Kirkollisen avioliiton arvostuksen lasku ja kirkon vaikutusvallan heikkeneminen johti siviiliavioliiton sallimiseen Suomessa. Siviilivihkimyksestä tuli laillinen 1.1.1918. Siviiliavioliiton toteutuminen vei vuosikymmenen. Kirkolliskokous otti myönteisen kannan asiaan 1908. Eduskunta hyväksyi 1911 asetusehdotuksen siviiliavioliitosta. Sen kohtalo oli pitkään epäselvä. Syksyllä 1916 venäläistetty senaatti alkoi valmistella asian esittelyä suuriruhtinaalle. Senaatti lähetti asetuksen Pietariin helmikuussa 1917, mutta se jäi vahvistamatta […]
Saksalaiset onnistuivat syyskuun alussa ylittämään Väinäjoen ja murtamaan venäläisten rintaman Riian lähistöllä. Tämä heikensi entisestään Venäjän väliaikaisen hallituksen asemaa. Armeijan taistelutahto heikkeni ja upseerien mahdollisuudet johtaa miehistöä huonontuivat. Pietarissa syyskuun alussa Suomen tilannetta selostanut kenraalikuvernööri Mihail Stahovitš vakuutti, ettei Riian valtaus johda levottomuuksiin Suomessa. Uusi Päivä kertoi Stahovitšin näkemyksistä 5.9.1917 venäläislehtien tietojen perusteella. ”Toisten lehtien […]
Kysymys korkeimman vallan jakamisesta Suomen ja Venäjän valtioelinten kesken tuli ajankohtaiseksi maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Asiaa koskeneen lakiesityksen sisältö muuttui täysin eduskuntakäsittelyssä, johon vaikuttivat myös Venäjän sisäiset tapahtumat. Senaatti valmisteli ”ehdotuksen laiksi erinäisten asiain siirtämisestä Suomen senaatin ja kenraalikuvernöörin ratkaistavaksi”. Eduskunnalle 12.6.1917 annettu ”lex Tulenheimo” olisi siirtänyt senaatin päätettäväksi huomattavan osan Suomen asioista, jotka keisari-suuriruhtinas oli […]
Senaatti poistanut sotilasmiljoonat valtion menosäännöstä. Kenraalikuvernöörin kanslia – Venäjän vai Suomen virasto? Viljan ja rehun saantitoiveet Venäjältä vähäiset. Amerikasta jauhoja Suomeen. Työriitoja kirjapainoalalla. Konrad Lehtimäen tulevaisuusromaani. Perustuslakivaliokunnan mietintö senaatin vallan laajentamisesta. Uusi Päivä 29.6.1917, koko lehti Senaatti on poistanut Venäjälle ennen suoritetut sotilasmiljoonat Suomen valtion menosäännöstä. Se perustelee päätöstään sillä, että 20. maaliskuuta annetulla julistuskirjalla […]
Elintarviketilanteen laukaisemia “Kuluttajien kokouksia” pidettiin eri puolilla maata. Ylivieskan työväentalolla 19.8. pidetty tilaisuus oli valmisteltu etukäteen hyvin. Alustaja esitti kokousväen hyväksyttäväksi senaatille lähetettäviä ponsia, joista tärkeimmät olivat seuraavat: Kokous paheksuu sitä, että senaatti on katsonut vain tuottajien etuja ja korottanut maidon ja voin rajahintoja. Valion harjoittama keinottelu on lakkautettava. Hallituksen on heti takavarikoitava kaikki elintarvikkeet […]
Sanomalehdet julkaisivat 30.5.1917 Suomen senaatin väliaikaiselle hallitukselle kieltolakiasiasta antaman lausunnon: ”Suomen kansan hartaimpia toivomuksia on kauan aikaa ollut yleisen kieltolain aikaansaaminen, jonka avulla voitaisiin tehdä loppu juovutusjuomaliikkeen tuottamista siveellisistä, taloudellisista ja kansan terveydellisistä vaurioista. Tähän päämäärään pyrki varsinkin talonpoikaissääty jo säätyvaltiopäiväin aikana. Kun sitten Suomen uusi, yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta ensi kerran kokoontui, hyväksyi se […]
Venäjän väliaikainen hallitus vahvisti 29. toukokuuta 1917 eduskunnan kymmenen vuotta aiemmin hyväksymän kieltolain. Suomessa vallitsi jo sotatilan vuoksi käytännössä alkoholin myynnin ja anniskelun täyskielto. Väliaikaisen hallituksen vahvistama laki oli viralliselta nimeltään asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta. Sen pääsisältönä oli alkoholipitoisuudeltaan yli kaksiprosenttisten juomien valmistuksen, vähittäismyynnin ja anniskelun täyskielto. Eduskunta oli hyväksynyt […]
Sovittelua yrittivät eri paikkakunnilla senaattorit Kyösti Kallio ja Matti Paasivuori. Tehtävä oli molemmille taustasta johtuen vaikea. Maanviljelijä Kallio ei itsekään hyväksynyt kahdeksan tunnin työajan ulottamista maatalouteen. Ammattiyhdistysmies ja SDP:n puheenjohtaja Paasivuori joutui toimimaan valtiovallan edustajana. Marjaliisa Hentilän mukaan Paasivuoren merkitys oli ratkaiseva muun muassa soviteltaessa lakkoa Somerolla, jossa hän avusti Kalliota. Paasivuori taivutteli Kallion myös […]
”Kuten toisesta paikasta näkyy, vetoaa senaatin talousosaston varapuheenjohtaja sanomalehdissä kansalaisiin niiden pöyristyttävien väkivaltaisuuksien ja muiden laittomien tekojen johdosta, joilla maalaistyöväen kiihkomieliset ainekset nykyään tuottavat häpeää ja vahinkoa kansalleni Siitä, että hallituksemme sosialistinen esimies katsoo asiakseen julkisesti esiintyä näiden syvästi surullisten ilmiöiden johdosta, ei ole muuta kuin hyvää sanottavana. Valitettavasti ei vain ole mahdollista antaa yhtä […]
