Kustaa Rovion tiedot santarmiarkistossa

Lehdet julkaisivat kevään mittaan hajatietoja santarmiarkistosta löytyneistä asiakirjoista. Työväen Kuvalehti esitteli 1.4.1917 Kustaa Roviosta tehtyä yhteenvetoa. ”Monia ovat olleet ne kansalaiset, joita santarmit ovat pitäneet ’mustissakirjoissaan’. Santarmien papereita pengottaessa on sieltä löydetty sekin, jota (oheinen) kuva esittää. Paperi koskee toveri Kustaa Roviota, joka takavuosina oli Pietarista karkoitettuna Siperiaan ja siitä pitäen nähtävästi ollut santarmien kirjoissa. […]

Helsingin kesän 1917 miliisilakkolaisten vaatimukset ja senaatin vastaus

Senaatin sisäasiaintoimituskunnan päällikkö Allan Serlachius esitteli vastauksessaan välikysymykseen aluksi lakkolaisten vaatimukset ja hallituksen siihen antaman vastauksen. ”Suomen senaatille. Helsingin kaupungin järjestysmiehet esittävät valitsemansa lakkokomitean kautta seuraavat vaatimukset: Että itsemääräävän poliisimestarin toimi on lakkautettava; että työväenjärjestön valitsema eduskunta valitsee Helsingin kaupungin järjestystoimikunnan, johon järjestyslaitoksessa palvelevilla miehillä on oikeus valita yksi edustaja keskuudestaan; Järjestystoimikunta valitsee puheenjohtajan, joka […]

Voimellakat kertoivat kasvavasta tyytymättömyydestä

Voita toimittivat yleiseen kulutukseen Valio ja valtion vointarkastuslaitos. Valio jatkoi voinvientiä Pietariin elokuuhun 1917 saakka, jolloin se loppui levottomien olojen ja Suomen tuotannon vähenemisen vuoksi. Viennin lopettaminen helpotti vain tilapäisesti koko kesän jatkunutta maitotuotteiden pulaa. Pulan syynä oli ennen kaikkea sotaväen kulutus. Sotilaat söivät kesällä arviolta 120–140 000 kiloa voita kuukaudessa. Määrä oli puolet Suomen […]

Vuosi 1917 oli urheilussakin vilkas

Suomessa urheiltiin 1917 vilusta ja nälästä huolimatta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhteiskunnan jakolinjat piirtyivät esiin myös urheilussa. Talvi 1916–1917 oli kylmä ja runsasluminen. Olosuhteet suosivat talviurheilua. Tosin ajoittain kireä pakkanen haittasikin kilpailuja. Eri puolilla maata järjestettiin runsaasti hiihtoja, jääpallo-otteluita, mäkikilpailuja, pikaluistelukilpailuita ja raveja. Talvea riitti Etelä-Suomea myöten maaliskuun lopulle saakka. Hiihdon SM-kilpailuiden 60 kilometrin hiihdon […]

Vappu oli punainen 1917

Työväki juhli vappua näyttävästi kautta koko Suomen. Vappukulkueet olivat ”köyhälistön juhlapäivänä” pitkiä. Liikkeellä lähti satojatuhansia suomalaisia. Yksi vapun pääteemoista oli 8-tunnin työpäivä. Metallityöläiset olivat saavuttaneet 18. huhtikuuta järjestetyllä lakolla. Yhä useammat työnantajat siirtyivät vapaaehtoisesti 8-tuntiseen päivään. Senaatti oli aloittanut työaikalain valmistelun. Kysymys maaseutuammattien työajasta oli kuitenkin auki. Valtaosa työväestöstä asui maalla ja teki maa- ja […]

Venäläiset juhlivat vallankumousta Kauppatorilla

Huhtikuun 17. päivänä Helsingissä vietettiin suurta vallankumousjuhlaa. Työmiehen 18.4.1917 mukaan koolla olivat tarkoituksella ainoastaan venäläiset sotilaat ja työläiset, joita oli mukana noin 400. ”Tällä kertaa sitä tosin vain oli juhlakulkueessa juhlimassa venäläiset toverit, sotilaat ja osa työväkeä. Suomalaiset työläiset eivät sitä olleet juhlimassa sen vuoksi, että sotilasten taholta toivottiin heidän olevan työssä, ettei töitä tarvinnut […]

Elintarvikepula ja poliisiasiat saivat työväen koolle Helsingissä pitkäperjantaina 1917

Helsingin sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö kutsui järjestäytynyttä työväestöä koolle pitkäperjantaina 6.4.1917. Työväentaloilla keskusteltiin kiivaasti elintarvikepulasta sekä järjestyksenpidosta. Suurin ja kiihkeätunnelmaisin kokous pidettiin Helsingin työväentalolla. Työmiehen mukaan ”järjestöjen jäseniä oli kokoontunut suuri sali ja parveke täpötäyteen”. Elintarveasiasta alusti K. Hämäläinen, joka selosti lyhyesti pulan syitä. ”Uudelta hallitukselta ja juuri kokoontuneelta eduskunnalta on vaadittava kiireellisiä ja tarmokkaita toimenpiteitä elintarvepulaa […]

Työväenliike juhli näkyvästi kansainvälistä naistenpäivää 4. maaliskuuta 1917

Naistenpäivä sai 1917 työläisnaiset liikkeelle eri puolilla Suomea. Päivän teemoina olivat elinkustannukset, palkat ja lastenkasvatus. Työväenliikkeeseen kuuluneet naiset kokoontuivat maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina 1917 ainakin 33 paikkakunnalla juhlimaan kansainvälistä naistenpäivää. Sosialidemokraattinen naisliitto julkaisi tilaisuuksia varten 16-sivuisen Työläisnaisen Päivä -lehden, joka esitteli päivän keskusteluteemat: köyhälistölasten kasvatus ja huolenpito, kallis aika ja työläisnaisten palkat ja elintaso. Sensuurin vuoksi […]

Helsingin 1952 olympialaiset palauttivat Suomen maailmankartalle

Suomalainen olympiaunelma täyttyi Helsingin kesäkisoissa 1952. Helsinki tarjosi olympialaisille kylmän sodan myrskyissä turvasataman. Samalla Suomi sai hyvityksen toisen maailmansodan syövereihin kadonneista 1940 kisoista. Helsingin olympialaisissa Suomi pääsi yrittämään jotakin ainutkertaista, maailman suurimman urheilutapahtuman järjestämistä. Olympialaiset olivat Suomen kokoon nähden suurhanke. Maan väkiluku oli juuri ylittänyt neljä miljoonaa, ja Helsingissä asui 370 000 ihmistä. Suomeen laskeutui kisojen […]

Suursota esti suomalaisten odottaman Helsingin olympiaisännyyden 1940

Suomen vuonna 1912 alkanut olympiamenestys näytti saavan komean kruunun 1940 kesäkisoista Helsingissä. Toinen maailmansota musersi kuitenkin unelman. Suomalaisten olympiaisännyyshaaveet heräsivät Tukholman vuoden 1912 kisojen menestyksen innoittamina. Erik von Frenckell esitti ajatuksen julkisesti Pallokentän vihkiäisjuhlassa 1915. Ajatus oli rohkea, sillä Suomi kuului Venäjän imperiumiin ja oman olympiaedustuksen tulevaisuus oli epävarma. Suomen itsenäistyttyä ajatus nousi uudelleen esiin. […]