Suomen itsenäisyyden tunnustamisjuhlassa riitasointuja

Kansallisteatteriin kokoontui arvovaltainen yleisö juhlimaan Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Juhlatunnelmaa häiritsivät riitasoinnut. Sosiaalidemokraatit eivät osallistuneet juhlaan lainkaan, vaan järjestivät oman vapausjuhlansa viikkoa myöhemmin. Suhtautuminen keskenään vihamielisiin Ranskaan ja Saksaan jakoi yleisöä. Kansallisteatterin katsomo oli Helsingin Sanomien 14.1.1918 mukaan koristeltu leveillä punakeltaisilla nauhoilla, jotka riippuivat keskikatosta ensirivin reunoille. Näyttämö oli sovitettu punakeltaisiin nauhoihin kiedotuilla laakeripuilla. Näyttämön peräseinällä […]

Suomen itsenäisyyden tunnustaminen

Svinhufvudin senaatti oli antanut Suomen itsenäisyysjulistuksen 4.12.1917 ja eduskunta vahvisti sen kaksi päivää myöhemmin. Seuraavaksi oli hankittava ulkovaltojen tunnustus. Pääministeri Svinhufvud lähetti entisen senaattorin, Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan J. K. Paasikiven Ruotsiin jo joulukuun alussa tunnustelemaan itsenäisyyden tunnustusta. Koska Suomessa oli ankara kirje- ja sähkesensuuri, venäläiset santarmit tarkastivat jokaisen maasta lähtijän Torniossa. Sanansaattajaksi valittu Paasikivi opetteli sanamuodon […]

Josef Stalinin puhe 27.11.1917

Toverit! Minut on lähetetty tänne tervehtimään teitä Venäjän työväen vallankumouksen nimessä, joka juuria myöten horjuttaa kapitalistisen järjestelmän perusteita. Olen saapunut luoksenne tervehtiäkseni edustajakokoustanne Venäjän työläis- ja talonpoikaishallituksen, tämän vallankumouksen tulessa syntyneen Kansankomissaarien Neuvoston nimessä. Mutta en ole saapunut luoksenne vain tervehtiäkseni teitä. Tahtoisin ennen kaikkea ilmoittaa teille iloisen viestin Venäjän vallankumouksen voitoista, sen vihollisten hajaannustilaan […]

Sosiaalidemokraatit horjuivat parlamentarismin ja vallankumouksen välillä

Sosiaalidemokraatit joutuivat pohtimaan marraskuun lopun puoluekokouksessaan, viekö työväestön asemaa parhaiten eteenpäin eduskuntatyö vai kumouksellinen toiminta. Puolue jätti molemmat toimintalinjat avoimiksi. Neuvosto-Venäjän tervehdyksen kokoukseen toi kansallisuusasiain kansankomissaari Josef Stalin, joka rohkaisi suomalaisia tovereita vallankumoukseen. SDP kutsui marraskuun lopussa koolle ylimääräisen puoluekokouksen käsittelemään puolueen toimintalinjaa. Kokous käsitteli myös yleislakon seurauksia ja puolueen suhtautumista hallituskysymykseen. Helsingin työväentalolla 25.–27.11.1917 […]

Karjalan Aamulehti 26.7.1917

Eduskunnan päätökset – missä on johdonmukaisuus? Teurastuksia syytä siirtää syksyyn. Itsenäisyysyhdistyksen osasto Viipuriin. Rjetsh: Saksa hyötyy Venäjän hajaannuksesta. Kokeeko Venäjä Bysantin kohtalon? Karjalan Aamulehti 26.7.1917, koko lehti Karjalan Aamulehden mukaan eduskunnan enemmistö oli nojautunut liikaa Venäjän sosiaalidemokraattien kannatukseen hyväksyessään ”valtalain”. Sen olisi ollut järkevää tyytyä väliaikaisen hallituksen hyväksymään esitykseen Suomen ja Venäjän suhteiden määrittelyssä. ”Kun […]

Näkökohtia Suomen valtio-oikeudellisesta asemasta.

Heikki Ritavuori käsitteli Uuden Päivän näytenumerossa Suomen ja Venäjän välistä suhdetta. ”Venäjän väliaikaisen hallituksen lakineuvottelukunta on ilmaissut kantansa olevan sen, että Venäjän väliaikainen hallitus ei voi muuttaa Venäjän ja Suomen välistä suhdetta. Samalle kannalle näkyy myös asettuneen Venäjän porvarillinen sanomalehdistö. Väliaikainen hallitus on suvereenioikeuksien väliaikainen haltija ja niiden suojelija siihen saakka, kunnes kansalliskokous täydellä vallalla […]