Työmies 8.11.1917

”Vallankumouksen kellot soivat”. ”Mensevikit pakenevat”. Verinen taistelu Hausjärvellä. Kahakka Oitissa. Porvarien puuhat korkeimman vallan suhteen. Suomen asema ja Pietarin tapahtumat. Kutsu Osuustukkukaupan perustamiskokoukseen. Työmies 8.11.1917, koko lehti. Pietarin köyhälistö taistelee parhaillaan vastavallankumouksellista porvaristoa vastaan. Pietarin tärkeimmät laitokset ovat sotilasvallankumouksellisen komitean käsissä. Väliaikainen hallitus yrittää saada avukseen joukkoja rintamalta. Eilen kahdeksan tienoissa illalla tulivat seuraavat tiedot […]

Uusi Päivä 8.11.1917

Kansalaissota alkanut Pietarissa. Hyökkäys yllätti väliaikaisen hallituksen. Mommilan tapahtumat. Kahakka Lahdesta tulleiden suojeluskuntalaisten kanssa. Suutari Skott johdatti matruusit Mommilaan. Toinen kahakka Oitin asemalla. Toimeenpanevan komitean kommentti: ”Aseet pois porvareilta.” Huligaanit mellastaneet Loimaalla. Kotitarkastus ja takavarikoita Strandin korjauspajassa. Nimimerkki Kansalaisen vetoomus ”Suomen Puolustus”. Huomattava ensi-ilta Kansallisteatterissa. Toimikunta toteuttamaan Kiven muistopatsasta. Uusi Päivä 8.11.1917, koko lehti. Leninin […]

Kenellä oli valta Suomessa 1917?

Keisarivallan kaatuminen mursi vanhat valtarakenteet ja johti kamppailuun vallasta Suomessa. Valtasuhteet vaihtelivat sekä valtakunnallisesti että paikallisesti maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Ennen maaliskuun vallankumousta perusasetelma oli selkeä. Maata hallitsi keisari-suuriruhtinas Nikolai II. Suomea koskevia päätöksiä valmisteli paikallisesti senaatti, joka koostui venäläisistä tai keisarivallalle täysin lojaaleista suomalaisista. Esitykset suuriruhtinaalle teki Venäjän ministerineuvosto. Suomen kenraalikuvernöörillä oli lisäksi laajat valtuudet […]

Työ 12.9.1917: Kuusi upseeria vangittu ja surmattu

Eilen klo 3 aikaan päivällä saapui joukko asestettuja sotamiehiä hotelli Belvederen luo, missä sijaitsee 42:s armeijakunnan esikunta ja hetken kuluttua tuotiin kolme upseeria, niistä 2 kenraalia, jotka sijotettiin umpinaiseen autoon ja vietiin pois vartioivien sotamiesten ollessa ohjaajan puolella ja auton astinlaudoilla. Toisessa, avonaisessa autossa seurasi joukko sotamiehiä perässä. Pidätetyt vietiin päävahtiin. Vangittujen murhaaminen. Noin viiden […]

Karjala 12.9.1917: Kaameita tapahtumia Viipurissa

Kuusikorkeata upseeria, m. m. Viipurin linnoituksen komendantti surmattu. Syyksi ilmoitetaan Venäjän väliaikaisen hallituksen avunpyyntisähkesanoman salaaminen. Vangitsemisia. Eilen klo 3 aikaan päivällä saapui joukko aseistettuja sotamiehiä hotelli Belvederen luo, missä sijaitsee 42:n armeijakunnan esikunta. Hetken kuluttua tuotiin ulos kolme upseeria, niistä kaksi kenraalia, jotka sijotettiin umpinaiseen autoon ja vietiin pois vartioivien sotamiesten ollessa ohjaajan puolella ja […]

Väliaikainen hallitus vahvisti eduskunnan 1907 hyväksymän kieltolain

Venäjän väliaikainen hallitus vahvisti 29. toukokuuta 1917 eduskunnan kymmenen vuotta aiemmin hyväksymän kieltolain. Suomessa vallitsi jo sotatilan vuoksi käytännössä alkoholin myynnin ja anniskelun täyskielto. Väliaikaisen hallituksen vahvistama laki oli viralliselta nimeltään asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta. Sen pääsisältönä oli alkoholipitoisuudeltaan yli kaksiprosenttisten juomien valmistuksen, vähittäismyynnin ja anniskelun täyskielto. Eduskunta oli hyväksynyt […]

Näkökohtia Suomen valtio-oikeudellisesta asemasta.

Heikki Ritavuori käsitteli Uuden Päivän näytenumerossa Suomen ja Venäjän välistä suhdetta. ”Venäjän väliaikaisen hallituksen lakineuvottelukunta on ilmaissut kantansa olevan sen, että Venäjän väliaikainen hallitus ei voi muuttaa Venäjän ja Suomen välistä suhdetta. Samalle kannalle näkyy myös asettuneen Venäjän porvarillinen sanomalehdistö. Väliaikainen hallitus on suvereenioikeuksien väliaikainen haltija ja niiden suojelija siihen saakka, kunnes kansalliskokous täydellä vallalla […]

Uusi Päivä 10.5.1917: Suomen kansan pyrittävä valtiolliseen itsenäisyyteen

Uuden Päivän päätoimittaja Kaarlo Koskimies käsitteli ensimmäisessä pääkirjoituksessaan Suomen valtio-oikeudellista asemaa Venäjän yhteydessä. Lehden mukaan oli syytä pyrkiä täyteen itsenäisyyteen. ”Kysymys Suomen valtio-oikeudellisen aseman vastaisesta järjestämisestä on Venäjän vallankumouksen aiheuttamien suurten tapausten yhteydessä astunut päiväjärjestykseen ja tunkee sitä enemmän huomiomme etualalle, mikäli Venäjän perustavaa kansalliskokouksen pitämistä koskevat suunnitelmat selvenevät ja sille jätettävien ehdotusten pääpiirteet alkavat tulla hahmotelluiksi. Venäjän […]