Keväällä 1917 puhjenneiden maatalouslakkojen päävaatimus oli siirtyminen kahdeksan tunnin työpäivään. Lakkolaiset asettivat samalla perinteisen isäntävallan kyseenalaiseksi. Teollisuuden ja kaupan työntekijät siirtyivät sopimusteitse kahdeksan tunnin työpäivään huhtikuussa 1917. Työajan lyhentämistä vauhditti metallityöväen lakko 18. huhtikuuta. Kaupan alalla työajan lyhentäminen johti sunnuntaiaukiolon rajoittamiseen ja jopa lopettamiseen. Sosiaalidemokraattien seuraavana tavoitteena oli saada voimaan saavutukset varmistava työaikalaki. Työväenliikkeen jäsenet […]
Työväki juhli vappua näyttävästi kautta koko Suomen. Vappukulkueet olivat ”köyhälistön juhlapäivänä” pitkiä. Liikkeellä lähti satojatuhansia suomalaisia. Yksi vapun pääteemoista oli 8-tunnin työpäivä. Metallityöläiset olivat saavuttaneet 18. huhtikuuta järjestetyllä lakolla. Yhä useammat työnantajat siirtyivät vapaaehtoisesti 8-tuntiseen päivään. Senaatti oli aloittanut työaikalain valmistelun. Kysymys maaseutuammattien työajasta oli kuitenkin auki. Valtaosa työväestöstä asui maalla ja teki maa- ja […]
Suomen Ammattijärjestö ryhtyi toukokuussa 1917 vauhdittamaan työaikalain säätämistä. SAJ järjesti mielenosoituksia, joiden rahoittamiseksi se myi hopeoituja, hopeisia ja kullattuja merkkejä. Merkkimyynti tuotti 35 000 markkaa (41 700 euroa). Mielenosoitusten huipun SAJ ja työväenjärjestöt ajoittivat heinäkuun 14. päivään, jolloin eduskunnassa oli työaika- ja kunnallislakien ratkaiseva käsittely. Viipurissa oli julistettu paikallinen suurlakko. Työmiehen mukaan edustajat ja lehteriyleisö ottivat lakien […]
