Vaasan senaatti keväällä 1918

Suomen hallituksena toimi keväällä 1918 ns. Vaasan senaatti. Sen muodostivat aluksi tammikuun lopussa Vaasaan siirtyneet kolme senaattoria Heikki Renvall, E. Y. Pehkonen ja Alexander Frey sekä neljäntenä Tampereelta muutamaa päivää myöhemmin tullut Juhani Arajärvi. Maaliskuun lopussa heihin liittyivät senaatin puheenjohtaja pääministeri P. E. Svinhufvud ja Jalmar Castrén. Vaasan senaatti palasi Helsinkiin 4.5. ja yhtyi Helsingissä […]

Pääministeri Svinhufvudin pako punaisesta Helsingistä 1918

Senaatin puheenjohtaja eli pääministeri Svinhufvud piileskeli hengenvaarassa punaisen vallan aikana Helsingissä 26.1.–3.3.1918. Hän yritti pakoon lentokoneella 5.2., mutta kone teki pakkolaskun. Svinhufvud ja senaattori Jalmar Castrén pääsivät pakoon jäänmurtaja Tarmolla 3.3.1918, kun laivaan piiloutuneet suojeluskuntalaiset valtasivat laivan merellä. Järjestysvalta romahti Suomessa maaliskuussa 1917. Suomen hallituksella ei ollut armeijaa, ei poliisia eikä rajavartiolaitosta. Siperiasta tuolloin palannut […]

Brest-Litovskin rauha sinetöi punaisen Suomen kohtalon

Neuvosto-Venäjä ja Saksan keisarikunta solmivat 3.3.1918 Brest-Litovskissa erillisrauhan, joka pelasti neuvostohallinnon ja vapautti Saksan kahden rintaman sodasta. Sopimuksen ehdot lopettivat kokonaan bolsevikkien avun Suomen kansanvaltuuskunnalle. Suomesta tuli sopimuksen tuloksena osa Saksan keisakunnan etupiiriä. Rauhansopimus syntyi kolmikuukautisen prosessin tuloksena. Marraskuun alussa 1917 vallanottanut neuvostohallinto oli luvannut lopettaa sodan ja solmi aselevon Saksan kanssa joulukuussa 1917. Alustava […]

Brest-Litovskin neuvottelujen vaikutus Suomeen

Suomen itsenäistyminen joulukuussa 1917 ja sen tunnustaminen olivat Saksan etujen mukaista. Suomen oli kuitenkin Saksan näkökulmasta pyydettävä tunnustusta nimenomaan neuvostohallitukselta, jonka kanssa se neuvotteli rauhasta. Neuvostohallitus saattoi tunnustamisella osoittaa kunnioittavansa kansojen itsemääräämisoikeutta. Tunnustus ei kuitenkaan sulkenut pois vallankumouksen mahdollisuutta Suomessa. Tunnustuksen valmistelu ajoittui aselepovaiheeseen ja neuvottelujen ensimmäiselle kierrokselle. Neuvottelujen toisessa vaiheessa SDP:n tekemä vallankumousyritys palveli […]

Suomen itsenäisyyden tunnustamisjuhlassa riitasointuja

Kansallisteatteriin kokoontui arvovaltainen yleisö juhlimaan Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Juhlatunnelmaa häiritsivät riitasoinnut. Sosiaalidemokraatit eivät osallistuneet juhlaan lainkaan, vaan järjestivät oman vapausjuhlansa viikkoa myöhemmin. Suhtautuminen keskenään vihamielisiin Ranskaan ja Saksaan jakoi yleisöä. Kansallisteatterin katsomo oli Helsingin Sanomien 14.1.1918 mukaan koristeltu leveillä punakeltaisilla nauhoilla, jotka riippuivat keskikatosta ensirivin reunoille. Näyttämö oli sovitettu punakeltaisiin nauhoihin kiedotuilla laakeripuilla. Näyttämön peräseinällä […]

Suomen itsenäisyyden tunnustaminen

Svinhufvudin senaatti oli antanut Suomen itsenäisyysjulistuksen 4.12.1917 ja eduskunta vahvisti sen kaksi päivää myöhemmin. Seuraavaksi oli hankittava ulkovaltojen tunnustus. Pääministeri Svinhufvud lähetti entisen senaattorin, Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan J. K. Paasikiven Ruotsiin jo joulukuun alussa tunnustelemaan itsenäisyyden tunnustusta. Koska Suomessa oli ankara kirje- ja sähkesensuuri, venäläiset santarmit tarkastivat jokaisen maasta lähtijän Torniossa. Sanansaattajaksi valittu Paasikivi opetteli sanamuodon […]