Helsingin 1952 olympialaiset palauttivat Suomen maailmankartalle

Suomalainen olympiaunelma täyttyi Helsingin kesäkisoissa 1952. Helsinki tarjosi olympialaisille kylmän sodan myrskyissä turvasataman. Samalla Suomi sai hyvityksen toisen maailmansodan syövereihin kadonneista 1940 kisoista. Helsingin olympialaisissa Suomi pääsi yrittämään jotakin ainutkertaista, maailman suurimman urheilutapahtuman järjestämistä. Olympialaiset olivat Suomen kokoon nähden suurhanke. Maan väkiluku oli juuri ylittänyt neljä miljoonaa, ja Helsingissä asui 370 000 ihmistä. Suomeen laskeutui kisojen […]

Suursota esti suomalaisten odottaman Helsingin olympiaisännyyden 1940

Suomen vuonna 1912 alkanut olympiamenestys näytti saavan komean kruunun 1940 kesäkisoista Helsingissä. Toinen maailmansota musersi kuitenkin unelman. Suomalaisten olympiaisännyyshaaveet heräsivät Tukholman vuoden 1912 kisojen menestyksen innoittamina. Erik von Frenckell esitti ajatuksen julkisesti Pallokentän vihkiäisjuhlassa 1915. Ajatus oli rohkea, sillä Suomi kuului Venäjän imperiumiin ja oman olympiaedustuksen tulevaisuus oli epävarma. Suomen itsenäistyttyä ajatus nousi uudelleen esiin. […]

Uusi Suometar 3.9.1916

Pato murtunut Varkauden tehtailla. Suomalaisella Kirjakaupalla komea huoneisto. Halkojen kuljetus Tallinnaan hidasta. Myykö Valio pilaantunutta voita? Elintarvikekysymys Porvoossa. Sotaan liittyneen Romanian armeija merkittävä voimatekijä. Panttien määrä vähentynyt Turussa. Vuoden 1697 nälänhädän uhreja kunnioitettu Jääskessä. Eläintarhassa kovatasoiset kiekko- ja moukarikilpailut. Amerikkalaisia jalkapalloilijoita kivitetty Göteporissa. Uusi Suometar 3.9.1916, koko lehti Varkauden Ämmänkosken yhden haaran sulkemiseksi rakennettu pato […]

Helsinki oli sisällissodassa punaisten pääkaupunki

Sisällissodassa Helsingistä muodostui punaisten pääkaupunki, jossa valtaa pitivät työläisten muodostamia punakaartit. Punaista Suomen hallintoa johti kansanvaltuuskunta ja sotilaallista toimintaa punakaartin yleisesikunta. Käytännössä siviili- ja sotilashallinnon väliset suhteet olivat epäselvät. Valkoisen Suomen pääkaupunkina oli Vaasa, jonne senaatin jäseniä pakeni. Helsingissä perustettiin työläisten järjestyskaarteja ja radikaalimpia punakaarteja keväästä 1917 alkaen.[i] Marraskuun 1917 yleislakon aikana työväen järjestyskaartit miehittivät […]

Arkkitehti Carl Ludvig Engel loihti suuriruhtinaskunnan uudesta keskuksesta arvokkaan ja edustavan kaupungin

Saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel (1778–1840) toimi suuriruhtinaskunnan uuden pääkaupungin Helsingin uudelleenrakentamista valvoneen komitean arkkitehtina vuodesta 1816 alkaen. Kaupungin uuden asemakaavan laatinut helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström oli vaikuttunut Engelin kyvyistä ja uskoi tämän voivan toteuttaa hänen suureellisen asemakaavansa vaatimukset.[i] Helsingin keskusta kärsi pahoja vaurioita vuonna 1808 sattuneessa tulipalossa. Aleksanteri I:n 8.4.1812 antamalla hallitsijan käskykirjeellä Helsingistä tehtiin […]