Karjalan Aamulehti 26.7.1917

Eduskunnan päätökset – missä on johdonmukaisuus? Teurastuksia syytä siirtää syksyyn. Itsenäisyysyhdistyksen osasto Viipuriin. Rjetsh: Saksa hyötyy Venäjän hajaannuksesta. Kokeeko Venäjä Bysantin kohtalon? Karjalan Aamulehti 26.7.1917, koko lehti Karjalan Aamulehden mukaan eduskunnan enemmistö oli nojautunut liikaa Venäjän sosiaalidemokraattien kannatukseen hyväksyessään ”valtalain”. Sen olisi ollut järkevää tyytyä väliaikaisen hallituksen hyväksymään esitykseen Suomen ja Venäjän suhteiden määrittelyssä. ”Kun […]

 Työmies 26.7.1917

Venäjän hallitus vastustaa Suomen täydellistä itsenäisyyttä. Helsingin miliisilakko loppunut. Työttömyyden torjumiseen ryhdyttävä heti. Kirjelmiä eduskunnalle. Työmies 26.7.1917, koko lehti Venäjän hallitus on Birsh. Vjedomosti -lehden mukaan käsitellyt suljetussa istunnossa 24. heinäkuuta eduskunnan päätöstä Suomen sisäisestä itsenäisyydestä. Lehden luotettavalta taholta saaman tiedon mukaan väliaikainen hallitus vastustaa yksimielisesti täydellisen itsenäisyyden myöntämistä Suomelle. ”Väliaikaisen hallituksen jäsenet tulevat Suomeen […]

Senaatin oikeuksien maltillinen laajentaminen muuttui valtalaissa laajaksi eduskuntavallaksi

Kysymys korkeimman vallan jakamisesta Suomen ja Venäjän valtioelinten kesken tuli ajankohtaiseksi maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Asiaa koskeneen lakiesityksen sisältö muuttui täysin eduskuntakäsittelyssä, johon vaikuttivat myös Venäjän sisäiset tapahtumat. Senaatti valmisteli ”ehdotuksen laiksi erinäisten asiain siirtämisestä Suomen senaatin ja kenraalikuvernöörin ratkaistavaksi”. Eduskunnalle 12.6.1917 annettu ”lex Tulenheimo” olisi siirtänyt senaatin päätettäväksi huomattavan osan Suomen asioista, jotka keisari-suuriruhtinas oli […]

Karjalan Aamulehti 19.7.1917: Eduskunnan eilinen päätös Suomen tulevaisuuden asiassa

Suurin osa porvarillisista lehdistä ei ilmestynyt valtalain käsittelyn aikana kirjaltajien lakon vuoksi. Viipurilainen Karjalan Aamulehti kertoi lain eduskuntakäsittelystä tuoreeltaan. ”Jo toista viikkoa sitten hyväksyi eduskunta toisessa lukemisessa valtiovallan käyttelyä Suomessa koskevan lain, joka jätti eduskunnalle miltei täyden vallan Suomen asioissa. Ainoastaan ulkomaiden ja sota-asioiden suhteen on tehty poikkeus. Vasta viikkoa myöhemmin otettiin lakiehdotus kolmanteen käsittelyyn, […]

Uusi Päivä 29.6.1917

Senaatti poistanut sotilasmiljoonat valtion menosäännöstä. Kenraalikuvernöörin kanslia – Venäjän vai Suomen virasto? Viljan ja rehun saantitoiveet Venäjältä vähäiset. Amerikasta jauhoja Suomeen. Työriitoja kirjapainoalalla. Konrad Lehtimäen tulevaisuusromaani. Perustuslakivaliokunnan mietintö senaatin vallan laajentamisesta. Uusi Päivä 29.6.1917, koko lehti Senaatti on poistanut Venäjälle ennen suoritetut sotilasmiljoonat Suomen valtion menosäännöstä. Se perustelee päätöstään sillä, että 20. maaliskuuta annetulla julistuskirjalla […]

Eduskunta kokoontui suurin odotuksin 5. huhtikuuta 1917

Eduskunta kokoontui lähes kolmen vuoden tauon jälkeen valtiopäiville. Monet vaikeat asiat odottivat ratkaisua, mutta maaliskuun vallankumouksen herättämän toiveikkuuden hengessä ongelmien odotettiin selviävän. Heinäkuussa 1916 valittu eduskunta kokoontui valtiopäiville 5. huhtikuuta 1917. Keisari ei ollut kutsunut eduskuntaa koolle sotatilan vuoksi. Toiminnan aloittamisen mahdollisti maaliskuun vallankumous. Sosiaalidemokraateilla oli 103 paikallaan yksinkertainen enemmistö eduskunnassa. Suomalaisella puolueella oli 33, […]