Herännäisyyden syntyajankohtana pidetään vuotta 1796, jolloin Iisalmen pitäjän Savonjärven kylän talon heinäväki tempautui hurmoksellisen uskonnollisen kokemuksen valtaan. Herätys levisi lähialueella ja siihen liittyi myös Paavo Ruotsalainen (1776–1852). Köyhästä ja kouluttamattomasta Ruotsalaisesta tuli herännäisyyden maallikkojohtaja. Heränneet kokoontuivat yksityiskoteihin seuroihin, joiden osanottajat veisasivat virsiä ja kuuntelivat koruttomia puheita. Heränneet alkoivat käyttää ulkonaisena tunnusmerkkinään yhtenäistä vaatetusta. Miesten puvussa […]
Suomen yhteiskunnallinen eliitti suhtautui vieroksuvasti ja suorastaan torjuvasti körttiläisiin 1800-luvun alkupuolella. Voimakkaista uskonnollisista kokemuksista noussut herätysliike ei mahtunut Elias Lönnrotin, J. L. Runebergin, J. V. Snellmanin ja Zacharias Topeliuksen kansakuntakuvaan. Topelius kuvaa Maamme-kirjansa ensimmäisessä painoksessa pietistisiä herätysliikkeitä hyvin kielteisesti. Kirkon johto ja sivistyseliitti olivat yhtä mieltä siitä, että kirkkoa ravistelleet liikkeet häiritsevät kansakunnan rakentamista ja […]
Raittiusliike oli ensimmäinen suuren määrän suomalaisia koonnut aatteellinen kansanliike. Suomalainen raittiusliike sai esivaiheessaan vaikutteita Ruotsissa Peter Wieselgrenin aloitteesta vuonna 1837 perustetusta raittiusjärjestöstä. Ruotsalaisen raittiustyön tavoitteena oli aluksi kohtuullinen alkoholinkäyttö. Raittiusliike saavutti merkittävän voiton, kun säätyvaltiopäivät päättivät 1840-luvulla talonpoikien vastustuksesta huolimatta muuttaa viinanpolton valtion yksinoikeudeksi, mikä nosti alkoholin hintaa. Raittiusvalistuksen ensimmäinen muoto olivat valistuskirjaset. Kiivaana raittiusmiehenä […]
Aktiiviset naiset toimivat kansanliikkeiden muotoutumisvaiheessa eri järjestöissä – etenkin raittius-, nuorisoseura- ja työväenliikkeessä. Tämän rinnalla alkoi kehittyä ensisijassa tai yksinomaan naisille tarkoitettua yhdistystoimintaa. Suomen Naisyhdistys perustettiin Helsingissä helmikuussa 1884. Sen tavoitteena oli ”työskenteleminen naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilansa parantaminen”. Naisten koulutusmahdollisuuksien parantamisen ohella Suomen Naisyhdistys ajoi naisten oikeutta […]
Maaseutuun nojannut nuorisoseuraliike levittäytyi Etelä-Pohjanmaalta koko Suomeen 1800-luvun lopussa. Nuorisoseuraliike sai alkunsa Etelä-Pohjanmaalla 1880-luvun alussa. Luonteeltaan se oli maaseudun itseoppineiden nuorten miesten ja naisten kansansivistysliike. Ensimmäisen nuorisoseuran perusti Kauhavalle Matti Sippola (1848–1908) .[i] Kauhavalla juhannuksena 1881 toimintansa aloittanut ”nuorisoyhtiö” koostui Jaakko Nummisen mukaan ”kansannuorisosta”, joista pääosa oli 16–22-vuotiaita naimattomia naisia ja miehiä. Kauhavan nuorisoyhtiön toiminta […]
Uskonnolliset herätysliikkeet tekivät uskonasioista henkilökohtaisia ja arvostelivat kaavoihin kangistunutta kirkkoa. Suomessa edelleen vaikuttavat neljä perinteistä herätysliikettä rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus syntyivät 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alkupuolella. Niissä kaikissa on korostunut henkilökohtainen usko ja yhteiseksi koetun uskonnollisuuden luoma yhteisöllisyys, joka ilmentyi saman henkisten omatoimisesti järjestämissä kokoontumisissa. Hurmokselliset kokemukset olivat tavallisia liikkeiden syntyvaiheissa. Kaikki herätysliikkeet korostivat […]
Talollisten ja muiden huittislaisten välinen kahtiajako tuli näkyviin ensimmäisissä eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1907. Puolueiden väliset kannatussuhteet jäivät pysyviksi Venäjän vallan loppuajaksi. Poliittinen mobilisaatio on nopea ja tempasi mukaansa koko yhteisön. Äänestämässä kävi 80 prosenttia äänioikeutetuista, mikä ylitti kymmenellä prosentilla koko maan keskiarvon. Sosiaalidemokraatit saivat 56 prosenttia äänistä. Vanhasuomalaisten kannatti 33, nuorsuomalaisia 5 ja kristillistä työväenliittoa 5 […]
