Keväällä 1917 koettiin vapauden huumaa. Arki näyttäytyi kuitenkin yhä ahdistavampana, kun elintarvikepula syveni. Harmauden keskellä ihmiset elivät mahdollisimman tavallista elämää. Senaattori Väinö Tanner oli ilmoittanut eduskunnassa 20. huhtikuuta, että ”orgariseerattava nälkää”. Nälän järjestely oli jo meneillään. Jonkin aikaa valmisteltu leivän ja viljatuotteiden säännöstely alkoi Helsingissä 23. huhtikuuta 1917. Etenkin ruumiillista työtä tekevät pitivät korttiannoksia liian […]
Kuvitettu Kalevala on saatava toteutettua. Muuttuuko Kalevala-juhlinta karnevaaliksi? Kullervo-oopperan ensi ilta. Lönnrot ja uuden Kalevalan kokoaminen Suomalaiskielisten tieteenharjoittajien uraa tuettava. Kansan luonnontieteellistä tietämystä lisättävä. Tarvitaan tutkimusryhmiä. Maalarityönantajat valmiita korottamaan palkkoja. Kalevala-juhlat Salossa ja Mikkelissä. Suomalaiset uunit tuhlaavat puuta. Huhuja sodasta Yhdysvaltojen ja Saksan välillä Uusi Suometar 28.2.1917, koko lehti Viljo Tarkiainen piti Kalevalaseuran perustamista kannettava […]
Talvi 1916–1917 oli pitkä ja kylmä. Pakkanen oli kova etenkin tammi-helmikuun vaihteessa. Etelä-Suomessa mitattiin liki 40 asteen pakkaslukemia. Koko maassa oli runsaasti lunta. Turussa voitiin järjestää 11. maaliskuuta vaivattomasti Suomen mestaruushiihdot 60 kilometrin matkalla. Kotkassa hiihdettiin 18. maaliskuuta 50 kilometrin kilpailut. Tammikuun keskilämpötila oli Helsingissä -8,8 ˚C, -helmikuun -11,0 ˚C ja maaliskuun -9,6 ˚C. Sodankylässä […]
T.k. viimeisenä, ”Kalevalan päivänä”, esitetään Kansallisteatterissa ensi kerran Armas Launiksen uusi kolminäytöksinen musiikkinäytelmä ”Kullervo”, jonka valmistamisessa säveltäjä on viime vuodet ahkerasti työskennellyt ja jonka soitintamista varten hän viime vuonna haki rauhaisan paikan kaukana Mustanmeren väkirikkailla rannoilla. Tri Launis, jonka ensimmäinen koe näyttämösävellyksen alalla, ”Seitsemän veljestä”, herätti sekä ihastusta että oudoksumista, on tarmokkaasti jatkanut syventymistään oopperakysymykseen, […]
Suomen yhteiskunnallinen eliitti suhtautui vieroksuvasti ja suorastaan torjuvasti körttiläisiin 1800-luvun alkupuolella. Voimakkaista uskonnollisista kokemuksista noussut herätysliike ei mahtunut Elias Lönnrotin, J. L. Runebergin, J. V. Snellmanin ja Zacharias Topeliuksen kansakuntakuvaan. Topelius kuvaa Maamme-kirjansa ensimmäisessä painoksessa pietistisiä herätysliikkeitä hyvin kielteisesti. Kirkon johto ja sivistyseliitti olivat yhtä mieltä siitä, että kirkkoa ravistelleet liikkeet häiritsevät kansakunnan rakentamista ja […]
