Suomea on rakennettu kansakunnaksi urheilun avulla omaa erityisyyttä korostaen

Eri puolilla Eurooppaa syntyi 1700-luvun lopulta lähtien kansallista erityisyyttä korostavia liikkeitä. Kansakunnan itsenäisen olemassaolo-oikeuden perusteita etsivistä ja painottavista aatteellisista rakennelmista käytetään yleisnimitystä nationalismi. Käsite on suomennettu etenkin 1900-luvulla kansallisuusaatteeksi. Nationalismin tavoitteena on ollut paikallisten lähtökohtien pohjalta löytää omaleimaiseksi tulkitut kansalliset piirteet ja tarvittaessa toimia kansakunnan valtiollisen itsenäisyyden saavuttamiseksi. Kansakunnan rakentamistyössä tärkeällä sijalla ovat yhteiset kokemukset, […]

Maaottelumarssi sai toukokuussa 1941 puolitoista miljoonaa suomalaista liikkeelle

Maaottelumarssi sai toukokuussa 1941 suomalaiset ja ruotsalaiset liikkeelle Suomen ja Ruotsin toukokuussa 1941 järjestetyn maaottelumarssin tavoitteena oli vahvistaa maanpuolustuhenkeä molemmissa maissa. Kevään 1941 suomalainen suurtapahtuma oli Ruotsin kanssa 4.–25. toukokuuta käyty maaottelumarssi. Aloitteen sen järjestämisestä tekivät ruotsalaiset, joiden omia päämääriä marssi myös palveli. Ruotsissa oli tarvetta vahvistaa nationalistia tuntemuksia ja maanpuolustushenkeä toisen maailmansodan vuoksi. Ruotsissa oli […]

Urheilijoiden nimet saatava suomalaisiksi

Aitosuomalaisesti suuntautuneet urheiluvaikuttajat vaativat maailmansotien välillä Suomen olympiajoukkueen jäseniä suomalaistamaan sukunimensä, jotta heidän saavutuksensa eivät kirjautuisi väärälle tilille. Mr Äx muisteli Suomen Urheilulehdessä vuoden 1920 alussa Tukholman vuoden 1912 kisoissa ”kaikuneen suomalaisten korvissa räikeästi monien suomalaisten urheilijoiden vieraskieliset nimet”:[1] ”Mikä onni, että meillä oli silloin jumaloitu Hanneksemme Kolehmais nimi eroituksena ja suuren Armas Taipaleemme nimi […]

Herännäisyys joutui viranomaisten tarkkailuun

Herännäisyyden syntyajankohtana pidetään vuotta 1796, jolloin Iisalmen pitäjän Savonjärven kylän talon heinäväki tempautui hurmoksellisen uskonnollisen kokemuksen valtaan. Herätys levisi lähialueella ja siihen liittyi myös Paavo Ruotsalainen (1776–1852). Köyhästä ja kouluttamattomasta Ruotsalaisesta tuli herännäisyyden maallikkojohtaja. Heränneet kokoontuivat yksityiskoteihin seuroihin, joiden osanottajat veisasivat virsiä ja kuuntelivat koruttomia puheita. Heränneet alkoivat käyttää ulkonaisena tunnusmerkkinään yhtenäistä vaatetusta. Miesten puvussa […]

Körtit – kirkollisista häiriköistä mallisuomalaisiksi

Suomen yhteiskunnallinen eliitti suhtautui vieroksuvasti ja suorastaan torjuvasti körttiläisiin 1800-luvun alkupuolella. Voimakkaista uskonnollisista kokemuksista noussut herätysliike ei mahtunut Elias Lönnrotin, J. L. Runebergin, J. V. Snellmanin ja Zacharias Topeliuksen kansakuntakuvaan. Topelius kuvaa Maamme-kirjansa ensimmäisessä painoksessa pietistisiä herätysliikkeitä hyvin kielteisesti. Kirkon johto ja sivistyseliitti olivat yhtä mieltä siitä, että kirkkoa ravistelleet liikkeet häiritsevät kansakunnan rakentamista ja […]

Venäjän saamattomuus urheilussa herätti vahingoniloa, mikä suututti venäläisiä

Omien voittojen lisäksi iloa tarjosi venäläisten heikko menestys, jolla suomalaiset ilkamoivat. Savon Sanomien mukaan ”Venäjästä ei kukaan muuta tiedä, kuin että siellä on muutamia urheilijoita, jotka stadionilla ovat järjestään olleet huonoimpia”. Pieni rajamaa ”Finland” oli sen sijaan niittänyt kunniaa. Olympiamenestys korosti Suomen kuuluvan läntiseen kulttuuripiiriin. Kisat osoittivat Suomen olevan paljon nykyaikaisempi kuin Venäjä. Savon Sanomat […]

”Suomen ei anneta esiintyä omintakeisena itsenäisenä kansana”

Vieremäläisen Haajaisten nuorisoseuran käsikirjoitettu Alku-lehti käsitteli heinäkuussa 1912 olympiakisojen merkitystä. Lehdin kirjoittajan mielestä sinivalkoiset värit sopivat Suomelle parhaiten. Olympiakisat korostivat hänestä Suomen asemaa kansakuntana:[i] ”Suomalaisetkin siellä venäjän lipun alla näyttelevät kuntojaan sivistyneiden maiten rinnalla. Paljon edellä kumminkin isännästään. Mikä vääryys, mikä ilkeys ja raakuus on se, että Suomen ei anneta siellä esiintyä omintakeisena itsenäisenä kansana. […]

Kolehmainen, Hannes

Hannes Kolehmainen (1889–1966) – nelinkertainen olympiavoittaja (1912 ja 1920) teki Suomea tunnetuksi maailmalla ja vahvisti suomalaisten kansallistunnetta. Johannes Petter (Hannes) Kolehmainen oli ensimmäinen maailmanmaineeseen yltänyt suomalaisurheilija. Hän saavutti Tukholman olympialaisissa kolme kultaa ja yhden hopean. Antwerpenin kisoissa 1920 Kolehmainen voitti maratonjuoksun. Olympiamenestystensä välissä Kolehmainen asui ja kilpaili Yhdysvalloissa, jossa hän nautti suurta suosiota aikakautensa menestyneimpänä […]