Järjestysvaltapäätös 12.1.1918 aiheutti voimakkaita reaktioita eduskunnassa

Katkelmat järjestysvaltakysymyksen äänestystuloksesta kertovista Uuden Päivän ja Työmiehen uutisista 13.1.1918 kertovat voimakkaista tunteista etenkin SDP:n eduskuntaryhmässä. Jo edellisenä päivänä eduskunnan istunto oli pitänyt pääministeri P. E. Svinhufvudin puhetta seuranneen yleisen metelöinnin vuoksi 15 minuutiksi.  

Punainen senaattorilista ja hallitusohjelma

Yleislakon lopettamiseksi sosiaalidemokraattien oli herätettävä lakkolaisissa toiveita ”punaisen senaatin” muodostamisesta. Pääministeriehdokas Oskari Tokoi esitteli alustavan ”punaisen senaattorilistan” Helsingin työväentalon A-salissa 18. marraskuuta. Sosiaalidemokraatit toivoivat Tokoin mukaan saavansa hallitukseen mukaan myös joitakin itsenäisyysmielisiä porvareita. Tähän ei ollut kuitenkaan enää edellytyksiä yleislakon jälkeen. SDP:n senaattorilista täydentyi ennen asian eduskuntakäsittelyä 26.11.1917. SDP:n eduskuntaryhmän jättämä kirjelmä kuului seuraavasti: “Eduskunnan […]

Yleislakko ja viittä vaille vallankumous

Marraskuun 1917 yleislakko jakoi kansakunnan entistä enemmän kahtia. Valta siirtyi suuressa osassa Suomea muutamaksi päiväksi vasemmistolle. Vaikka lakko loppui, niin sen aikana jyrkentyneet asenteet säilyivät puolin ja toisin. Poliittinen tilanne oli eduskunnan kokoontuessa marraskuun alussa 1917 erittäin jännittynyt. Sosiaalidemokraatit eivät tunnustaneet eduskuntaa laillisesti valituksi ja jättivät osallistumasta puhemiesten vaaliin. Puolue katsoi edustavansa vaalituloksesta huolimatta kansan […]

Uusi Suometar 8.11.1917

Mommilan tapauksien johdosta. ”Pietarin tapahtumat ja me”. Helsinki bolsevikkijärjestöt ja Pietarin tapahtumat. Sosialistivallankumoukselliset Helsingissä: ”Alas bolshevikien hallitus!”. Sotilasvallankumouksellisen komitean julistus Pietarissa. Trotski ja Lenin puhuneet. Sosialistit väärillä jäljillä eduskunnan arvostelussaan. Ilmari Krohn 50-vuotias Uusi Suometar 8.11.1917, koko lehti.  Mommilan kartanon tapaukset kertovat, että olot Suomessa ovat nyt ilmeisesti kehittyneet siihen pisteeseen, ”että henki ja omaisuus […]

Työmies 8.11.1917

”Vallankumouksen kellot soivat”. ”Mensevikit pakenevat”. Verinen taistelu Hausjärvellä. Kahakka Oitissa. Porvarien puuhat korkeimman vallan suhteen. Suomen asema ja Pietarin tapahtumat. Kutsu Osuustukkukaupan perustamiskokoukseen. Työmies 8.11.1917, koko lehti. Pietarin köyhälistö taistelee parhaillaan vastavallankumouksellista porvaristoa vastaan. Pietarin tärkeimmät laitokset ovat sotilasvallankumouksellisen komitean käsissä. Väliaikainen hallitus yrittää saada avukseen joukkoja rintamalta. Eilen kahdeksan tienoissa illalla tulivat seuraavat tiedot […]

Työmies 3.11.1917: Sota eduskunnassa

Nimimerkki ”Tussari” käsitteli purevasti eduskunnan 2.11.1917 pidettyä avajaisistuntoa. Analyysi heijasteli sosiaalidemokraattien johdon kantoja. ”Vaaliyllytyksen aikoina oli anastajapuolueiden listoilla ehdokkaita,, joiden sanottiin olevan sitä mieltä, että Suomen hallitsijalle kuuluneet suomalaiset oikeudet eivät olleet siirtyneet vallankumouksessa Venäjän väliaikaiselle hallitukselle. Sellaisten ehdokkaiden uskoteltiin asettuneen pääasiallisesti eduskunnan hyväksymän valtalain kannalle. Useista heistä pauhattiin vielä: he omat paljon pitemmällä, he […]

Eduskunta kokoontui jännittyneessä ilmapiirissä 2. marraskuuta 1917

Eduskunta piti ensimmäisen täysistuntonsa 2. marraskuuta jännittyneissä tunnelmissa. Sosiaalidemokraatit olivat julkaisseet edellisenä päivänä ”Me vaadimme” -julistuksen. Puolue ei myöskään osallistunut puhemiesten valintaan. Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kullervo Manner esitti täysistunnon aluksi julistuksen, jonka mukaan valtakirjojen tarkastus tapahtui väärin, koska se perustui väliaikaisen hallituksen antamaan määräykseen. Osa porvarillisista edustajista oli ilmoittanut valtakirjansa jättäessään, etteivät he näin toimiessaan […]

Kenellä oli valta Suomessa 1917?

Keisarivallan kaatuminen mursi vanhat valtarakenteet ja johti kamppailuun vallasta Suomessa. Valtasuhteet vaihtelivat sekä valtakunnallisesti että paikallisesti maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Ennen maaliskuun vallankumousta perusasetelma oli selkeä. Maata hallitsi keisari-suuriruhtinas Nikolai II. Suomea koskevia päätöksiä valmisteli paikallisesti senaatti, joka koostui venäläisistä tai keisarivallalle täysin lojaaleista suomalaisista. Esitykset suuriruhtinaalle teki Venäjän ministerineuvosto. Suomen kenraalikuvernöörillä oli lisäksi laajat valtuudet […]

Uusi Päivä 30.8.1917

Eduskunnan kokoontumisyrityksen merkitys. ”Venäjän valtiovalta kykenee panemaan politikoitsijat kuriin”. Turun voiryöstön selvittelyä. Taiteilija Artur Halosen kuvanveistämö ja asuinrakennus palaneet. Varustautuminen talven varalle Pielavedellä. Matkustus Ruotsiin. Väitteet saksalaisten ruplaostoista Suomessa Uusi Päivä, koko lehti 30.8.1917  Eduskunnan oli yritettävä kokoontua eilen johdonmukaisuuden nimissä. Sen enemmistö oli asettunut sille kannalle, että Venäjän väliaikainen hallitus ei voi käyttää valtiovaltaa […]

Työmies 30.8.1917

Eduskunnan työt väkivaltaisesti estetty. Kaikki on mahdollista Venäjällä. Suomen porvaristo Venäjän tukena. Suomen pääsy Jäämerelle. Senaatin esitys Petsamosta. Kansan ravitsemuskysymys Suomessa. Nälkä: ”Nyt ei ole aikaa ajatella, nyt pitää toimia.” Miksi porvaristo lähtee vaaleihin sosialisteja vastaan? Työmies 3o.08.1917, koko lehti  Eduskunnan työt väkivaltaisesti estetty eilen 29. elokuuta. Väliaikainen hallitus toteutti uhkauksensa. Nimimerkki S-a (todennäköisesti Yrjö […]