SDP:n vaalimainos 1916

SDP:n vaalikampanja oli 1916 Otto Ville Kuusisen mukaan ”pikemminkin vain puolustus- kuin valloituskamppailua”, mitä myös puoluetoimikunnan hyväksymä vaalijulistus hänestä heijasteli.          

Suomen Virallisen tilaston vaalianalyysi

Sosialidemokratisen puolueen hyväksi annettujen vaalilippujen suhteellinen lukuisuus on pitkin aikaa osottanut selvää nousemisen taipumusta. Etenkin on nousu vuosien 1913 ja 1916 vaaleissa, edellisiin vaaleihin verrattuna, huomattavan suuri. Niin hyvin kaupungeissa kuin maaseudulla on sosialidemokratinen puolue saanut suurempaa kannatusta kuin mikään muu puolue. Suomalainen puolue taas on vaali vaalilta menettänyt valitsijoita ja puolueen suhteellinen äänimäärä laskenut […]

Vaaleihin 1916 osallistuneet puolueet

Eduskuntavaaleissa 1916 sai kansanedustajia viisi puoluetta: Suomen sosialidemokraattinen puolue (SDP), Vanhasuomalainen puolue, Nuorsuomalainen puolue, Ruotsalainen kansanpuolue, Maalaisliitto ja Kristillinen työväenliitto. SDP oli perustettu 1899 Suomen työväenpuolueena. Puolue vaihtoi nimensä 1903 Forssan puoluekokouksessa, jossa se myös hyväksyi toimintaansa Venäjän vallan aikana linjanneen puolueohjelman. SDP oli suurin eduskuntapuolue, joka kasvatti kannatustaan aina vuoden 1916 vaaleihin saakka. Sisällissodan […]

Eduskunnasta tuli sosialistienemmistöinen 1916 vaaleissa

Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit heinäkuun alussa 1916 sotatilasta huolimatta. Eduskunnasta tuli vaaleissa sosialistienemmistöinen. Tuloksen käytännön merkitystä oli vuonna 1916 vaikea hahmottaa, kun tiedossa ei ollut, milloin eduskunta saa kokoontua. Vaalit pidettiin, vaikka eduskunnan toiminta oli keskeytyksissä maailmansodan vuoksi. Nikolai II ei kutsunut vuonna 1913 valittua eduskuntaa enää koolle sotatilan aikana. Ministerivaltiosihteeri Vladimir Markov arvioi keväällä 1916, […]

Työmies 23.6.1916

Työmies 23.6.1916: Sota muuttaa Eurooppaa. Vaalilippu on tehokas ase. Porvarien ehdokkaina herroja, sosialistien työväkeä. Millä hinnalla halkoja Helsinkiin ensi talveksi? Vaalikokouksia eri puolilla maata. Porvaristossa näkyy masentumisen merkkejä. Jänishousu nuorsuomalaisten agitaattorina. Juhannusjuhlia eri puolilla Helsinkiä. Työmies 23.6.1915, koko lehti Otto Ville Kuusinen (nimimerkki Ville) käsitteli juhannusaattona 1916 ilmestyneessä Työmies-lehdessä valtiollisia näkymiä. Hän arvioi suursodan päättämisen […]

Suurlakko vauhditti etenkin työväenliikkeen toimintaa

Vuoden 1905 suurlakko yhdisti Huittisissa yhdistysaktiivien lisäksi kuntalaiset muotoutuvan poliittisen kentän laidasta laitaan. Yhteistoiminta jatkui lakon jälkeen ja 3. joulukuuta 1905 pidetyssä kokouksessa VPK:n salissa pidetyssä kokouksessa lähes tuhat henkeä vaati valtiopäiviä hyväksymään yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä yksikamarisen eduskunnan perustamisen. Ilmapiiri politisoitui Huittisilla ennen kokemattomalla tavalla. Eri poliittisiin ryhmiin kuuluneet pyrkivät aluksi keskustelemaan korostetun […]

Kumousvuodet 1917-1918 Huittisissa

Maaliskuussa 1917 koettu ilo olojen vapautumisesta muuttui Huittisissa kamppailuksi vallasta, joka johti Suomessa ensimmäisen kerran väkivaltaiseen poliittiseen yhteenottoon sitten Viaporin kapinan. Venäjän maaliskuun vallankumouksesta riemuitsivat 1917 Huittisissa kaikki kansalaispiirit samalla tavoin kuin vuoden 1905 suurlakon aikana. Sinivalkoiset ja punaiset liput liehuivat. VPK:n talolle kokoontuneet kuntalaiset tervehtivät ilolla Suomen valtiolliset oikeudet palauttanutta Venäjän väliaikaisen hallituksen manifestia. […]

Suuriruhtinaskunnan pääkaupunki Helsinki nousi itsenäistymisen tärkeimmäksi näyttämöksi

Suomen valtakunnallinen poliittinen toiminta keskittyi 1900-luvun alussa entistä selvemmin Helsinkiin, mikä teki kaupungista Venäjän vastaisen vastarinnan keskuksen. Säätyvaltiopäivät ja vuodesta 1907 eduskunta kokosivat Helsingissä yhteen poliitikot, jotka joutuivat määrittelemään Suomen linjaa suhteessa Venäjään. Imperiumi heikensi asteittain määräyksin ja lainsäädännöllä Suomen autonomista asemaa. Myös suuriruhtinaanmaan hallituksena toiminut senaatti otti kantaa venäläistämiseen, kunnes se miehitettiin 1910-luvun alussa […]

Poliittisen lehdistön kultakausi alkoi vuoden 1905 suurlakosta

Suomen lehdistö politisoitui suurlakon ja itsenäistymisen välisenä aikana. Puolueiden organisoiduttua eduskuntauudistuksen myötä korostui lehdistön merkitys poliittisen vaikuttamisen välineenä. Työväenlehdistö laajeni koko maan kattavaksi ja maalaisliiton lehdistö kehittyi rinnan puolueen kanssa. Maan suurimpia lehtiä olivat Suomen itsenäistyessä sosiaalidemokraattien Työmies, nuosuomalaisten Helsingin Sanomat, sitoutumaton ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet ja vanhasuomalaisten Uusi Suometar. Helsinki oli 1910-luvulla Suomen tärkein lehdistökeskus. Kaikista […]

Manner, Kullervo

Jyrkkä sosialisti vastusti eduskunnan hajottamista ja ajautui kannattamaan ulkoparlamentaarista toimintaa