Senaatin puheenjohtaja eli pääministeri Svinhufvud piileskeli hengenvaarassa punaisen vallan aikana Helsingissä 26.1.–3.3.1918. Hän yritti pakoon lentokoneella 5.2., mutta kone teki pakkolaskun. Svinhufvud ja senaattori Jalmar Castrén pääsivät pakoon jäänmurtaja Tarmolla 3.3.1918, kun laivaan piiloutuneet suojeluskuntalaiset valtasivat laivan merellä. Järjestysvalta romahti Suomessa maaliskuussa 1917. Suomen hallituksella ei ollut armeijaa, ei poliisia eikä rajavartiolaitosta. Siperiasta tuolloin palannut […]
Kansallisteatteriin kokoontui arvovaltainen yleisö juhlimaan Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Juhlatunnelmaa häiritsivät riitasoinnut. Sosiaalidemokraatit eivät osallistuneet juhlaan lainkaan, vaan järjestivät oman vapausjuhlansa viikkoa myöhemmin. Suhtautuminen keskenään vihamielisiin Ranskaan ja Saksaan jakoi yleisöä. Kansallisteatterin katsomo oli Helsingin Sanomien 14.1.1918 mukaan koristeltu leveillä punakeltaisilla nauhoilla, jotka riippuivat keskikatosta ensirivin reunoille. Näyttämö oli sovitettu punakeltaisiin nauhoihin kiedotuilla laakeripuilla. Näyttämön peräseinällä […]
Uusi Suometar julkaisi 15.1.1918 Kansallisteatteri juhlassa kaksi päivää aiemmin pidetyt puheet.
Uusi Suometar julkaisi 15.1.1918 Kansallisteatteri juhlassa kaksi päivää aiemmin pidetyt puheet.
Eduskunnan kokoontumisyrityksen merkitys. ”Venäjän valtiovalta kykenee panemaan politikoitsijat kuriin”. Turun voiryöstön selvittelyä. Taiteilija Artur Halosen kuvanveistämö ja asuinrakennus palaneet. Varustautuminen talven varalle Pielavedellä. Matkustus Ruotsiin. Väitteet saksalaisten ruplaostoista Suomessa Uusi Päivä, koko lehti 30.8.1917 Eduskunnan oli yritettävä kokoontua eilen johdonmukaisuuden nimissä. Sen enemmistö oli asettunut sille kannalle, että Venäjän väliaikainen hallitus ei voi käyttää valtiovaltaa […]
Suomi irtosi marraskuussa 1917 Venäjästä, jonka osana se oli ollut autonomisena suuriruhtinaskuntana vuodesta 1809. Itsenäisen Suomen kansainvälinen asema ja liittosuhteet ovat sadan vuoden aikana vaihdelleet, mutta maa on säilynyt koko ajan itsenäisenä ja kansainvaltaisena eikä sitä ei ole kertaakaan miehitetty. Sotaisat vuodet 1918–1920 Suomi irtosi Venäjästä marras-joulukuussa 1917. Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen eroamisen […]
Puhe rodusta vaikutti urheiluun 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla sekä väljärajaisena suomalaisten kyvykkyyttä kuvaavana ilmaisuna että rotuopillisena käsitteenä. Uskomuksella yhteiskunnan ja ympäristön vaikutukseen rodullisiin ominaisuuksiin oli 1900-luvun alussa varsin laaja kannatus. Suomenkieliset suomalaiset joutuivat myös torjumaan etenkin Skandinaviassa esitettyjä mongoli-syytöksiä. Olympiakisat innoittivat osaltaan rotuopillista tutkimusta mm. Yhdysvalloissa, jossa suomalaisurheilijoiden menestystä tarkasteltiin myös rodullisesta näkökulmasta. Urheilutulosten tuottama täsmällinen […]
Pato murtunut Varkauden tehtailla. Suomalaisella Kirjakaupalla komea huoneisto. Halkojen kuljetus Tallinnaan hidasta. Myykö Valio pilaantunutta voita? Elintarvikekysymys Porvoossa. Sotaan liittyneen Romanian armeija merkittävä voimatekijä. Panttien määrä vähentynyt Turussa. Vuoden 1697 nälänhädän uhreja kunnioitettu Jääskessä. Eläintarhassa kovatasoiset kiekko- ja moukarikilpailut. Amerikkalaisia jalkapalloilijoita kivitetty Göteporissa. Uusi Suometar 3.9.1916, koko lehti Varkauden Ämmänkosken yhden haaran sulkemiseksi rakennettu pato […]
Maaottelumarssi sai toukokuussa 1941 suomalaiset ja ruotsalaiset liikkeelle Suomen ja Ruotsin toukokuussa 1941 järjestetyn maaottelumarssin tavoitteena oli vahvistaa maanpuolustuhenkeä molemmissa maissa. Kevään 1941 suomalainen suurtapahtuma oli Ruotsin kanssa 4.–25. toukokuuta käyty maaottelumarssi. Aloitteen sen järjestämisestä tekivät ruotsalaiset, joiden omia päämääriä marssi myös palveli. Ruotsissa oli tarvetta vahvistaa nationalistia tuntemuksia ja maanpuolustushenkeä toisen maailmansodan vuoksi. Ruotsissa oli […]
Uusi Suometar 12.5.1916: J. V. Snellmanin 110-vuotismuisto. Snellmanin kuvapatsas valmiiksi muotoiltu. 10 vuotta sukunimien suomalaistamiskampanjasta. Kansakouluasetuksen 50-vuotisjuhla Tehtaankadun kansakoulussa. Ministerivaltiosihteeri Markov: Saksan häviö edullisempi Ruotsille kuin sen voitto. Agapetuksen pakina: Milloin Suomeen saadaan kananhoidon professuuri? Uusi Suometar 12.5.1916, koko lehti Uusi Suometar käsitteli 12.5.1916 laajasti J. V. Snellmanin elämäntyötä. Lehti tulkitsi pääkirjoituksessaan Snellmanin elämätyön lopullisen […]
