Talous elpyi nopeasti 1919

Ensimmäinen maailmansota muutti tulonjakoa Suomessa. Inflaatio laukkasi, mutta ei kiihtynyt hypervauhtiin. Vuonna 1919

Suomi muodosti Venäjän imperiumissa käytännössä oman kansantaloutensa. Suomella ja Venäjällä oli tulliraja, ja Venäjän hallitus rajoitti suomalaistuotteiden pääsyä Venäjän markkinoille määräämällä niille tulleja. Suomen hallituksena toiminut senaatti oli 1880-luvulta lähtien suosinut kauppayhteyksien solmimista Länsi-Eurooppaan. Yli kaksi kolmannesta Suomen tuonnista ja viennistä suuntautui muualle kuin Venäjälle ennen ensimmäistä maailmansotaa.

Maailmansodan sytyttyä Länsi-Euroopan vienti käytännössä loppui Ruotsia lukuun ottamatta. Venäjästä tuli Suomen suurin kauppakumppani. Vuosina 1914–1916 Venäjän sotatarviketilaukset toivat runsaasti tilauksia ja töitä suomalaisyrityksille.

Suomen markan arvo laski maailmansodan aiheuttaman inflaation seurauksena yhdeksään prosenttiin vuoden 1914 verrattuna. Arvonlasku oli kolminkertainen Ruotsiin ja Englantiin verrattuna. Markan arvo kuitenkin vakautui itsenäisyyden alkuvuosina, eikä Suomessa koettu Saksan tapaan hyperinflaatiota 1920-luvun alussa.

Vuosien 1917–1918 inflaatio johti kuitenkin tulonjaon muutoksiin Suomessa. Vuonna 1918 inflaatio oli 234 prosenttia, Suomen historian korkein. Käytännössä kaikkien palkansaajien ostovoima laski, vaikka nimellispalkat nousivat. Menettäjiin kuuluivat myös virkamiehet ja opettajat, joiden palkat olivat olleet varsin korkeita ennen maailmansodan syttymistä.

Inflaatiosta hyötyivät kiinteistöjä lainarahalla hankkineet. Myös oikea-aikaisia pörssikauppoja tehneet vaurastuivat. Säännöstelyillä elintarvikkeilla ja muilla tuotteilla keinottelijat rikastuivat, vaikka heidän toimintaansa paheksuttiin. Edullisin ehdoin toteutettu torpparivapautus merkitsi puolestaan tulonsiirtoa vuokraviljelijöille. Maaseudun suuremmat tilat hyötyivät kuitenkin maataloustuotteiden hinnannoususta.

Suomen bruttokansantuote oli 1914 noin 70 prosenttia Ruotsin tasosta. Maailmansodan aikana Suomen BKT laski puoleen verrattuna Ruotsiin. Molemmat kansantaloudet kasvoivat ennen toista maailmansotaa nopeasti. Suomi otti kuitenkin ripeämmän kasvunsa ansiosta Ruotsia kiinni elintasossa. 1930-luvun lopussa Suomen BKT oli noin 80 prosenttia Ruotsin tasosta.

Vienti alkoi vetää 1919

Suomen talous pääsi nopeasti jaloilleen 1919, kun vienti Länsi-Eurooppaan mahdollistui. Elpymistä auttoi oleellisesti teollisuuden rakenne. Puunjalostusteollisuuden tuotteille oli kysyntää ensimmäisen maailmansodasta kärsineessä Euroopassa.

Suomen tärkein vientituotteet olivat paperi ja sahatavara. Suomen paperiteollisuus oli tehnyt ennen ensimmäistä maailmansotaa ja vielä sen aikana suuria investointeja. Paperinvienti oli suuntautunut Venäjälle, jonka omat tehtaat eivät kyenneet tuottamaan yhtä korkealaatuista sanomalehtipaperia.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen paperilla kysyntää riitti myös Euroopassa. Sanomalehtien painosmäärät olivat kasvaneet sotavuosina, ja uutisnälkä oli suuri myös rauhan tultua. Lehtien levikkien nousua tuki myös parantunut lukutaito.

Sahateollisuudella oli vanhastaan vientiyhteydet Länsi-Eurooppaan. Sahatavaraa oli varastoissa jonkin verran vientimahdollisuuksien avauduttua. Myös sahateollisuuden tuotantokapasiteetti oli korkealla tasolla. Jälleenrakennustyöhön ja sotavuosina lykkääntyneisiin rakennushankkeisiin tarvittiin kaikki Suomesta liikenevä sahatavara.

Puunjalostustuotteiden arvo muodosti 1920-luvun puolivälissä 85 prosenttia Suomen viennistä. Tärkein vientimaa oli Britannia. Myös Saksan merkitys kasvoi sen jälkeen, kun maa toipui 1920-luvun alun talouskatastrofista.

Työtä ja tuloja myös maaseudulle

Metsäteollisuuden laajentuminen toi tuloja ja työtä maaseudulle. Metsänomistajat saivat puunmyynnistä kasvavia tuloja. Hakkuut ja kuljetukset työllistivät talvella runsaasti miehiä. Kaatoa, karsintaa ja katkomista ei ollut vielä koneistettu. Hevoset vetivät puut uittoväylien varteen. Puut oli usein uitettava keväällä puroja ja jokia pitkin suurempien vesistöjen ääreen. Kesällä hinaajat vetivät suuriksi tukkilautoiksi kootut tukit ja kuitupuut tehtaille.

Maailmanlaajuisen talouslaman vaikutukset tuntuivat Suomessa 1920–1930-lukujen vaihteessa. Metsäteollisuuden tilausten vähentyminen heijastui maaseudulle, jossa raakapuun myyntitulojen merkitys oli suuri tilanomistajille. Hakkuut olivat puolestaan merkittävä tulonlähde maaseudun työväestölle. Laman jälkeen metsäteollisuustuotteiden kasvanut kysyntä auttoi puolestaan Suomea nousua talousahdingosta nopeammin kuin suurimmassa osassa Eurooppaa.

Suomeen kehittyi itsenäisyyden alkuvuosina lisää kotimarkkinoita palvelevaa teollisuutta. Elintarviketeollisuus laajentui ja kulutustavaroiden kysyntä lisääntyi ostovoiman vähitellen noustessa. Vaatteiden, kenkien, kodintekstiilien, aterimien ja astioiden menekki kasvoi. Suurin osa niistä valmistettiin Suomessa.

Linkkejä:

Kahden leirin Varkaus – kauppalahanke yhdisti. Artikkeli kertoo myös A. Ahlström Oy:n asemasta kauppalan suurimpana työnantajana.