Kuvitettu Kalevala on saatava toteutettua. Muuttuuko Kalevala-juhlinta karnevaaliksi? Kullervo-oopperan ensi ilta. Lönnrot ja uuden Kalevalan kokoaminen Suomalaiskielisten tieteenharjoittajien uraa tuettava. Kansan luonnontieteellistä tietämystä lisättävä. Tarvitaan tutkimusryhmiä. Maalarityönantajat valmiita korottamaan palkkoja. Kalevala-juhlat Salossa ja Mikkelissä. Suomalaiset uunit tuhlaavat puuta. Huhuja sodasta Yhdysvaltojen ja Saksan välillä Uusi Suometar 28.2.1917, koko lehti Viljo Tarkiainen piti Kalevalaseuran perustamista kannettava […]
Suomalainen populaarikulttuuri on suunnilleen yhtä vanha kuin Suomi itsenäisenä valtiona. Laajoille kansanryhmille yhteisen populaarikulttuurin muotoutuminen alkoi Venäjän vallan loppupuolella rinnan ihmisten liikkuvuuden lisääntymisen ja yhteiskunnallisen muutoksen kanssa. Ajanvietekirjallisuudelle kehittyi kysyntää 1800-luvun lopulta alkaen, kun lukutaito yleistyi. Kioskikirjallisuudeksi sittemmin nimitetyistä viihdelukemistoista kehittyi laajalevikkinen painotuotteiden osa-alue. Pilalehdet elivät ennen Suomen itsenäistymistä kukoistuskauttaan. Ne julkaisivat sekä harmitonta huumoria […]
Eri puolilla Eurooppaa syntyi 1700-luvun lopulta lähtien kansallista erityisyyttä korostavia liikkeitä. Kansakunnan itsenäisen olemassaolo-oikeuden perusteita etsivistä ja painottavista aatteellisista rakennelmista käytetään yleisnimitystä nationalismi. Käsite on suomennettu etenkin 1900-luvulla kansallisuusaatteeksi. Nationalismin tavoitteena on ollut paikallisten lähtökohtien pohjalta löytää omaleimaiseksi tulkitut kansalliset piirteet ja tarvittaessa toimia kansakunnan valtiollisen itsenäisyyden saavuttamiseksi. Kansakunnan rakentamistyössä tärkeällä sijalla ovat yhteiset kokemukset, […]
Uusi Suometar 12.5.1916: J. V. Snellmanin 110-vuotismuisto. Snellmanin kuvapatsas valmiiksi muotoiltu. 10 vuotta sukunimien suomalaistamiskampanjasta. Kansakouluasetuksen 50-vuotisjuhla Tehtaankadun kansakoulussa. Ministerivaltiosihteeri Markov: Saksan häviö edullisempi Ruotsille kuin sen voitto. Agapetuksen pakina: Milloin Suomeen saadaan kananhoidon professuuri? Uusi Suometar 12.5.1916, koko lehti Uusi Suometar käsitteli 12.5.1916 laajasti J. V. Snellmanin elämäntyötä. Lehti tulkitsi pääkirjoituksessaan Snellmanin elämätyön lopullisen […]
J. V. Snellmanin 100-vuotisjuhlinnasta toukokuussa 1906 tuli suomalaisuusliikkeen voimannäyte. Suomenmielisyyden näkyvin ilmaus oli lähes 25 000 henkilön Snellmanin päivänä antama ilmoitus ottaa käyttöön suomalaistettu sukunimi. Snellman oli vuonna 1906 koko Suomen riidattomin suurmies. Häntä juhlivat sekä vanha- että nuorsuomalaiset, ruotsinkieliset ja työväenliike. Vanhasuomalaisilla oli kuitenkin juhlinnassa näkyvin rooli. Uusi Suometar julkaisi 12.5.1906 juhlanumeron, joka esitteli Snellmanin […]
Saksankielisen hallintonsa vuoksi Viipuri muistutti 1800-luvun alussa Venäjän hallitsemaa Baltiaa, jonne kaupungista oli kiinteät yhteydet. Saksalaiset eivät pitäneet Viipurin liittämisestä Suomeen. Kaupungin ja sen eliitin yhteydet Pietariin olivat kiinteät. Viipurista tuli vuoden 1812 alussa Viipurin läänin pääkaupunki. [1] Ruotsin kielen asema vahvistui Viipurissa uudelleen, kun Vanhasta Suomesta tuli osa Suomea. Ruotsista tuli läänin virallinen kieli […]
Voimistelu ja urheilu erottuivat omaksi kansanliikkeekseen 1890-luvulta lähtien, kun liikuntakulttuuri muuttui eliitin harrastuksesta suurempia väestöryhmiä kiinnostavaksi toiminnaksi. Voimistelun ja urheilun muotoutuminen itsenäiseksi kansanliikkeeksi alkoi 1890-luvulla. Suomessa toimi jo tätä ennen lähinnä kaupungeissa urheiluseuroja. Maan ensimmäisinä urheiluseuroina on pidetty 1850–1860-luvuilla perustettuja pursiseuroja, jotka kuitenkin olivat Venäjän laivaston suojeluksessa toimineita puolivirallisia maanpuolustusjärjestöjä. Tämän lisäksi ne edistivät säätyläisten […]
Yhtä yksiselitteistä vastausta Suomen iästä on mahdoton antaa. Ikä vaihtelee, jos tarkastelun pohjaksi otetaan asutus, geologia, kieli, maantiede, politiikka, talous tai uskonto. Eri tekijät ovat myös vaikuttaneet toisiinsa. Suomi on syntynyt kerroksittain. Suomen ja suomalaisuuden käsittämiseen ovat vaikuttaneet oleellisesti luonnonolot ja maantiede. Geologisesti Suomessa liikutaan maailman vanhimpaan ja paksuimpaan kuuluvan kallioperän päällä. Vanhimmalla kallioperällä on […]
Sosiologi Risto Alapuro on tutkinut teoksessaan Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890–1933 kansakunnan muotoutumista venäläistämisen alkamisesta Lapuan liikkeen kukistumiseen Huittisten näkökulmasta. Alapuro on tulkinnut, että Huittisissa koettiin maan poliittisen murroksen eri vaiheet ja kriisit Suomen eteläosien tapaan erityisen herkästi. Satakuntalainen maatalouspitäjä modernisoitui talonpoikaiselta pohjalta. Huittisten pohjoisosaan perustettu Keikyän tehdastaajama oli puolestaan osa Suomen teollistumista. ”Yhden paikkakunnan […]
