Sosiaalidemokraattinen puolue kärsi lokakuun alussa 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa yhdentoista paikan tappion ja sai enää 92 paikkaa. Ehdoton enemmistö oli menetetty, mutta asema suurimpana puolueena säilyi. Valitut eivät tienneet, mikä heitä odotti. Venäjällä alkanut bolševikkivallankumous ja marraskuun suurlakko osoittivat, että Suomen sosiaalidemokraattinen puolue oli sisäisesti jakautunut. Vasen laita seurasi bolševikkien toimintaa ihaillen ja oli valmis noudattamaan […]
Suomi irtosi marraskuussa 1917 Venäjästä, jonka osana se oli ollut autonomisena suuriruhtinaskuntana vuodesta 1809. Itsenäisen Suomen kansainvälinen asema ja liittosuhteet ovat sadan vuoden aikana vaihdelleet, mutta maa on säilynyt koko ajan itsenäisenä ja kansainvaltaisena eikä sitä ei ole kertaakaan miehitetty. Sotaisat vuodet 1918–1920 Suomi irtosi Venäjästä marras-joulukuussa 1917. Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen eroamisen […]
Isänmaan puolustaja, parlamentarismin vakauttaja, EU-oven avaaja Filosofian tohtori Mauno Koiviston presidenttikaudella Suomen parlamentarismi vakiintui ja Suomi hakeutui Euroopan unionin jäseneksi. Koivisto toimi Tasavallan Presidenttinä kaksi kautta 1982‒1994, pääministerinä kahteen otteeseen 1968‒1970 ja 1979‒1982. Taustaltaan hän oli työmies, sosiologi ja pankkimies. Hän toimi Helsingin Työväen Säästöpankin toimitusjohtajana 1959‒1967 ja Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajana eli pääjohtajana 1968‒1982. […]
Suomalainen olympiaunelma täyttyi Helsingin kesäkisoissa 1952. Helsinki tarjosi olympialaisille kylmän sodan myrskyissä turvasataman. Samalla Suomi sai hyvityksen toisen maailmansodan syövereihin kadonneista 1940 kisoista. Helsingin olympialaisissa Suomi pääsi yrittämään jotakin ainutkertaista, maailman suurimman urheilutapahtuman järjestämistä. Olympialaiset olivat Suomen kokoon nähden suurhanke. Maan väkiluku oli juuri ylittänyt neljä miljoonaa, ja Helsingissä asui 370 000 ihmistä. Suomeen laskeutui kisojen […]
Kylmän sodan aikana urheilutapahtumat muuttuivat tärkeiksi kapitalistisen ja sosialistisen järjestelmän välisen kilpailun näyttämöiksi, jolloin nationalistisia tavoitteita ei juuri peitelty. Kamppailua käytiin ensimmäisen kerran täydessä mitassa Helsingin olympiakisoissa. Suomalainen julkisuus korosti kuitenkin Suomen merkitystä sillanrakentajana idän ja lännen välillä. Suomen Kuvalehden Jaakko Saarikoski piti hyvänä, että Helsingissä toteutui idän ja lännen välinen epävirallinen kohtaaminen. Hän toivoi […]
Manner-Suomen eteläisimmän satamakaupungin Hangon strategisesti tärkeä sijainti teki siitä sekä sisällissodan että jatkosodan näyttämön. Hangon kaupunki perustettiin 1874. Bromarvin kappeliseurakunnasta erotetussa kaupungissa oli tuolloin vain noin 200 asukasta. Väkiluku kääntyi nousuun 1880-luvulla ja ylitti 2000 asukkaan rajan 1890-luvun alussa. Suomen itsenäistyessä Hangossa oli 6 000 asukasta. Kaupungin perustaminen liittyi Suomen teollistumiseen ja ulkomaankaupan vilkastumiseen. Kasvava puunjalostusteollisuus […]
