Uusi Suometar 12.11.1916

Sokerinmyynti korteilla alkaa 16. marraskuuta. Keskusvallat antaneet julistuksen Puolan kuningaskunnan perustamisesta. Verdunin taistelu katsottava päättyneeksi. Yhdysvalloissa tiukka presidentinvaali – Wilson todennäköinen voittaja. Arkkiherttua Kaarle ja Falkenhayn haavoittuneet. Lauri Kettusen vaikutelmia Pietarista ja Virosta. Sosialistit ja SOK. Helsingin Suomalaisella naisvoimisteluseuralla näytös. Hagasta Heikinpuistoon raitiovaunulla. Sanakirjaosakeyhtiön anti etenee. Uusi Suometar 12.11.1916, koko lehti Helsingin kaupungin muonituslautakunta ilmoitti […]

Viaporin valtauksen satavuotismuiston tulkinnat

Venäläiset viettivät toukokuussa 1908 näyttävästi Viaporin valtauksen 100-vuotisjuhlia. Suomalaiset lehdet julkaisivat juhlallisuuksista lyhyen uutisen. Ne painoivat myös keisarin Nikolai II:n juhlaan lähettämän lyhyen sähkeen. Vaasa-lehdessä uutinen juhlista ilmestyi 14.5.1908 seuraavassa muodossa: ”Viaporin vallotuksen satavuotisjuhlaa on viime viikon lopulla vietetty linnotuksessa. Perjantaina pidettiin sielunmessuja Santahaminassa w. 1855 ja 1906 kaatuneiden sotilasten muistolle ja Ehrensvärdin patsaan luona […]

Hanko – saksalaisten maihinnousupaikka 1918 ja puna-armeijan tukikohta 1940–1941

Manner-Suomen eteläisimmän satamakaupungin Hangon strategisesti tärkeä sijainti teki siitä sekä sisällissodan että jatkosodan näyttämön.   Hangon kaupunki perustettiin 1874. Bromarvin kappeliseurakunnasta erotetussa kaupungissa oli tuolloin vain noin 200 asukasta. Väkiluku kääntyi nousuun 1880-luvulla ja ylitti 2000 asukkaan rajan 1890-luvun alussa. Suomen itsenäistyessä Hangossa oli 6 000 asukasta. Kaupungin perustaminen liittyi Suomen teollistumiseen ja ulkomaankaupan vilkastumiseen. Kasvava puunjalostusteollisuus […]

Maaliskuun vallankumous 1917 pakotti Nikolai II:n luopumaan vallasta

Romanovien hallitsijasuvun 300-vuotinen historia Venäjän valtaistuimella päättyi torstaina 2./15. päivänä maaliskuuta 1917. Viimeiseen saakka keisari teki Suomen arkielämää koskevia päätöksiä. Venäjän maaliskuun vallankumous oli väkivaltainen tapahtuma, jota edelsivät työläisten lakot, sotilaiden kieltäytyminen taistelusta ja valtiopäivälaitos duuman niskurointi. Venäjän keisarikunta kulki ensimmäisessä maailmansodassa tappiosta toiseen. Sodan alkupäivinä elokuussa 1914 Venäjä oli lähes hurmoksellisessa tilassa ja isänmaallinen […]

Snellman kiinnosti Venäjällä

Venäjällä pantiin tarkasti merkille Snellmanin merkkivuoden juhlinta. Finlandskaja Gazeta tulkitsi 1906 suomalaisten juhlineen Suomen aineelliselle, henkiselle ja yhteiskunnalliselle kehityksen Venäjän tuella pohjan luonutta fennomaanisen liikkeen johtajaa. Snellman-elämäkerta oli ilmestynyt venäjäksi jo 1903 Venäjän valtion kustantamana. Teoksesta oli tosin jätetty pois Snellmanin roolia Aleksanteri II:n ja kenraalikuvernööri Bergin aikana. Venäjän kansallisessa elämänkerrastossa ilmestyi 1908 nelisivuinen artikkeli […]

Päiviö Tommila: Autonomian perustus laskettiin 1. joulukuuta 1808

Päiviö Tommila määrittelee Suomen autonomisen aseman luomisen alkaneen 1. joulukuuta 1808, jolloin keisari määräsi Suomea koskevat asiat esiteltäväksi suoraan hänelle. Samana päivänä perustettiin keisarin alaisuuteen Suomen kenraalikuvernöörin toimi, jonka ensimmäiseksi haltijaksi tuli kenraali G. M. Sprengtporten. ”Joulukuun 1. päivän päätökset muodostivat sen pohjan, jolle 1800-luvun kuluessa rakentui voimakkaasti omaleimainen autonominen Suomi.” Tommilan tulkinta sisältyy valtioneuvoston […]

Miten vanha on Suomi?

Yhtä yksiselitteistä vastausta Suomen iästä on mahdoton antaa. Ikä vaihtelee, jos tarkastelun pohjaksi otetaan asutus, geologia, kieli, maantiede, politiikka, talous tai uskonto. Eri tekijät ovat myös vaikuttaneet toisiinsa. Suomi on syntynyt kerroksittain. Suomen ja suomalaisuuden käsittämiseen ovat vaikuttaneet oleellisesti luonnonolot ja maantiede. Geologisesti Suomessa liikutaan maailman vanhimpaan ja paksuimpaan kuuluvan kallioperän päällä.  Vanhimmalla kallioperällä on […]

Miten Suomi syntyi?

Sosiologi Risto Alapuro on tutkinut teoksessaan Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890–1933 kansakunnan muotoutumista venäläistämisen alkamisesta Lapuan liikkeen kukistumiseen Huittisten näkökulmasta. Alapuro on tulkinnut, että Huittisissa koettiin maan poliittisen murroksen eri vaiheet ja kriisit Suomen eteläosien tapaan erityisen herkästi. Satakuntalainen maatalouspitäjä modernisoitui talonpoikaiselta pohjalta. Huittisten pohjoisosaan perustettu Keikyän tehdastaajama oli puolestaan osa Suomen teollistumista. ”Yhden paikkakunnan […]

Uusi Suometar 8.12. ja 9.12.1915

Uusi Suometar 8.12.1915 ja 9.12: ”Koko kansa juhlii säveltäjämestariaan” Jean Sibeliuksen 50-vuotisjuhlinta joulukuussa vahvisti entisestään hänen asemaansa suomalaisen kulttuurin suurmiehenä. Kulttuurihenkilön juhlinta antoi mahdollisuuden tuoda esille kansallismielisiä ajatuksia, joiden ilmaiseminen olisi ollut muutoin mahdotonta. Kaksikielistä Sibeliusta juhlittiin molemmilla kielillä. Uusi Suometar antoi Jean Sibeliuksen 50-vuotispäivänä 8.12.1915 säveltäjää käsitteleville teksteille palstatilaa noin kaksi sivua. Sibeliuksen merkitystä […]

Milloin Suomi itsenäistyi?

Bolševikkien aamulla 7. marraskuuta 1917 Pietarissa aloittama aseellinen vallankaappaus johti myös Suomen ja Venäjän valtioyhteyden katkeamiseen. E. N. Setälän johtama senaatti päätti olla tunnustamatta Venäjän uutta hallitusta korkeimman vallan haltijaksi Suomessa ja katsoi, että Venäjän ja Suomen valtioyhteys oli lakannut. Päätöksen vahvisti eduskunta, joka päätti aamuyöllä 9. marraskuuta äänin 102–89, että ”Keisarin ja Suuriruhtinaan käyttämä […]