötä.

Gramofonit yleistyvät ja vuosikymmenen lopussa levymyynti nousee yli miljoonaan savikiekkoon. Yleisradion toiminta alkaa 1926. Polkupyörästä tulee liki joka kodin kulkuneuvo, kun pyörien hinnat laskevat. Myös henkilöautojen määrä lisääntyy.

Alkoholin myynti ja valmistus ovat kiellettyjä vuosina 1919–1932 voimassa olleen kieltolain aikana. Lain valvonta ei ole kovin tehokasta. Salakuljetus ja laiton myynti ovat laajamittainen ilmiö. Vuoden 1931 lopussa pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta kumoaa kieltolain ja ottaa alkoholin valmistuksen, myynnin ja anniskelun valtion valvontaan.

Linkkejä:

Finlandia -elokuvasarjan Metsän satu -jakso kuvaa metsätaloutta ja teollisuutta.

Finlandia -elokuvasarjan neljäs osa ”Laulu viheriäisistä niityistä ja keltaisesta voista” kertoo maataloudesta.

Autokilpailut Taivallahden jäällä 1922. Kuvia myös moottoriveneistä sekä moottoripyörien ja autojen kulkueesta Kaivopuistossa. Kenraali Mannerheim seuraa kilpailuja.

Miten lehteä tehtiin 1922? Vuosina 1919–1991 ilmestynyt Uusi Suomi oli fennomaanisen Uuden Suomettaren suora jatkaja ja kokoomuksen pää-äänenkannattaja vuoteen 1976 saakka.

Imatran vesivoimalaitos avattiin 25.5.1929. Frans Ekebomin taltioimissa avajaisseremonioissa presidentti Relander vihkii voimalan käyttöön, ja patoluukut suljetaan ensimmäistä kertaa.

Katkelma mykkäelokuvasta Meidän poikamme, joka aloitti Erkki Karun puolustusvoimia esittelevän kolmen näytelmäelokuvan sarjan (myöhemmät osat: Meidän poikamme merellä, 1933 ja Meidän poikamme ilmassa – me maassa, 1934). Asepalvelukseen astunut torpan poika Matti Korpi (38-vuotias Axel Slangus) antaa opetuksen komppanian kiusanhengelle (32-vuotias Uuno Laakso).

1930-luku

Pula-aika vaikuttaa kaikkien suomalaisten elämään 1930-luvun alussa. Erityisen voimakkaasti talouslama tuntuu teollisuus- ja metsätyöväen arjessa ja velkaantuneiden viljelijöiden elämässä. Teollisuudessa työtä ei ollut tarjolla entiseen tapaan ja ansiotaso laski.

Velkaantuneet maanviljelijäperheet menettävät pahimmassa tapauksessa tilansa, kun tulot eivät riittäneet luottojen maksuun. Virkamiesten ja opettajien elintaso sen sijaan jopa paranee, kun palkat pysyvät ennallaan ja hinnat laskevat.

Linja-autot ohittivat 1930-luvulla nopeasti sisävesilaivat maaseudun matkustajamäärissä. Myös henkilö- ja kuorma-autojen merkitys kuljetuksissa kasvoi. Rautatiet olivat kuitenkin edelleen tärkein kuljetusmuoto niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä.

Radionkuuntelu yleistyy ja vuonna 1936 Suomessa oli jo 250 000 radiolupaa. Radion suosiota kasvattivat muun muassa Berliinin olympiakisat, joista Yleisradio lähetti runsaasti ohjelmaa. Elokuvat säilyttivät asemansa suosittuna ajanvietemuotona. Uusia katsojia tuovat kotimaiset äänielokuvat.

Sosiaaliturvan kehitys saa vauhtia 1930-luvun lopulla. Kansaneläkelaki tulee voimaan vuoden 1939 alussa. Äitiyspakkausten jakaminen alkaa vuonna 1938 vähävaraisille äideille. Kaikki äidit saivat pakkauksen vuoden 1949 alkaen.

Tupakointi on erittäin yleistä ja yli puolet miehistä polttaa. Myös naisten tupakointi lisääntyy. Savukkeiden polttaminen liitetään nykyaikaiseen elämäntapaan muun muassa elokuvissa. Tupakanpoltto lisääntyy entisestään sotavuosina.

Linkkejä:

Tukinuittoa Sukevalla Ylä-Savossa.

Dramatisoitu dokumenttielokuva yksinhuoltajaäidistä, joka perheenisän kuoltua joutuu elättämään yksin lapsensa. Dokumentin mukaan perheen vaikeudet johtuvat siitä, että isällä ei ollut henkivakuutusta.

Tupakoiva Miss Eurooppa Ester Toivonen mainostaa tulitikkuaskin tuulensuojusta Miss Suomi -kisojen uutisfilmissä.

Kunto Karapää ja tanssiorkesteri esittävät slowfoxin elokuvassa Kaikki rakastavat.

1940-luku

Elämää leimaavat koko vuosikymmenen sota ja sen seuraamukset. Elintaso laskee sodan vuoksi huomattavasti. Kaikki elintarvikkeet ja kulutustavarat kuuluvat säännöstelyn piiriin. Kansanhuoltoministeriön johtama säännöstely kykenee tasaamaan niukkaa tarjontaa paljon paremmin kuin vuosina 1917–1920. Avainsana on selviytyminen, jonka varmistamiseksi yhteiskunta ja eri järjestöt keksivät monenlaisia keinoja.

Kaikille oppilaille tarkoitettu kouluruokailu alkaa asteittain vuodesta 1943 lähtien. Tätä ennen kouluruokaa on tarjottu varattomille oppilaille jo 1900-luvun alusta alkaen. Valtio alkaa maksaa lapsilisiä 1948 kaikille perheille. Uudistus tuo lisätuloja erityisesti maaseudun naisille, sillä lapsilisät aletaan maksaa äidin tilille. Palkkatyössä käyvillä tämä kaventaa naisten ja miesten välisiä tuloeroja, ja lisää ennen kaikkea naisten päätäntävaltaa perheen käytettävissä olevista tuloista.

Yli 400 000 suomalaista joutuu jatkosodan jälkeen asettumaan alueluovutusten vuoksi uusille asuinseuduille. Maaseutuväestön määrä pysyy suurena sotien jälkeen toteutetun asutustoiminnan seurauksena.  Eri puolille Suomea syntyy suuria asutusalueita, joille asettuu maansaantiin oikeutettuja, tilansa alueluovutusten vuoksi menettäneitä viljelijäperheitä ja perheellisiä rintamamiehiä.

Yhteiskuntaan syntyy miesvaje, kun yli 90 000 miestä menettää henkensä sodassa. Kaikki naiset eivät löydä kaipaamaansa elämänkumppania. Suomeen syntyvät silti maan historian suurimmat ikäluokat. Nopeasti parantuneen terveydenhoidon ansiosta yhä suurempi osa lapsista varttui aikuisiksi.

Suomen sotavuosina keskeytynyt nykyaikaistuiminen jatkuu. Sähköistys alkaa edetä myös Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Linkkejä:

Pyykinpesua sota-ajan oloissa. Pesuaineista oli pulaa, mutta muutoin peseminen tapahtui samaan tapaan ennen pesukoneiden aikaa.

Bensiinipulan vuoksi sotavuosina ja niiden jälkeen suuri osa autoista liikkui häkäpöntön voimalla. Polttoaineena toimii kaasunkehitinlaitteistolla (”häkäpöntöllä”) valmistettava puukaasu.

Puolustusvoimien katsaus Karjalan evakoista kesällä 1944.

Suomen eduskuntavaalit maaliskuussa 1945. Suomi oli ensimmäinen sotaa käyneistä maista, jossa pidettiin parlamenttivaalit.

Kaivattu kahvilasti saapuu Suomeen.

Runollinen elokuva saunasta.

Tapio Bergholm, Palkkapolitiikka ja lapsilisät 1947–1956.

1950-luvu

Elintaso alkaa kohentua ja säännöstely loppuu vuonna 1954, kun kahvinmyynti vapautuu kokonaan. Toimeentuloerot olivat silti edelleen hyvin suuria Suomen eri osien välillä ja myös paikkakuntien sisällä. Missään ei kuitenkaan enää kärsitä aliravitsemuksesta.

Viimeinen sodanjälkeisistä suurista syntyy vuonna 1954. Yhä useammat lapset varttuvat aikuisiksi neuvolatoiminnan ja parantuneen sairaanhoidon ansiosta.

Asuntopula jatkuu kaupungeissa, joihin muuttaa lisää väkeä. Sodan jälkeen perustetut asutusalueet alkavat menettää väestöä. Myös muuttoliike Ruotsiin kiihtyy 1950-luvun lopulla. Muuttamista helpottaa Pohjoismaiden välillä 1952 voimaantullut passivapaus.

Populaarikulttuuri kasvu vauhdittuu ja nuorisokulttuuri alkaa eriytyä omaksi osa-alueekseen. Mopoilun kulta-aika alkoi 1956, kun kuljettajalta ei vaadittu enää ajokorttia. Pidemmät matkat taittuvat linja-autolla tai junalla.

Television aikakausi alkaa Suomessa, kun Yleisradio aloittaa tv-lähetyksensä 1957. Radion asema nopeimpana tiedonvälittäjänä ei kuitenkaan vielä horju.

Linkkejä:

Suomen ensimmäinen televisioesittely Stockmannilla 1950.

Lahjakengissä koulutielle.

”Friendly Finland”. Erik Blombergin tuottama ja ulkoasiainministeriön tilaama matkailuelokuva.

Muovin läpimurto.

Miksi me emme saa asuntoa? Helsingin sotienjälkeinen asuntopula. 

Oulun 350-vuotiselokuva.

Lahden kaupungin esittelyelokuva 1957.

Tampereen Pyynikin uusi uimahalli 1957.

1960-luku

Suomen autoistuminen alkaa toden teolla, kun valuuttasääntely hellittää. Maassa on 1960-luvun alussa 250 000 autoa. Miljoonan auton raja ylittyy jo vuonna 1973.

Maahanmuutto Ruotsiin koskettaa erityisesti Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kuntia. Maassamuutto maalta kaupunkeihin kiihtyy entisestä. 1950-luvulla alkanut lähiörakentaminen nopeutui. Talojen tekoa vauhdittaa elementtitekniikka. Suurin osa muuttaneista pääsi asumaan nykyaikaisiin ja aikaisempaa väljempiin asuntoihin.

Kodinkoneet alkavat yleistyä. Jääkaapit ja pesukoneet helpottavat perheenäitien työtä. Televisiosta tulee joka kodin katseenvangitsija.

Keskioluen myynnin aloittaminen vuoden 1969 alussa elintarvikemyymälöissä päättää tosiasiallisen kieltolain lukuisissa maalaiskunnissa. Maaseudulle ja lähiöihin aletaan perustaa Alkon myymälöitä sekä ravintoloita.

Vapaa-aika lisääntyy, kun Suomessa siirrytään 1965–1969 viisipäiväiseen työviikkoon. Yli 65-vuotiaiden määrä alkaa lisääntyä. Heidän toimeentulonsa perustui joka kansaneläkkeeseen tai vähitellen kasvavassa määrin työeläkkeeseen. Kansaneläke oli muuttunut kaikkia koskevaksi, kaikille yhtä suureksi etuudeksi 1957 alussa. Virkamiehillä oli ollut oma, 1800-luvulta lähtien rakentunut eläkejärjestelmänsä.

Linkkejä

Televisio – uusi perheenjäsen.

Varkaus – uusin kaupunkimme 1962.

Mitä mieltä liikenteestä? Nelostien liikennettä Keski-Suomessa 1965.

Mäntsälän linja-autoasema.

Linja-automatkustajia Lapissa.

Suomalainen matkustaa. Uutiskatsauksessa esitellään suomalaisten matkustustapoja. Uutta oli mahdollisuus varata paikka linja-autoon kätevästi puhelimitse. Etelänmatkailukin tuli 1960-luvulla jo monelle tutuksi.

Laivalla Tallinnaan. Helsingin ja Tallinnan välinen laivayhteys palautui vuonna 1965.

Neste Oy:n öljynjalostamo Porvoon Sköldvikissä 1967. 

Pakastaminen säilöntämenetelmänä.

Eläköön nuoruus! 1960-luvun nuoriso kertoo tunnoistaan Postisäästöpankin tilauselokuvassa.

Työeläke- ja kansaneläkelainsäädännön keskeisimmät muutokset 1956–2004.

Eläketurvan historiaa.

1970-luku

Suomessa tapahtuu 1970-luvulla lukuisia naisten yhteiskunnalliseen asemaan vaikeuttaneita muutoksia. Raskauden keskeytyksistä muuttuvat 1971 naisten omasta tahdosta tehtäviksi. Edellisellä vuosikymmenellä käyttöön tulleiden ehkäisypillerien käyttö yleistyy, mikä vähentää ei-toivottujen raskauksien määrää. Vuonna 1973 voimaan tullut päivähoitolaki helpottaa naisten työssäkäyntiä.

Suomi siirtyy vuosikymmenen aikana peruskoulujärjestelmään. Uudistuksen tavoitteena on taata samantasoinen perusopetus kaikille lapsille 16 ikävuoteen saakka kaikkialla maassa. Samalla alkaa kieltenopetus koko ikäluokalle kolmannelta luokalta lähtien. Opetettavana kielenä on yleisimmin englanti.

Kansanterveyslaki tuo maahan terveyskeskukset ja ilmaisen terveydenhoidon kaikille kansalaisille. Kansantaudiksi muodostuneiden sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon aletaan kiinnittää yhä enemmän huomiota.

Ulkomaanmatkailu yleistyy 1970-luvulla nopeasti. Suomesta matkustetaan etenkin Kanarian saarille. Kotimaanmatkailu on vilkasta ja kesämökkien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tavallisilla työntekijöilläkin on varaa matkustaa ja mökkeillä.

Kuntoliikunnasta tulee osa monien suomalaisten elämää. Hölkkä- ja hiihtotapahtumien suosio nousee nopeasti.

Linkkejä:

Muuttuva maaseutu.

Vantaa rakkaani.

Saab-henkilöautojen ja Scania-kuorma-autojen valmistusta Uudessakaupungissa.

Idänkauppaa. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran tilauselokuva.

Loviisan ydinvoimala.

1980-luku

Suomalaisten elintaso kohoaa nopeasti. Kaupungistuminen jatkuu, mutta aluepolitiikka jarruttaa sen etenemistä. Suomen muuttuminen palveluyhteiskunnaksi kiihtyy.

Pankkien luotonannon vapautumien johtaa vuosikymmenen lopulla kasinotaloudeksi kutsuttavaan talouskuplaan, jonka puhkeamisesta varoittavat äänet jäävät kuulematta. Suomessa vietetään kulutusjuhlia – näkyvimmin rahaa polttavat jupit, joille kuluttaminen ja nautintohakuisuus ovat oikeaa elämänsisältöä.

Mediatarjonta monipuolistuu, kun MTV saa vuonna 1981 oikeuden lähettää uutisia ja ensimmäiset paikallisradiot aloittavat lähetyksensä 1985. Sanoma- ja aikakauslehtien levikit saavuttivat huipputasonsa.

Hedelmien ja vihannesten osuus suomalaisten ruokavaliosta kasvaa. Toisaalta pikaruuan tarjonta lisääntyy. Pitserioita ja kiinalaisia ravintoloita perustetaan eri puolille Suomea.

Linkkejä:

Tehtaan tekijät -dokumentti kertoo Metsä-Botnian Äänekoskelle suunnitteleman uuden sukupolven paperi- ja sellutehtaan rakentamisesta ja käyttöönotosta. Myös ympäristökysymykset ja vesistöjen pilaantuminen nousevat dokumentissa esiin.

Kymmenen uutiset alkavat.

Pohjoismaiden ensimmäinen päivittäinen aamutelevisio-ohjelma Huomenta Suomi aloitti lähetyksensä Kolmoskanavalla 1.12.1989. Ensimmäisen lähetyksen juontajina toimivat Arto Tuominen ja Leena Pakkanen.

Koti ja sisustus 1980- ja 1990-luvulla. Nousukausi ja ulkomailta omaksutut tyylit vaikuttivat koteihin 80-luvulla ja koteihin ilmestyi paljon uusia uusia esineitä vohveliraudoista vhs-nauhureihin. Tietokoneet ja elektroniikka valloittivat kotien arjen lopullisesti 90-luvulla.

1990-luku

Syvä talouslama leimaa 1990-luvun alkupuolta. Talouskriisiä syventää Neuvostoliiton romahtaminen, joka päättää tavaranvaihtoon perustuneen idänkaupan aikakauden. Leipäjonoista tulee osa suomalaista todellisuutta. Maassa on enimmillään liki puoli miljoonaa työtöntä.

Nousu alkaa 1990-luvun puolivälissä ja jatkuu vuoteen 2007. Uuden uljaan teknologia-Suomen veturina on matkapuhelinten valmistajana maailmanvalloituksen tehnyt Nokia. Yritys ei kuitenkaan kykene uudistamaan puhelintuotantoaan ja menettää täysin asemansa 2010-luvulla.

Matkapuhelimet yleistyivät 1990-luvun lopun ”Nokialandiassa” nopeasti. Samaan aikaan internetistä tulee uusi viihde- ja viestintäkanava. Viihdejulkisuuden osuus kasvaa median tarjonnasta. Kirjeposti alkaa vähitellen menettää asemiaan sähköpostille.

Suomesta tulee 1995 Euroopan Unionin jäsen. Samalla maa kiinnittyy yhä enemmän Länsi-Eurooppaan. Matkailusta Viroon tulee maan uudelleenitsenäistyttyä arkipäiväistä

Suomi vastaanottaa pakolaisia erityisesti Somaliasta ja entisen Jugoslavian alueelta. Maahan tulee runsaasti paluumuuttajina inkerinsuomalaisia.

Linkkejä:

Minkälainen työ kelpaa? Hannu Karpo jututti lama-Suomen kansalaisia työttömyydestä ja työn saannin vaikeudesta.

Kohukaunottaret Timo T.A. Mikkosen tentissä.  Illan päätteeksi Timo T.A. Mikkonen -ohjelman joulupäivän lähetyksen vieraina ovat Miss Suomi 1996 Lola Odusoga sekä viulisti Linda Lampenius. He kertovat mm. kansainvälisistä työkuvioistaan sekä suhteestaan julkisuuteen. 

 Illan päätteeksi Timo T.A. Mikkonen -ohjelman vieraina ovat päätoimittajat Vesa-Pekka Koljonen (Ilta-Sanomat) ja Pekka Karhuvaara (Iltalehti). He kertovat hektisen lehtityön haasteista ja paljastavat iltapäivälehtien tekemisen saloja.

2000-luku

Työn luonteen muuttuminen jatkuu, kun teollisuustuotantoa automatisoidaan ja uudet työpaikat syntyvät ennen kaikkea palvelualoille. Maatalouden osuus kansantaloudesta ja työpaikoista on kutistunut muutamaan prosenttiin.

Suomen markan aika päättyy vuoden 2002 alussa, kun euro tulee käyttöön EU-maiden pääosan yhteisvaluuttana.

Suomalaiseen elämäntapaan otetaan yhä enemmän vaikutteita eri puolilta maailmaa. Mielipideilmasto muuttuu sallivammaksi seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

Linkkejä:

Hannu Karpo kyseli tavallisilta suomalaisilta vuoden 2000 presidentinvaalien aattona, miksi nämä jättivät ensimmäisellä kierroksella äänestämättä ja millainen tasavallan presidentin tulisi olla.

Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä järjestettiin kesällä 2003 Reclaim the Streets -kadunvaltaustapahtuma. Lohjan Aluekanava tutustui tilaisuuteen toimittaja Antti Hietasolan johdolla.

Etätyöstä tuli arkea. Ylen Elävän arkiston reportaaseissa 1990- ja 2000-luvuilta seurataan etätyöpisteen perustamista ja e-työläisten elämää sekä pohditaan pelastaako etätyö autioituvan maaseudun.

Mitä Suomesta on taltioitu? Millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Ylen Elävän arkiston kooste.

2010-luku

Sata vuotta täyttänyt itsenäinen Suomi on yksi maailman vauraista valtioista, jonka väestö on hyvin koulutettu ja kielitaitoinen. Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa ja syntyvyys laskee ennätyksellisen alas. Nämä kehityssuunnat asettavat tulevina vuosikymmeninä kansantalouden kantokyvyn koetukselle. Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat myös ilmastonmuutoksen suorat ja välilliset vaikutukset.

Linkki:

Ilkka Lehtinen, Voittajia ja häviäjiä EU-Suomen lautasella. Elintarvikkeiden reaalihinnat ja kulutus­määrät ovat muuttuneet paljon Suomen EU-jäsenyyden aikana.