Joulu 1917 – niukkuutta ja epävarmuutta

Joulu oli kalenterissa myös vuonna 1917. Joulumieli oli kuitenkin leivän tapaan kortilla. Tilanne oli vakavin Turussa, jossa miliisilakon aikana puhjennut laajamittainen ryöstely loppui jouluviikolla vasta venäläisen sotaväen puututtua tilanteeseen. Työväenjärjestöt olivat voimattomia ryöstelijöiden lähdettyä liikkeelle. Ryöstely aiheutti lehtitietojen mukaan miljoonien markkojen vahingot. Sisäasioista vastannut senaattori Arthur Castrén sai lopulta neuvoteltua lakon lopettaneen sopimuksen. Hauras rauha […]

Juhannus 1917 – pulasta huolimatta ”laulakaa, naurakaa, käykää karkeloon!”

Juhannusjuhlat saivat yksin Helsingissä kymmeniä tuhansia ihmisiä liikkeelle. Juhannusviinoja ei ollut laillisesti saatavissa, mikä rauhoitti menoa juhlapaikoilla. Työmies käsitteli juhannuksen tunnelmia otsikolla ”Valon juhlana”. Tunnelma oli toinen kuin vuosi aikaisemmin, sillä ”valtaisa ukkossää oli poistanut itäisen ilman, poistanut täältäkin pahimman painostuksen”. Vallankumouksen saavutuksia oli syytä juhlia. Juhannus kutsuu kansaa: ”Tulkaa kevätkentille juhlimaan, laulakaa, naurakaa, käykää […]

Väinö Tanner 20.4.1917: Nälkää on organiseerattava, jotta varastot riittäisivät

Elintarvelain lähetekeskustelu käytiin eduskunnassa 20. huhtikuuta 1917. Hallituksen puolesta puheenvuoron käytti valtiovaraintoimituskunnan päällikkö senaattori Väinö Tanner. Osuusliike Elannon toimitusjohtajan paikalta senaattoriksi siirtyneen Tannerin puheesta jäi yleiseen käyttöön ilmaisu ”nälän organiseeramisesta”. ”Siihen mielenkiintoon nähden, jolla tätä kysymystä epäilemättä Eduskunnassa tullaan käsittelemään, lienee paikallaan jollakulla sanalla tehdä selvää hallituksen kannasta asiassa ja samalla myöskin selostaa lähemmin niitä […]

Leipäviljan kulutuksen järjestäminen

Sanomalehdet julkaisivat elintarvelain vahvistamisen jälkeen senaatin antamat määräykset leipäviljan kulutuksen järjestämisestä. Uusi Päivä painoi määräykset 6.6.1917.  

Senaattori Väinö Wuolijoen selonteko esityksestä elintarvelaiksi

Senaattori Väinö Wuolijoki käsitteli elintarvelain kolmannessa käsittelyssä laajasti sen taustaa. Hänen puheenvuoronsa kertoo realistisesti Suomen maatalouden ja maailman viljantuotannon tilasta 1917. ”Ennenkuin eduskunta ryhtyy lopullisesti päättämään esilläolevasta lakiehdotuksesta, jolla se hallitukselle antaa sangen laajan vallan, jopa vallan sekaantua kansalaisten yksityisiin toimiin, katsoo hallitus olevan syytä tehdä selvää, mitkä syyt ovat pakottaneet hallituksen antamaan tällaisen lakiehdotuksen […]

Voimellakat kertoivat kasvavasta tyytymättömyydestä

Voita toimittivat yleiseen kulutukseen Valio ja valtion vointarkastuslaitos. Valio jatkoi voinvientiä Pietariin elokuuhun 1917 saakka, jolloin se loppui levottomien olojen ja Suomen tuotannon vähenemisen vuoksi. Viennin lopettaminen helpotti vain tilapäisesti koko kesän jatkunutta maitotuotteiden pulaa. Pulan syynä oli ennen kaikkea sotaväen kulutus. Sotilaat söivät kesällä arviolta 120–140 000 kiloa voita kuukaudessa. Määrä oli puolet Suomen […]

Venäjällä riitti viljaa – kuljetukset eivät toimineet

Keisarikunnan elintarviketilanne oli Ukrainan viljavien peltojen ansiosta parempi kuin muiden suurten sotaakäyvien maiden. Venäjä oli vienyt yli 30 prosenttia tuottamastaan viljasta ennen ensimmäistä maailmansotaa. Kun Venäjä ei kyennyt viemään viljaa, niin sitä riitti sodan ensimmäisten vuosien aikana runsaasti omaan kulutukseen. Myös Suomi kykeni korvaamaan Venäjän-tuonnilla viljan, jota oli pääosin tuotu ennen maailmansodan syttymistä Saksasta. Suomeen […]

Elintarvelailla organisoitiin nälkää

Eduskunta hyväksyi toukokuussa senaatin valmisteleman elintarvelain, jonka Venäjän väliaikainen hallitus vahvisti kesäkuun alussa. Laki mahdollisti säännöstelyn ja pakko-otot. Sitä sovellettiin viljatuotteisiin, joista suomalaiset saivat yli puolet kokonaisenergiantarpeestaan. Väliaikainen hallitus vahvisti elintarvelain myöhään illalla 2. kesäkuuta 1917. Senaatti alkoi panna lakia toimeen 5. kesäkuuta. Lain valmistelu oli alkanut heti senaatin aloitettua toimintansa maaliskuun lopussa. Sen tarpeellisuus […]

Arjen ahtautta ja pieniä iloja

Keväällä 1917 koettiin vapauden huumaa. Arki näyttäytyi kuitenkin yhä ahdistavampana, kun elintarvikepula syveni. Harmauden keskellä ihmiset elivät mahdollisimman tavallista elämää. Senaattori Väinö Tanner oli ilmoittanut eduskunnassa 20. huhtikuuta, että ”orgariseerattava nälkää”. Nälän järjestely oli jo meneillään. Jonkin aikaa valmisteltu leivän ja viljatuotteiden säännöstely alkoi Helsingissä 23. huhtikuuta 1917. Etenkin ruumiillista työtä tekevät pitivät korttiannoksia liian […]

Kunnallistoimikunnan ja Työväen eduskunnan lausunto elintarveasiasta

Pitkäperjantaina järjestetyissä työväenkokouksissa keskusteltiin järjestäytyneen työväen johtoelinten laatiman lausuntoehdotuksen pohjalta. Työmies julkaisi sen kokonaisuudessaan 7.4.1917. ”Katkerien kokemusten kautta on työväestö saanut oppia tuntemaan, että työväen työn tulosten riistoon perustuvan kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän vallitessa työväestön ravintotarpeet tavallisinakin aikoina tulevat riittämättömästi ja puutteellisesti tyydytetyksi. Syvällekäyvää ja laajaa turmiota on tästä johtunut ja johtuu työväen luokalle ja koko yhteiskunnalle. […]