Juhannus 1918

Juhannusta varjostivat kesällä 1918 sisällissodan tuoreet muistot, elintarvikepula ja suuret vankileirit. Poikkeusoloissakin vietettiin keskikesän juhlaa. Helsingistä lähti paljon väkeä maaseudulle juhannuksen viettoon. Ne kaupunkiin jääneet helsinkiläiset, joilla oli varaa, tekivät ostoksia Kauppatorilta. Nimimerkki P. P. kuvasi aatonaaton tunnelmia Helsingin Sanomissa 23.6.1918. ”Juhannusilta on siis tänään! Ei ollut eilinen aatonaatto lupaava niille monille, joita junilla ja […]

Vappu 1918: punaliput liehuivat enää Kotkassa

Vappuna 1918 Suomen senaatti oli kukistanut kansanvaltuuskunnan aloittaman kapinan lähes kokonaan. Vappu oli punainen enää Kotkassa. Viipurissa kukistetut punakaartilaiset joutuivat marssimaan halki kaupungin. Valkoisessa Suomessa vietettiin hillittyjä kevätjuhlia. Kotkassa vappujuhlassa 1917 oli puhunut sosialistipääministeri Oskari Tokoi. Vuotta myöhemmin vappujuhlaan valmistauduttiin vallanottoa yrittäneen punaisen hallituksen jo varman tappion tunnelmissa. Juhlaa pohjusti Jukka Lankila Eteenpäin-lehdessä 30.4.1918: ”Niin […]

Punapakolaisia Tallinnasta Helsinkiin helmikuussa 1918

Talllinnasta tuli helmikuun lopussa Helsinkiin bolsevikkihallintoon kuuluneita pakolaisia. Pakolaisten kuljetus liittyi operaation, jossa Venäjän Itämeren laivaston pääosa siirrettiin vaikeissa jääoloissa Helsingin kautta Kronstadtiin. Evakuointia avustivat jäänmurtajat Jermak ja Volonetš. Helsinkiin evakuoitiin kaikkiaan noin 50 alusta. Tallinnassa komentajana toiminut Aleksei Štšastnoi aloitti operaation vastoin Neuvosto-Venäjän kansankomissaarien neuvoston määräystä. Kansankomisssaarit olivat käskeneet upottaa laivaston. Evakuointi onnistui hyvin […]

Kustaa Rovion tiedot santarmiarkistossa

Lehdet julkaisivat kevään mittaan hajatietoja santarmiarkistosta löytyneistä asiakirjoista. Työväen Kuvalehti esitteli 1.4.1917 Kustaa Roviosta tehtyä yhteenvetoa. ”Monia ovat olleet ne kansalaiset, joita santarmit ovat pitäneet ’mustissakirjoissaan’. Santarmien papereita pengottaessa on sieltä löydetty sekin, jota (oheinen) kuva esittää. Paperi koskee toveri Kustaa Roviota, joka takavuosina oli Pietarista karkoitettuna Siperiaan ja siitä pitäen nähtävästi ollut santarmien kirjoissa. […]

Helsingin kesän 1917 miliisilakkolaisten vaatimukset ja senaatin vastaus

Senaatin sisäasiaintoimituskunnan päällikkö Allan Serlachius esitteli vastauksessaan välikysymykseen aluksi lakkolaisten vaatimukset ja hallituksen siihen antaman vastauksen. ”Suomen senaatille. Helsingin kaupungin järjestysmiehet esittävät valitsemansa lakkokomitean kautta seuraavat vaatimukset: Että itsemääräävän poliisimestarin toimi on lakkautettava; että työväenjärjestön valitsema eduskunta valitsee Helsingin kaupungin järjestystoimikunnan, johon järjestyslaitoksessa palvelevilla miehillä on oikeus valita yksi edustaja keskuudestaan; Järjestystoimikunta valitsee puheenjohtajan, joka […]

Voimellakat kertoivat kasvavasta tyytymättömyydestä

Voita toimittivat yleiseen kulutukseen Valio ja valtion vointarkastuslaitos. Valio jatkoi voinvientiä Pietariin elokuuhun 1917 saakka, jolloin se loppui levottomien olojen ja Suomen tuotannon vähenemisen vuoksi. Viennin lopettaminen helpotti vain tilapäisesti koko kesän jatkunutta maitotuotteiden pulaa. Pulan syynä oli ennen kaikkea sotaväen kulutus. Sotilaat söivät kesällä arviolta 120–140 000 kiloa voita kuukaudessa. Määrä oli puolet Suomen […]

Vuosi 1917 oli urheilussakin vilkas

Suomessa urheiltiin 1917 vilusta ja nälästä huolimatta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhteiskunnan jakolinjat piirtyivät esiin myös urheilussa. Talvi 1916–1917 oli kylmä ja runsasluminen. Olosuhteet suosivat talviurheilua. Tosin ajoittain kireä pakkanen haittasikin kilpailuja. Eri puolilla maata järjestettiin runsaasti hiihtoja, jääpallo-otteluita, mäkikilpailuja, pikaluistelukilpailuita ja raveja. Talvea riitti Etelä-Suomea myöten maaliskuun lopulle saakka. Hiihdon SM-kilpailuiden 60 kilometrin hiihdon […]

Vappu oli punainen 1917

Työväki juhli vappua näyttävästi kautta koko Suomen. Vappukulkueet olivat ”köyhälistön juhlapäivänä” pitkiä. Liikkeellä lähti satojatuhansia suomalaisia. Yksi vapun pääteemoista oli 8-tunnin työpäivä. Metallityöläiset olivat saavuttaneet 18. huhtikuuta järjestetyllä lakolla. Yhä useammat työnantajat siirtyivät vapaaehtoisesti 8-tuntiseen päivään. Senaatti oli aloittanut työaikalain valmistelun. Kysymys maaseutuammattien työajasta oli kuitenkin auki. Valtaosa työväestöstä asui maalla ja teki maa- ja […]

Venäläiset juhlivat vallankumousta Kauppatorilla

Huhtikuun 17. päivänä Helsingissä vietettiin suurta vallankumousjuhlaa. Työmiehen 18.4.1917 mukaan koolla olivat tarkoituksella ainoastaan venäläiset sotilaat ja työläiset, joita oli mukana noin 400. ”Tällä kertaa sitä tosin vain oli juhlakulkueessa juhlimassa venäläiset toverit, sotilaat ja osa työväkeä. Suomalaiset työläiset eivät sitä olleet juhlimassa sen vuoksi, että sotilasten taholta toivottiin heidän olevan työssä, ettei töitä tarvinnut […]

Elintarvikepula ja poliisiasiat saivat työväen koolle Helsingissä pitkäperjantaina 1917

Helsingin sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö kutsui järjestäytynyttä työväestöä koolle pitkäperjantaina 6.4.1917. Työväentaloilla keskusteltiin kiivaasti elintarvikepulasta sekä järjestyksenpidosta. Suurin ja kiihkeätunnelmaisin kokous pidettiin Helsingin työväentalolla. Työmiehen mukaan ”järjestöjen jäseniä oli kokoontunut suuri sali ja parveke täpötäyteen”. Elintarveasiasta alusti K. Hämäläinen, joka selosti lyhyesti pulan syitä. ”Uudelta hallitukselta ja juuri kokoontuneelta eduskunnalta on vaadittava kiireellisiä ja tarmokkaita toimenpiteitä elintarvepulaa […]