Väliaikainen hallitus vahvisti eduskunnan 1907 hyväksymän kieltolain

Venäjän väliaikainen hallitus vahvisti 29. toukokuuta 1917 eduskunnan kymmenen vuotta aiemmin hyväksymän kieltolain. Suomessa vallitsi jo sotatilan vuoksi käytännössä alkoholin myynnin ja anniskelun täyskielto. Väliaikaisen hallituksen vahvistama laki oli viralliselta nimeltään asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta. Sen pääsisältönä oli alkoholipitoisuudeltaan yli kaksiprosenttisten juomien valmistuksen, vähittäismyynnin ja anniskelun täyskielto. Eduskunta oli hyväksynyt […]

Venäläisen sotaväen ja työläisten käynti eduskunnassa

  Uusi Suometar julkaisi 18.4.1917 Suomen Tietotoimiston katsauksen venäläisten sotilaiden ja työläisten käynnistä eduskunnassa, jonka kokoontumispaikkana oli Heimolan talo. ”Eilen klo 5 aikaan i. p. kokoontui eduskuntatalon edustalle joukko sotilaita ja venäläistä työväkeä, jotka halusivat tavata eduskunnan puhemiestä ja kuulla lausuttavan 8 tunnin työpäivästä ja kansallisuuksien sorrosta Suomessa, erikoisestikin juutalaiskysymyksestä.  Kun eduskunnan puhemies ei ollut […]

Elintarvikepula ja poliisiasiat saivat työväen koolle Helsingissä pitkäperjantaina 1917

Helsingin sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö kutsui järjestäytynyttä työväestöä koolle pitkäperjantaina 6.4.1917. Työväentaloilla keskusteltiin kiivaasti elintarvikepulasta sekä järjestyksenpidosta. Suurin ja kiihkeätunnelmaisin kokous pidettiin Helsingin työväentalolla. Työmiehen mukaan ”järjestöjen jäseniä oli kokoontunut suuri sali ja parveke täpötäyteen”. Elintarveasiasta alusti K. Hämäläinen, joka selosti lyhyesti pulan syitä. ”Uudelta hallitukselta ja juuri kokoontuneelta eduskunnalta on vaadittava kiireellisiä ja tarmokkaita toimenpiteitä elintarvepulaa […]

Puhemies Kullervo Mannerin puhe valtiopäivien avajaisissa 11.4.1917

Puhemies Kullervo Manner lausui kenraalikuvernöörin puheen jälkeen suomeksi: ”Suomen eduskunta tervehtii kauttani vapautunutta Venäjää. Suomen kansa kunnioittaa syvästi Venäjän kansan laajoja kerroksia, jotka eivät sorron iestä itse siedä sekä antavat arvon ja oikeutuksen toisenkin kansan vapaudenrakkaudelle. Samalla kuin Venäjä, on myöskin Suomi nyt tosiasiassa lakannut olemasta monarkinen maa. Tämä tosiasia tekee tarpeelliseksi, paitsi uuden kansanvaltaisemman […]

Kenraalikuvernööri M. A. Stahanovitšin puhe valtiopäivien avajaisissa 11.4.1917

Linnan salissa edustajat asettuivat paikoillensa, puhemies ja varapuhemiehet etualalle salin oikealle puolelle. Sen jälkeen saliin saapuivat senaatin prokuraattori, jäsenet ja varapuheenjohtajat, maan kenraaliku vernööri sekä hänen seurueensa ja muut kutsumansa henkilöt. Asetuttuansa paikallensa salin perälle kenraalikuvernööri avasi valtiopäivät venäjänkielisellä puheella, jonka suomeksi ja ruotsiksi luki senaatin oikeusosaston varapuheenjohtaja August Nybergh ja joka suomeksi oli näin […]

Uuden Suomettaren ensiarvio puhemies Mannerista

Uuden Suomettaren nimimerkki ”Hassan” luonnehti puhemies Kullervo Manneria suotuisasti 6.4.1917: ”Lyönnilleen 12 asettui puhemies Manner paikalleen ja tervehti eduskuntaa muutamin vakavin ja koruttomin sanoin Hänen debyyttinsä oli ulkonaisesti melko onnistunut, se myönnettäneen. Ja tulevaisuus taasen näyttää, miten 36-vuotias hra Manner selviytyy puhemiestehtävän lukemattomista vaikeuksista. Ammatti ei ole helppo ja lahjakkaat edeltäjät ovat yleensä kiusallisia jälkeläisilleen. […]

Eduskunta kokoontui suurin odotuksin 5. huhtikuuta 1917

Eduskunta kokoontui lähes kolmen vuoden tauon jälkeen valtiopäiville. Monet vaikeat asiat odottivat ratkaisua, mutta maaliskuun vallankumouksen herättämän toiveikkuuden hengessä ongelmien odotettiin selviävän. Heinäkuussa 1916 valittu eduskunta kokoontui valtiopäiville 5. huhtikuuta 1917. Keisari ei ollut kutsunut eduskuntaa koolle sotatilan vuoksi. Toiminnan aloittamisen mahdollisti maaliskuun vallankumous. Sosiaalidemokraateilla oli 103 paikallaan yksinkertainen enemmistö eduskunnassa. Suomalaisella puolueella oli 33, […]

Perustietoa Suomen poliittisesta historiasta

Suomen poliittisen historian pääpiirteistä löytyy perustietoa kattavasti internetistä. Tietoa ovat julkaisseet digitaalisena muun muassa eduskunta, valtioneuvosto, tasavalta presidentin kanslia, oikeusministeriö, ulkoministeriö ja ulkopoliittinen instituutti. Perustuslaki Perustuslaki, joka tuli voimaan vuonna 2000. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Eduskunta, Suomen kansanedustuslaitos ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.” (Suomen perustuslaki 2 §)- Säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoi 1863 nelisäätyisillä valtiopäivillä, jotka […]

Työmies 4.11.1915

”Patenttiperustuslaillinen” hyökkäys eduskuntaa vastaan. Elintarvikkeiden hinnat nousevat – syynä kuljetusvaikeudet ja keinottelu. Työmies siteerasi laajasti 4.11.1915 Karjala-lehden suurlakon perintöä käsitellyttä kirjoitusta. Karjala-lehden mielestä siirtyminen säätyvaltiopäivistä yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittuun eduskuntaan ei ollut onnistunut täysin kivuttomasti: ”Suuret kansalaisryhmät eivät ole olleet tarpeeksi kehittyneitä tarkoituksenmukaisella tavalla käyttämään valtiollista äänivaltaansa. Sen johdosta on eduskuntaan päässyt kerääntymään melkoinen […]

Vajaalukuinen eduskunta valitsi kuninkaan ja vapautti torpparit

Tammikuussa 1918 eduskunta jatkoi työtään lähes kapinan alkamiseen saakka. Sisällissodan osapuolten edustajat istuivat samoissa kokouksissa pohtimassa muun muassa, millainen lippu Suomella pitäisi olla. Eduskunta kokoontui viimeisen kerran täysistuntoon syksyllä 1917 valitussa kokoonpanossa tammikuun 25. päivänä 1918. Viimeisen puheenvuoron kiisteltäessä seuraavan täysistunnon ajankohdasta käytti sosiaalidemokraatti Edvard Gylling: ”Minä ilmoitan vastalauseen sen johdosta, että tällä tavoin estetään […]