Hanko – saksalaisten maihinnousupaikka 1918 ja puna-armeijan tukikohta 1940–1941

Manner-Suomen eteläisimmän satamakaupungin Hangon strategisesti tärkeä sijainti teki siitä sekä sisällissodan että jatkosodan näyttämön.   Hangon kaupunki perustettiin 1874. Bromarvin kappeliseurakunnasta erotetussa kaupungissa oli tuolloin vain noin 200 asukasta. Väkiluku kääntyi nousuun 1880-luvulla ja ylitti 2000 asukkaan rajan 1890-luvun alussa. Suomen itsenäistyessä Hangossa oli 6 000 asukasta. Kaupungin perustaminen liittyi Suomen teollistumiseen ja ulkomaankaupan vilkastumiseen. Kasvava puunjalostusteollisuus […]

Satamakaupunki Saimaan kanavan suulla

Kuopion ja Nilsiän pitäjien miehet jättivät 1826 Nikolai I:lle anomuksen Saimaan kanavan rakentamisesta. Suunnitelmaa pidettiin tuolloin liian kalliina.[1] Hankkeen toteuttaminen alkoi 1846 ja Saimaan kanava avattiin virallisesti Aleksanteri II:n kruunajaispäivänä 7.9.1856. Rahdinajo oli tarjonnut runsaasti työtä ennen kanavan valmistumista. Lappeenrannasta, Lauritsalasta ja Joutsenosta kuljetettiin talvella sahatavaraa Uuraan satamaan. Kuljetukset nostivat sahatavaran hintaa. Rahdinajo jatkui kuitenkin […]

Luvallinen ja luvaton liikenne oli vilkasta itärajalla Venäjän vallan aikana

Venäjän puolelle lähtevällä suomalaisella oli oltava passi, jonka sai helposti. Lääninhallitukset myönsivät passin rajoittamattomaksi ajaksi. Passin haltija sai jäädä Venäjälle koko loppuelämäkseen, kun maksoi veronsa ja uudisti venäläisen oleskelupassinsa säännöllisesti. Venäjällä oleskeli vuonna 1880 passilla 19 000 Viipurin läänin asukasta. Määrä väheni 1900-luvun alussa, mutta vuonna 1915 Venäjällä oli töissä tai kauppamatkoilla 12 000 läänin asukasta. Viipurin […]

Torniosta tuli Venäjän imperiumin ulkomaanyhteyksien solmukohta maailmansodan sytyttyä

Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä elokuun alussa 1914 vihollismaiden kansalaisilla oli kolme päivää aikaa poistua Suomesta. Meriliikenne keskeytyi käytännössä välittömästi, minkä vuoksi liikenne Suomeen ja Suomesta pois kulki Tornion kautta. Ylimääräinen juna toi jo 2. elokuuta Etelä-Suomesta useita kymmeniä pakolaisia. Ruotsin kautta alkoi Suomeen saapua Venäjän keisarikunnan alamaisia, jotka palasivat kotiin. Venäjän tanskalaissyntyinen leskikeisarinna Maria Fjodorovna ylitti […]

Kuohunta kasvoi kapinaksi Varkaudessa ja Leppävirralla

Varkaudesta ja Leppävirrasta muodostui Kansanvaltuuskunnan kapinayrityksen alettua punaisen vallan saareke valkoisen Suomen keskelle. Heiveröisen punaisen vallan keskus oli Varkauden teollisuustaajama, josta A. Ahlström Oy oli alkanut luoda yhtä Suomen puunjalostusteollisuuden keskusta. Vanhastaan Leppävirtaan ja osin Joroisiin kuuluneessa Varkaudessa oli metalliteollisuutta. Leppävirralla sijaitsi lisäksi Hackman-yhtiön Sorsakosken metallitehdas ja useita sahoja. Teollisuustyöväestön lisäksi maan kymmenenneksi suurimmassa maalaiskunnassa […]

Viljantuonnin vapautuminen ja metsän arvonnousu muuttivat maataloutta

Perinteinen viljantuotantoon perustunut maatalous muuttui karjatalousvaltaiseksi Suomen itsenäistymistä edeltäneinä vuosikymmeninä. Kaskiviljely päättyi kokonaan, kun puun kysyntä kasvoi. Tärkeimmäksi maataloustuotteeksi nousi maito, josta jalostetusta voista tuli merkittävä vientituote. Nautakarjan määrän kasvu lisäsi myös lihantuotantoa. Suomen peltopinta-ala nelinkertaistui vuosina 1850–1910. Viljelyssä korostui heinän ja viljan kasvatuseläinten rehuksi. Leipäviljaomavaraisuus laski ensimmäiseen maailmansotaan mennessä rukiin osalta runsaaseen kolmannekseen kokonaiskulutuksesta. […]