Uusi Päivä 29.6.1917

Senaatti poistanut sotilasmiljoonat valtion menosäännöstä. Kenraalikuvernöörin kanslia – Venäjän vai Suomen virasto? Viljan ja rehun saantitoiveet Venäjältä vähäiset. Amerikasta jauhoja Suomeen. Työriitoja kirjapainoalalla. Konrad Lehtimäen tulevaisuusromaani. Perustuslakivaliokunnan mietintö senaatin vallan laajentamisesta. Uusi Päivä 29.6.1917, koko lehti Senaatti on poistanut Venäjälle ennen suoritetut sotilasmiljoonat Suomen valtion menosäännöstä. Se perustelee päätöstään sillä, että 20. maaliskuuta annetulla julistuskirjalla […]

Väinö Tanner 20.4.1917: Nälkää on organiseerattava, jotta varastot riittäisivät

Elintarvelain lähetekeskustelu käytiin eduskunnassa 20. huhtikuuta 1917. Hallituksen puolesta puheenvuoron käytti valtiovaraintoimituskunnan päällikkö senaattori Väinö Tanner. Osuusliike Elannon toimitusjohtajan paikalta senaattoriksi siirtyneen Tannerin puheesta jäi yleiseen käyttöön ilmaisu ”nälän organiseeramisesta”. ”Siihen mielenkiintoon nähden, jolla tätä kysymystä epäilemättä Eduskunnassa tullaan käsittelemään, lienee paikallaan jollakulla sanalla tehdä selvää hallituksen kannasta asiassa ja samalla myöskin selostaa lähemmin niitä […]

Venäjällä riitti viljaa – kuljetukset eivät toimineet

Keisarikunnan elintarviketilanne oli Ukrainan viljavien peltojen ansiosta parempi kuin muiden suurten sotaakäyvien maiden. Venäjä oli vienyt yli 30 prosenttia tuottamastaan viljasta ennen ensimmäistä maailmansotaa. Kun Venäjä ei kyennyt viemään viljaa, niin sitä riitti sodan ensimmäisten vuosien aikana runsaasti omaan kulutukseen. Myös Suomi kykeni korvaamaan Venäjän-tuonnilla viljan, jota oli pääosin tuotu ennen maailmansodan syttymistä Saksasta. Suomeen […]

Näkökohtia Suomen valtio-oikeudellisesta asemasta.

Heikki Ritavuori käsitteli Uuden Päivän näytenumerossa Suomen ja Venäjän välistä suhdetta. ”Venäjän väliaikaisen hallituksen lakineuvottelukunta on ilmaissut kantansa olevan sen, että Venäjän väliaikainen hallitus ei voi muuttaa Venäjän ja Suomen välistä suhdetta. Samalle kannalle näkyy myös asettuneen Venäjän porvarillinen sanomalehdistö. Väliaikainen hallitus on suvereenioikeuksien väliaikainen haltija ja niiden suojelija siihen saakka, kunnes kansalliskokous täydellä vallalla […]

Uusi Päivä 10.5.1917: Suomen kansan pyrittävä valtiolliseen itsenäisyyteen

Uuden Päivän päätoimittaja Kaarlo Koskimies käsitteli ensimmäisessä pääkirjoituksessaan Suomen valtio-oikeudellista asemaa Venäjän yhteydessä. Lehden mukaan oli syytä pyrkiä täyteen itsenäisyyteen. ”Kysymys Suomen valtio-oikeudellisen aseman vastaisesta järjestämisestä on Venäjän vallankumouksen aiheuttamien suurten tapausten yhteydessä astunut päiväjärjestykseen ja tunkee sitä enemmän huomiomme etualalle, mikäli Venäjän perustavaa kansalliskokouksen pitämistä koskevat suunnitelmat selvenevät ja sille jätettävien ehdotusten pääpiirteet alkavat tulla hahmotelluiksi. Venäjän […]

Venäläiset juhlivat vallankumousta Kauppatorilla

Huhtikuun 17. päivänä Helsingissä vietettiin suurta vallankumousjuhlaa. Työmiehen 18.4.1917 mukaan koolla olivat tarkoituksella ainoastaan venäläiset sotilaat ja työläiset, joita oli mukana noin 400. ”Tällä kertaa sitä tosin vain oli juhlakulkueessa juhlimassa venäläiset toverit, sotilaat ja osa työväkeä. Suomalaiset työläiset eivät sitä olleet juhlimassa sen vuoksi, että sotilasten taholta toivottiin heidän olevan työssä, ettei töitä tarvinnut […]

Lenin ylitti Venäjän imperiumin rajan Torniossa 15.4.1917

Sveitsissä maanpaossa ollut Vladimir Iljitš Lenin palasi seurueineen Venäjälle Saksan, Ruotsin ja Suomen kautta huhtikuussa 1917. Imperiumin rajan hän ylitti Torniossa, kuten lukuisat muut vallankumouksen jälkeen Venäjälle palanneet. Leninin paluun teki poikkeukselliseksi se, että se ei olisi onnistunut ilman Saksan suostumusta ja tukea. Hän matkusti seurueineen Saksan halki keisarikunnan heidän käyttöönsä järjestämässä junanvaunussa. Saksan johto […]

Ståhlbergin perustuslakikomitea 1917

Senaatti asetti 31.3.1917 komitean laatimaan ehdotukset esityksiksi eduskunnan esitysoikeuden laajentamisesta, tulliverotuksen ja valtion koko rahasäännön saattamisesta eduskunnan päätäntävallan alaisiksi, eduskunnan päättämien lakien voimaansaattamisen turvaamisesta, hallituksen saattamisesta eduskunnalle vastuunalaiseksi sekä muista säännöksistä, joiden kautta maan valtiosääntöä kehitetään. Komitean tehtävänä oli myös valmistella ehdotus Suomen Suuriruhtinaanmaan uudeksi hallitusmuodoksi. Puheenjohtajana toimi puoluekannaltaan nuorsuomalainen professori K. J. Ståhlberg. Komiteaan […]

Keisari Nikolai II:n ja suuriruhtinas Mikaelin kruunustaluopumisjulistukset

Suomen Suuriruhtinaanmaan asetuskokoelma No. 17/1917 Julistuskirja Keskellä suurta taistelua ulkonaista vihollista vastaan, joka jo lähes kolme vuotta on koettanut lannistaa isänmaatamme, on Herra Jumala nähnyt hyväksi lähettää Venäjälle uuden raskaan koettelemuksen. Alkaneet sisäiset kansanlevottomuudet uhkaavat vaikuttaa turmiollisesti sitkeän sodan vastaiseen käyntiin. Venäjän kohtalo, meidän sankarillisen armeijamme kunnia, kansan onni, koko meidän kalliin Isänmaamme tulevaisuus vaativat, […]

Miljukovin kuuluisa puhe duumassa 14.11.1916

Pavel Miljukov piti 14. marraskuuta 1916 Venäjän valtakunnanduumassa puheen, jossa hän arvosteli aikaisempaa kärkevämmin keisarikunnan hallitusta. Arvostelu suuntautui pääministeri Boris Stürmeriin ja nimettömänä myös saksalaissyntyiseen keisarinna Aleksandraan. Keisarinna johti käytännössä politiikkaa, kun keisari Nikolai II toimi armeijan ylipäällikkönä. Duuman puhemies Mihail Rodzjanko esti puheen pääsyn lehtiin, joten siitä voitiin tuoreeltaan kertoa vain yleisvaikutelma. Puheen herättämän […]