Venäjän keisarikunta 1917

Vuoden 1917 alussa Venäjä oli käynyt sotaa lähes kaksi ja puoli vuotta. Tyytymättömyys ja uudistuspaineet olivat kasautuneet. Venäjä oli vuoden 1917 alussa perustuslaillinen monarkia. Valtionpäämies Nikolai II oli joutunut hyväksymään Japania vastaan käydyssä sodassa kärsityn tappion jälkeen perustuslain säätämisen 1906. Vuodesta 1613 Venäjää hallinneeseen Romanov-sukuun kuulunut keisari oli lain tultua voimaan edelleen itsevaltias. Perustuslaki lisäsi […]

Sisällissodassa vastakkain kaksi kouluttamatonta armeijaa

Sisällissodassa oli vastakkain kaksi nopeasti koottua sotajoukkoa, joiden miehistö koostui lähes kokonaan kouluttamattomista taistelijoista. Kummankin armeijan ytimen muodostivat alkuvaiheessa aatteellisen innostuksen vallassa sotaan lähteneet vapaaehtoiset.[1] Valkoinen armeija koostui alkuvaiheessa vapaaehtoisista suojeluskuntalaisia. Rintamalle lähteneiden joukossa oli muun muassa oppikoulujen lukioluokkien oppilaita. Kajaanin sisseihin liittyi muun muassa 17-vuotias Urho Kekkonen. Punakaartilaisten ydinjoukkoon kuului radikaaleja työväenliikkeen jäseniä, joista […]

Satamakaupunki Saimaan kanavan suulla

Kuopion ja Nilsiän pitäjien miehet jättivät 1826 Nikolai I:lle anomuksen Saimaan kanavan rakentamisesta. Suunnitelmaa pidettiin tuolloin liian kalliina.[1] Hankkeen toteuttaminen alkoi 1846 ja Saimaan kanava avattiin virallisesti Aleksanteri II:n kruunajaispäivänä 7.9.1856. Rahdinajo oli tarjonnut runsaasti työtä ennen kanavan valmistumista. Lappeenrannasta, Lauritsalasta ja Joutsenosta kuljetettiin talvella sahatavaraa Uuraan satamaan. Kuljetukset nostivat sahatavaran hintaa. Rahdinajo jatkui kuitenkin […]