Uuden kotimaisen hallituksen ohjelma

Esittelyssä eilen päätti Suomen senaatin talousosasto, katsoen nykyhetken tärkeyteen Suomen kansalle, julkaista seuraavan tiedonannon: Venäjällä tapahtunut suuri vallankumous on saattanut Suomen valtiollisen ja yhteiskunnallisen kehityksen uuteen vaiheeseen. Maatamme rasittaneet laittomuudet ovat Maaliskuun Julistuskirjalla kumotut ja Suomelle on taattu vapaus itsenäisesti järjestää sisäiset asiansa. Entisen Senaatin erottua olemme me tällä kohtalokkaalla hetkellä joutuneet astumaan maan hallitukseen […]

Vajaalukuinen eduskunta valitsi kuninkaan ja vapautti torpparit

Tammikuussa 1918 eduskunta jatkoi työtään lähes kapinan alkamiseen saakka. Sisällissodan osapuolten edustajat istuivat samoissa kokouksissa pohtimassa muun muassa, millainen lippu Suomella pitäisi olla. Eduskunta kokoontui viimeisen kerran täysistuntoon syksyllä 1917 valitussa kokoonpanossa tammikuun 25. päivänä 1918. Viimeisen puheenvuoron kiisteltäessä seuraavan täysistunnon ajankohdasta käytti sosiaalidemokraatti Edvard Gylling: ”Minä ilmoitan vastalauseen sen johdosta, että tällä tavoin estetään […]

Tasavalta siirtyi vähitellen rauhanaikaan

Suomi palasi 1919 tasavaltaisen hallitusmuodon kannalle vuoden 1918 kuningaskaavailuista. Seuraavana vuonna maa teki rauhan Neuvosto-Venäjän kanssa. Punavangit pääsivät asteittain vapauteen syksystä 1918 alkaen ja 1921 heitä oli jäljellä runsaat tuhat. Suomen muuttaminen kuningaskunnaksi raukesi Saksan kärsittyä tappion ensimmäisessä maailmansodassa. Tasavaltaisen hallitusmuodon kannattajat saivat eduskuntaan selvän enemmistön maaliskuun 1919 vaaleissa. Eduskuntakäsittelyssä lain ensimmäinen versio ei saanut […]