Runoilija V. A. Koskenniemi kirjoitti maaliskuun 1917 vallankumouksen innoittamana laulun leijonalipulle. Leevi Madetojan sävellys Koskenniemen sanoihin ilmestyi 1918 Kansanopiston laulukirjassa. Myös Ernst Linko laati oman sävellyksensä Koskenniemen runosta 1920. Koskenniemi kirjoitti 1925 siniristilipulle runon, jonka Yrjö Kilpinen sävelsi. Koskenniemi tiivisti sanoihin tehokkaasti uhrimielen ja lipun yhteyden Suomen luontoon. Lippulaulu tuli laajan yleisön tietoisuuteen, kun Uusi […]
Tuomas Tepora (2011) on psykohistoriallisesta näkökulmasta pohtinut Suomen lipun merkitystä suomalaisille vuodesta 1917 toisen maailmansodan loppuun. Tepora tulkitsee siniristilipun muuttumista sisällissodan voittaneen valkoisen Suomen lipusta kansakunnan yhteiseksi symboliksi toteemi- ja uhrikäsitteiden avulla. Siniristilippu oli aluksi vain hallituksen ja virallisen Suomen vertauskuva. Vasemmiston toteemeina säilyivät itsenäisyyden alkuvuosina työnväen järjestöliput. Molempiin toteemeihin liittyi 1918 annettu veriuhri – […]
Hannes Kolehmainen (1889–1966) – nelinkertainen olympiavoittaja (1912 ja 1920) teki Suomea tunnetuksi maailmalla ja vahvisti suomalaisten kansallistunnetta. Johannes Petter (Hannes) Kolehmainen oli ensimmäinen maailmanmaineeseen yltänyt suomalaisurheilija. Hän saavutti Tukholman olympialaisissa kolme kultaa ja yhden hopean. Antwerpenin kisoissa 1920 Kolehmainen voitti maratonjuoksun. Olympiamenestystensä välissä Kolehmainen asui ja kilpaili Yhdysvalloissa, jossa hän nautti suurta suosiota aikakautensa menestyneimpänä […]
