Ensimmäinen maailmansota muutti tulonjakoa Suomessa. Inflaatio laukkasi, mutta ei kiihtynyt hypervauhtiin. Vuonna 1919 Suomi muodosti Venäjän imperiumissa käytännössä oman kansantaloutensa. Suomella ja Venäjällä oli tulliraja, ja Venäjän hallitus rajoitti suomalaistuotteiden pääsyä Venäjän markkinoille määräämällä niille tulleja. Suomen hallituksena toiminut senaatti oli 1880-luvulta lähtien suosinut kauppayhteyksien solmimista Länsi-Eurooppaan. Yli kaksi kolmannesta Suomen tuonnista ja viennistä suuntautui […]
Suomi oli vienyt ennen ensimmäistä maailmansotaa merkittäviä määriä voita Britanniaan ja Tanskaan. Ensimmäisen maailmansodan aikana karjataloustuotteiden vienti suuntautui Pietariin. Nopeasti kasvava kaupunki imi kaiken Suomenmaidon ja voin, mitä Suomesta voitiin viedä. Vienti väheni 1917 elintarvikepulan vuoksi ja loppui kokonaan lokakuun vallankumouksen jälkeen. Tuotanto lisääntyi suhteellisen nopeasti Suomen itsenäistyttyä. Osaltaan maataloustuotannon elpymistä auttoi torpparivapautus, jonka seurauksena […]
Senaatti poistanut sotilasmiljoonat valtion menosäännöstä. Kenraalikuvernöörin kanslia – Venäjän vai Suomen virasto? Viljan ja rehun saantitoiveet Venäjältä vähäiset. Amerikasta jauhoja Suomeen. Työriitoja kirjapainoalalla. Konrad Lehtimäen tulevaisuusromaani. Perustuslakivaliokunnan mietintö senaatin vallan laajentamisesta. Uusi Päivä 29.6.1917, koko lehti Senaatti on poistanut Venäjälle ennen suoritetut sotilasmiljoonat Suomen valtion menosäännöstä. Se perustelee päätöstään sillä, että 20. maaliskuuta annetulla julistuskirjalla […]
Elintarvelain lähetekeskustelu käytiin eduskunnassa 20. huhtikuuta 1917. Hallituksen puolesta puheenvuoron käytti valtiovaraintoimituskunnan päällikkö senaattori Väinö Tanner. Osuusliike Elannon toimitusjohtajan paikalta senaattoriksi siirtyneen Tannerin puheesta jäi yleiseen käyttöön ilmaisu ”nälän organiseeramisesta”. ”Siihen mielenkiintoon nähden, jolla tätä kysymystä epäilemättä Eduskunnassa tullaan käsittelemään, lienee paikallaan jollakulla sanalla tehdä selvää hallituksen kannasta asiassa ja samalla myöskin selostaa lähemmin niitä […]
Senaattori Väinö Wuolijoki käsitteli elintarvelain kolmannessa käsittelyssä laajasti sen taustaa. Hänen puheenvuoronsa kertoo realistisesti Suomen maatalouden ja maailman viljantuotannon tilasta 1917. ”Ennenkuin eduskunta ryhtyy lopullisesti päättämään esilläolevasta lakiehdotuksesta, jolla se hallitukselle antaa sangen laajan vallan, jopa vallan sekaantua kansalaisten yksityisiin toimiin, katsoo hallitus olevan syytä tehdä selvää, mitkä syyt ovat pakottaneet hallituksen antamaan tällaisen lakiehdotuksen […]
Eduskunta hyväksyi toukokuussa senaatin valmisteleman elintarvelain, jonka Venäjän väliaikainen hallitus vahvisti kesäkuun alussa. Laki mahdollisti säännöstelyn ja pakko-otot. Sitä sovellettiin viljatuotteisiin, joista suomalaiset saivat yli puolet kokonaisenergiantarpeestaan. Väliaikainen hallitus vahvisti elintarvelain myöhään illalla 2. kesäkuuta 1917. Senaatti alkoi panna lakia toimeen 5. kesäkuuta. Lain valmistelu oli alkanut heti senaatin aloitettua toimintansa maaliskuun lopussa. Sen tarpeellisuus […]
