Viipurin venäläisväestö joutui patoutuneen vihan uhriksi

Viipurin valloituksen jälkeen Vaasan ja Pohjois-Savon rykmenttien sotilaat kävivät nopeasti läpi koko kaupungin. Erityishuomion kohteena olivat venäläiset. Venäläisiä sotilaita oli jäänyt kaupunkiin noin 500, mutta suurin osa heistä ehti lähteä ennen valloitusta. Viipurin valloituksen aikoihin heitä oli jäljellä noin 100. Lisäksi kaupungissa olivat venäläistä väestöä noin 5 000 henkeä. Vangituksi joutui yhteensä runsaat 200 venäläistä tai […]

Vapaaehtoisten muodostamasta jääkäriliikkeestä kasvoi itsenäisen Suomen armeijan päällystön runko

Jääkäriliikkeeksi kutsutaan suomalaisten vapaaehtoisten Saksassa saamaa sotilaskoulutusta ennen itsenäistymistä vuosina 1915‒1917. Saksa koulutti vajaat 2 000 miestä, jotka saivat myös rintamakokemusta itärintamalla. Suomeen palanneen Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n miehistä muodostui hallituksen joukkojen runko vapaussodassa ja puolustusvoimien runko. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen kesällä 1914 johti Suomen julistamiseen sotatilaan. Koska Suomen oma armeija oli lakkautettu jo 1905 ja korvattu […]

Lippu on koko kansakuntaa yhdistävä pyhä vertauskuva, jonka edestä on annettu veriuhri

Tuomas Tepora (2011) on psykohistoriallisesta näkökulmasta pohtinut Suomen lipun merkitystä suomalaisille vuodesta 1917 toisen maailmansodan loppuun. Tepora tulkitsee siniristilipun muuttumista sisällissodan voittaneen valkoisen Suomen lipusta kansakunnan yhteiseksi symboliksi toteemi- ja uhrikäsitteiden avulla. Siniristilippu oli aluksi vain hallituksen ja virallisen Suomen vertauskuva. Vasemmiston toteemeina säilyivät itsenäisyyden alkuvuosina työnväen järjestöliput. Molempiin toteemeihin liittyi 1918 annettu veriuhri – […]