Suomen Virallisen tilaston vaalianalyysi

Sosialidemokratisen puolueen hyväksi annettujen vaalilippujen suhteellinen lukuisuus on pitkin aikaa osottanut selvää nousemisen taipumusta. Etenkin on nousu vuosien 1913 ja 1916 vaaleissa, edellisiin vaaleihin verrattuna, huomattavan suuri. Niin hyvin kaupungeissa kuin maaseudulla on sosialidemokratinen puolue saanut suurempaa kannatusta kuin mikään muu puolue. Suomalainen puolue taas on vaali vaalilta menettänyt valitsijoita ja puolueen suhteellinen äänimäärä laskenut […]

Vaaleihin 1916 osallistuneet puolueet

Eduskuntavaaleissa 1916 sai kansanedustajia viisi puoluetta: Suomen sosialidemokraattinen puolue (SDP), Vanhasuomalainen puolue, Nuorsuomalainen puolue, Ruotsalainen kansanpuolue, Maalaisliitto ja Kristillinen työväenliitto. SDP oli perustettu 1899 Suomen työväenpuolueena. Puolue vaihtoi nimensä 1903 Forssan puoluekokouksessa, jossa se myös hyväksyi toimintaansa Venäjän vallan aikana linjanneen puolueohjelman. SDP oli suurin eduskuntapuolue, joka kasvatti kannatustaan aina vuoden 1916 vaaleihin saakka. Sisällissodan […]

Eduskunnasta tuli sosialistienemmistöinen 1916 vaaleissa

Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit heinäkuun alussa 1916 sotatilasta huolimatta. Eduskunnasta tuli vaaleissa sosialistienemmistöinen. Tuloksen käytännön merkitystä oli vuonna 1916 vaikea hahmottaa, kun tiedossa ei ollut, milloin eduskunta saa kokoontua. Vaalit pidettiin, vaikka eduskunnan toiminta oli keskeytyksissä maailmansodan vuoksi. Nikolai II ei kutsunut vuonna 1913 valittua eduskuntaa enää koolle sotatilan aikana. Ministerivaltiosihteeri Vladimir Markov arvioi keväällä 1916, […]

Poliittisen lehdistön kultakausi alkoi vuoden 1905 suurlakosta

Suomen lehdistö politisoitui suurlakon ja itsenäistymisen välisenä aikana. Puolueiden organisoiduttua eduskuntauudistuksen myötä korostui lehdistön merkitys poliittisen vaikuttamisen välineenä. Työväenlehdistö laajeni koko maan kattavaksi ja maalaisliiton lehdistö kehittyi rinnan puolueen kanssa. Maan suurimpia lehtiä olivat Suomen itsenäistyessä sosiaalidemokraattien Työmies, nuosuomalaisten Helsingin Sanomat, sitoutumaton ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet ja vanhasuomalaisten Uusi Suometar. Helsinki oli 1910-luvulla Suomen tärkein lehdistökeskus. Kaikista […]