Ensimmäinen maailmansota muutti tulonjakoa Suomessa. Inflaatio laukkasi, mutta ei kiihtynyt hypervauhtiin. Vuonna 1919 Suomi muodosti Venäjän imperiumissa käytännössä oman kansantaloutensa. Suomella ja Venäjällä oli tulliraja, ja Venäjän hallitus rajoitti suomalaistuotteiden pääsyä Venäjän markkinoille määräämällä niille tulleja. Suomen hallituksena toiminut senaatti oli 1880-luvulta lähtien suosinut kauppayhteyksien solmimista Länsi-Eurooppaan. Yli kaksi kolmannesta Suomen tuonnista ja viennistä suuntautui […]
Suomen markan arvo säilyi pitkään vakaana ennen ensimmäistä maailmansotaa. Jyrkkä rahan arvon lasku, inflaatio, oli ilmiönä tuntematon. Rahan vakaus oli perustunut kultakantaan, josta Suomen Pankki joutui luopumaan lopettamalla setelien lunastamisen kullalla marraskuussa 1914. Suomen Pankki kasvatti kuitenkin setelistön maltillisesti vuosina 1914–1917 ulkomaisten saatavien kasvun mukaan. Suomeen alkoi maailmansodan aikana virrata ruplia. Ruplia tuli sekä sotatilausten […]
Ensimmäinen maailmansota romutti Venäjän talouden, joka oli ennen sodan syttymistä ollut nopeassa kasvussa. Rupla oli kultakannassa ja sen arvo oli vakautunut. Silti Venäjän taloudessa oli heikkouksia. Venäjän kauppavaihto oli samalla tasolla kuin Belgian ja vain viidennes Britannian tasosta. Myös Venäjän pääomamarkkinat olivat kehittymättömät. Maailmansodan sytyttyä 1914 Nikolai II kielsi votkan myynnin ensin liikekannallepanon ajaksi ja […]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneet kansallisvaltiot ottivat käyttöön oman rahayksikön. Suomella raha oli ollut olemassa vuodesta 1860 lähtien. Suomessa oli käytetty maksuvälineinä Venäjän ruplia ja Ruotsin riikintaalareita (riksejä) vuoteen 1840. saakka. Tämän jälkeen ruplasta tuli ennen markan käyttöönottoa ainoa maksuväline. Suomi anoi lupaa Aleksanteri II:lta ottaa käyttöön oman rahan ja sai sen 4. huhtikuuta 1860 senaatin […]
