Uusi Päivä 30.8.1917

Eduskunnan kokoontumisyrityksen merkitys. ”Venäjän valtiovalta kykenee panemaan politikoitsijat kuriin”. Turun voiryöstön selvittelyä. Taiteilija Artur Halosen kuvanveistämö ja asuinrakennus palaneet. Varustautuminen talven varalle Pielavedellä. Matkustus Ruotsiin. Väitteet saksalaisten ruplaostoista Suomessa Uusi Päivä, koko lehti 30.8.1917  Eduskunnan oli yritettävä kokoontua eilen johdonmukaisuuden nimissä. Sen enemmistö oli asettunut sille kannalle, että Venäjän väliaikainen hallitus ei voi käyttää valtiovaltaa […]

Suomen kansainvälinen asema 1917–2017

Suomi irtosi marraskuussa 1917 Venäjästä, jonka osana se oli ollut autonomisena suuriruhtinaskuntana vuodesta 1809. Itsenäisen Suomen kansainvälinen asema ja liittosuhteet ovat sadan vuoden aikana vaihdelleet, mutta maa on säilynyt koko ajan itsenäisenä ja kansainvaltaisena eikä sitä ei ole kertaakaan miehitetty. Sotaisat vuodet 1918–1920 Suomi irtosi Venäjästä marras-joulukuussa 1917. Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen eroamisen […]

Rotuteoriat vaikuttivat urheilupuheeseen

Puhe rodusta vaikutti urheiluun 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla sekä väljärajaisena suomalaisten kyvykkyyttä kuvaavana ilmaisuna että rotuopillisena käsitteenä. Uskomuksella yhteiskunnan ja ympäristön vaikutukseen rodullisiin ominaisuuksiin oli 1900-luvun alussa varsin laaja kannatus. Suomenkieliset suomalaiset joutuivat myös torjumaan etenkin Skandinaviassa esitettyjä mongoli-syytöksiä. Olympiakisat innoittivat osaltaan rotuopillista tutkimusta mm. Yhdysvalloissa, jossa suomalaisurheilijoiden menestystä tarkasteltiin myös rodullisesta näkökulmasta. Urheilutulosten tuottama täsmällinen […]

Uusi Suometar 3.9.1916

Pato murtunut Varkauden tehtailla. Suomalaisella Kirjakaupalla komea huoneisto. Halkojen kuljetus Tallinnaan hidasta. Myykö Valio pilaantunutta voita? Elintarvikekysymys Porvoossa. Sotaan liittyneen Romanian armeija merkittävä voimatekijä. Panttien määrä vähentynyt Turussa. Vuoden 1697 nälänhädän uhreja kunnioitettu Jääskessä. Eläintarhassa kovatasoiset kiekko- ja moukarikilpailut. Amerikkalaisia jalkapalloilijoita kivitetty Göteporissa. Uusi Suometar 3.9.1916, koko lehti Varkauden Ämmänkosken yhden haaran sulkemiseksi rakennettu pato […]

Maaottelumarssi sai toukokuussa 1941 puolitoista miljoonaa suomalaista liikkeelle

Maaottelumarssi sai toukokuussa 1941 suomalaiset ja ruotsalaiset liikkeelle Suomen ja Ruotsin toukokuussa 1941 järjestetyn maaottelumarssin tavoitteena oli vahvistaa maanpuolustuhenkeä molemmissa maissa. Kevään 1941 suomalainen suurtapahtuma oli Ruotsin kanssa 4.–25. toukokuuta käyty maaottelumarssi. Aloitteen sen järjestämisestä tekivät ruotsalaiset, joiden omia päämääriä marssi myös palveli. Ruotsissa oli tarvetta vahvistaa nationalistia tuntemuksia ja maanpuolustushenkeä toisen maailmansodan vuoksi. Ruotsissa oli […]

Uusi Suometar 12.5.1916

Uusi Suometar 12.5.1916: J. V. Snellmanin 110-vuotismuisto. Snellmanin kuvapatsas valmiiksi muotoiltu. 10 vuotta sukunimien suomalaistamiskampanjasta. Kansakouluasetuksen 50-vuotisjuhla Tehtaankadun kansakoulussa. Ministerivaltiosihteeri Markov: Saksan häviö edullisempi Ruotsille kuin sen voitto. Agapetuksen pakina: Milloin Suomeen saadaan kananhoidon professuuri? Uusi Suometar 12.5.1916, koko lehti Uusi Suometar käsitteli 12.5.1916 laajasti J. V. Snellmanin elämäntyötä. Lehti tulkitsi pääkirjoituksessaan Snellmanin elämätyön lopullisen […]

Miten vanha on Suomi?

Yhtä yksiselitteistä vastausta Suomen iästä on mahdoton antaa. Ikä vaihtelee, jos tarkastelun pohjaksi otetaan asutus, geologia, kieli, maantiede, politiikka, talous tai uskonto. Eri tekijät ovat myös vaikuttaneet toisiinsa. Suomi on syntynyt kerroksittain. Suomen ja suomalaisuuden käsittämiseen ovat vaikuttaneet oleellisesti luonnonolot ja maantiede. Geologisesti Suomessa liikutaan maailman vanhimpaan ja paksuimpaan kuuluvan kallioperän päällä.  Vanhimmalla kallioperällä on […]

Neljä viidestä äänesti Huittisissa ensimmäisissä eduskuntavaaleissa

Talollisten ja muiden huittislaisten välinen kahtiajako tuli näkyviin ensimmäisissä eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1907. Puolueiden väliset kannatussuhteet jäivät pysyviksi Venäjän vallan loppuajaksi. Poliittinen mobilisaatio on nopea ja tempasi mukaansa koko yhteisön. Äänestämässä kävi 80 prosenttia äänioikeutetuista, mikä ylitti kymmenellä prosentilla koko maan keskiarvon. Sosiaalidemokraatit saivat 56 prosenttia äänistä. Vanhasuomalaisten kannatti 33, nuorsuomalaisia 5 ja kristillistä työväenliittoa 5 […]