Kenellä oli valta Suomessa 1917?

Keisarivallan kaatuminen mursi vanhat valtarakenteet ja johti kamppailuun vallasta Suomessa. Valtasuhteet vaihtelivat sekä valtakunnallisesti että paikallisesti maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Ennen maaliskuun vallankumousta perusasetelma oli selkeä. Maata hallitsi keisari-suuriruhtinas Nikolai II. Suomea koskevia päätöksiä valmisteli paikallisesti senaatti, joka koostui venäläisistä tai keisarivallalle täysin lojaaleista suomalaisista. Esitykset suuriruhtinaalle teki Venäjän ministerineuvosto. Suomen kenraalikuvernöörillä oli lisäksi laajat valtuudet […]

Uusi Päivä 30.8.1917

Eduskunnan kokoontumisyrityksen merkitys. ”Venäjän valtiovalta kykenee panemaan politikoitsijat kuriin”. Turun voiryöstön selvittelyä. Taiteilija Artur Halosen kuvanveistämö ja asuinrakennus palaneet. Varustautuminen talven varalle Pielavedellä. Matkustus Ruotsiin. Väitteet saksalaisten ruplaostoista Suomessa Uusi Päivä, koko lehti 30.8.1917  Eduskunnan oli yritettävä kokoontua eilen johdonmukaisuuden nimissä. Sen enemmistö oli asettunut sille kannalle, että Venäjän väliaikainen hallitus ei voi käyttää valtiovaltaa […]

Työmies 30.8.1917

Eduskunnan työt väkivaltaisesti estetty. Kaikki on mahdollista Venäjällä. Suomen porvaristo Venäjän tukena. Suomen pääsy Jäämerelle. Senaatin esitys Petsamosta. Kansan ravitsemuskysymys Suomessa. Nälkä: ”Nyt ei ole aikaa ajatella, nyt pitää toimia.” Miksi porvaristo lähtee vaaleihin sosialisteja vastaan? Työmies 3o.08.1917, koko lehti  Eduskunnan työt väkivaltaisesti estetty eilen 29. elokuuta. Väliaikainen hallitus toteutti uhkauksensa. Nimimerkki S-a (todennäköisesti Yrjö […]

Uusi Suometar 30.8.1917

Arvoton näytelmä eduskunnassa. Anarkia ja sotilasmielivalta Porissa. HSS:n 30-vuotisjuhlissa kielitaistelua. Kansakouluopettajilla hauska piirikokous Tuurissa. Luvassa lukuisia taidenäyttelyitä. Kasvitarhat ja koulukeittolat kunniaan. Uusi Suometar 30.8.1917, koko lehti  Venäläinen sotaväki esti hajotetun eduskunnan kokoontumisen. Eilinen loppunäytös oli tässä suhteessa poikkeuksellinen viime aikojen tapahtumiin verrattuna. ”Sosialistimme ovat viime aikoina ahkerasti käyttäneet venäläisen sotaväenapua pyyteidensä tukemiseksi. Eilen venäläisen hallituksen […]

Vastakkainasettelu syveni loppukesällä 1917

Yhteiskunnallinen kahtiajako jyrkkeni Suomessa loppukesällä 1917. Äänenpainot ja otteet kovenivat. Ilmapiirin kärjistyminen näkyi lehtikirjoittelussa. Suurimmat porvarilehdet alkoivat ilmestyä kirjapainolakosta johtuneen yli kuukauden tauon jälkeen 9. elokuuta. Ne ottivat pisteliäästi kantaa vasemmiston toimintaan. Työmies ja muut työväenlehdet nostivat entistä kärkkäämmin esille porvarien toiminnassa havaitsemiaan epäkohtia. Väliaikaisen hallituksen antama eduskunnan hajotusmanifesti ja senaatin sosiaalidemokraattisten jäsenten ero vaikuttivat […]

Senaatin oikeuksien maltillinen laajentaminen muuttui valtalaissa laajaksi eduskuntavallaksi

Kysymys korkeimman vallan jakamisesta Suomen ja Venäjän valtioelinten kesken tuli ajankohtaiseksi maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Asiaa koskeneen lakiesityksen sisältö muuttui täysin eduskuntakäsittelyssä, johon vaikuttivat myös Venäjän sisäiset tapahtumat. Senaatti valmisteli ”ehdotuksen laiksi erinäisten asiain siirtämisestä Suomen senaatin ja kenraalikuvernöörin ratkaistavaksi”. Eduskunnalle 12.6.1917 annettu ”lex Tulenheimo” olisi siirtänyt senaatin päätettäväksi huomattavan osan Suomen asioista, jotka keisari-suuriruhtinas oli […]

Karjalan Aamulehti 19.7.1917: Eduskunnan eilinen päätös Suomen tulevaisuuden asiassa

Suurin osa porvarillisista lehdistä ei ilmestynyt valtalain käsittelyn aikana kirjaltajien lakon vuoksi. Viipurilainen Karjalan Aamulehti kertoi lain eduskuntakäsittelystä tuoreeltaan. ”Jo toista viikkoa sitten hyväksyi eduskunta toisessa lukemisessa valtiovallan käyttelyä Suomessa koskevan lain, joka jätti eduskunnalle miltei täyden vallan Suomen asioissa. Ainoastaan ulkomaiden ja sota-asioiden suhteen on tehty poikkeus. Vasta viikkoa myöhemmin otettiin lakiehdotus kolmanteen käsittelyyn, […]

Uusi Päivä 29.6.1917

Senaatti poistanut sotilasmiljoonat valtion menosäännöstä. Kenraalikuvernöörin kanslia – Venäjän vai Suomen virasto? Viljan ja rehun saantitoiveet Venäjältä vähäiset. Amerikasta jauhoja Suomeen. Työriitoja kirjapainoalalla. Konrad Lehtimäen tulevaisuusromaani. Perustuslakivaliokunnan mietintö senaatin vallan laajentamisesta. Uusi Päivä 29.6.1917, koko lehti Senaatti on poistanut Venäjälle ennen suoritetut sotilasmiljoonat Suomen valtion menosäännöstä. Se perustelee päätöstään sillä, että 20. maaliskuuta annetulla julistuskirjalla […]

Väliaikainen hallitus vahvisti eduskunnan 1907 hyväksymän kieltolain

Venäjän väliaikainen hallitus vahvisti 29. toukokuuta 1917 eduskunnan kymmenen vuotta aiemmin hyväksymän kieltolain. Suomessa vallitsi jo sotatilan vuoksi käytännössä alkoholin myynnin ja anniskelun täyskielto. Väliaikaisen hallituksen vahvistama laki oli viralliselta nimeltään asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta. Sen pääsisältönä oli alkoholipitoisuudeltaan yli kaksiprosenttisten juomien valmistuksen, vähittäismyynnin ja anniskelun täyskielto. Eduskunta oli hyväksynyt […]

Venäläisen sotaväen ja työläisten käynti eduskunnassa

  Uusi Suometar julkaisi 18.4.1917 Suomen Tietotoimiston katsauksen venäläisten sotilaiden ja työläisten käynnistä eduskunnassa, jonka kokoontumispaikkana oli Heimolan talo. ”Eilen klo 5 aikaan i. p. kokoontui eduskuntatalon edustalle joukko sotilaita ja venäläistä työväkeä, jotka halusivat tavata eduskunnan puhemiestä ja kuulla lausuttavan 8 tunnin työpäivästä ja kansallisuuksien sorrosta Suomessa, erikoisestikin juutalaiskysymyksestä.  Kun eduskunnan puhemies ei ollut […]