Results for keyword: ”kirkko”

Papit paukutelleet rauhajuhlasta

Työmiehen ”Sakari” otti 27.12.1917 kantaa joulusaarnoihin ja erityisesti Lauri Ingmanin kirjoitukseen Uudessa Suomettaressa 23.12.1917. Lehti käsitteli myös rikkaiden ja köyhien joulunviettoa. Rauhan juhlasta taaskin kirkon pöntöistä papit paukuttelivat. Teeskennellyllä hartaudella ristikansalle selittivät ristinuskon rauhantervehdyksiä. Aivan kuin Ingman joulujutussaan sunnuntain U. Suomettaressa Sekin vatvoi rauhaa. Mutta asettui ’muodin mukaan toiselle loiselle lannalle. Tappelupukarin kannalle. Pappi Ingman […]

Lauri Ingman: jouluna 1917

Eduskunnan varapuhemies, teologian professori Lauri Ingman tulkitsi Uudessa Suomettaressa 23.12.1917 joulun sanomaa. Vanha, tuttu Joulusanoma; ’rauha maassa’, kaikuu taas toisiaan veriin raatelevilla Euroopan kansoille. Rauha maassa on joulutervehdys meidänkin kansallemme, jossa paraikaa ensi kerran sen historiassa kansanluokka asettautuu toisia kansanluokkaa vastaan, ja jonka koteihin monilukuiset rosvojoukot levittävät ennen tuntematonta kauhua. Me olemme kaukana rauhasta maassa. […]

Työmies 12.11.1916

Sokerin jako alkaa torstaina. ”Kirkko erotettava valtiosta – omaisuus siirrettävä kunnille”. Sos. dem. nuorisoliike Helsingissä – sakilaisuus riesana. Kannattaako tuhlata nuoruutta? Työväen syysjulkaisuilla hyvä menekki. Valtakunnanduuman istuntokauden edellä. ”Talohuijaukset Helsingissä”. Helsingin vesijohtoveden laadusta. Väkijuomien saatavuus ja rikokset.  Ijäkäs puoluetoveri Voikkaalla. Työmies 12.11.1916, koko lehti Helsingin kaupungin muonituslautakunta ilmoitti sokerinmyynnin alkavan kuluttajille jaettuja kortteja vastaan alkavan […]

Kirkko levittäytyi Suomeen

Kristinusko levisi Suomeen sekä idästä että lännestä 1100-luvulta alkaen. Pääosa Suomen alueesta päätyi osaksi läntistä katolista kirkkoa. Vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan jälkeen rajan itäpuolinen osa Suomen ja etenkin Karjalasta jäi ortodoksisen kirkon vaikutuspiiriin. Läntisestä Suomesta tuli vähitellen osa latinalaista kristikuntaa ja länsieurooppalaista kulttuuripiiriä. Suomi liitettiin kirkollisesti osaksi Upsalan arkkihiippakunnan alaisuuteen. Seurakuntalaitos levittäytyi 1200-luvun alusta […]

Herätysliikkeet muovaavat uudenlaista yhteisöllisyyttä

Uskonnolliset herätysliikkeet tekivät uskonasioista henkilökohtaisia ja arvostelivat kaavoihin kangistunutta kirkkoa. Suomessa edelleen vaikuttavat neljä perinteistä herätysliikettä rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus syntyivät 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alkupuolella. Niissä kaikissa on korostunut henkilökohtainen usko ja yhteiseksi koetun uskonnollisuuden luoma yhteisöllisyys, joka ilmentyi saman henkisten omatoimisesti järjestämissä kokoontumisissa. Hurmokselliset kokemukset olivat tavallisia liikkeiden syntyvaiheissa. Kaikki herätysliikkeet korostivat […]

Kustaa Sarsa – pappi, joka oli lähellä työväestöä

Varkauden ruukinseurakunnan tehtaansaarnaajaksi valittiin 1920 Kustaa Sarsa, jolla oli hyvät yhteydet työväenliikkeeseen. Sarsa oli marssinut vappuna 1919 työväen mukana Tampereella. Hän oli ollut myös osuusliike Voiman palveluksessa ja kuului Tampereen työväenopiston johtokuntaan. Sarsa kirjoitti kihlatulleen Katri Aholle toukokuussa 1919: ”Minun elämäntehtäväni on: yhdistää sosialismi ja kristinusko, niin koettaa yhdistää, ne kun ovat vieraantuneet toisistaan. Vaikka […]