Venäjällä riitti viljaa – kuljetukset eivät toimineet

Keisarikunnan elintarviketilanne oli Ukrainan viljavien peltojen ansiosta parempi kuin muiden suurten sotaakäyvien maiden. Venäjä oli vienyt yli 30 prosenttia tuottamastaan viljasta ennen ensimmäistä maailmansotaa. Kun Venäjä ei kyennyt viemään viljaa, niin sitä riitti sodan ensimmäisten vuosien aikana runsaasti omaan kulutukseen. Myös Suomi kykeni korvaamaan Venäjän-tuonnilla viljan, jota oli pääosin tuotu ennen maailmansodan syttymistä Saksasta. Suomeen […]

Näkökohtia Suomen valtio-oikeudellisesta asemasta.

Heikki Ritavuori käsitteli Uuden Päivän näytenumerossa Suomen ja Venäjän välistä suhdetta. ”Venäjän väliaikaisen hallituksen lakineuvottelukunta on ilmaissut kantansa olevan sen, että Venäjän väliaikainen hallitus ei voi muuttaa Venäjän ja Suomen välistä suhdetta. Samalle kannalle näkyy myös asettuneen Venäjän porvarillinen sanomalehdistö. Väliaikainen hallitus on suvereenioikeuksien väliaikainen haltija ja niiden suojelija siihen saakka, kunnes kansalliskokous täydellä vallalla […]

Uusi Päivä 10.5.1917: Suomen kansan pyrittävä valtiolliseen itsenäisyyteen

Uuden Päivän päätoimittaja Kaarlo Koskimies käsitteli ensimmäisessä pääkirjoituksessaan Suomen valtio-oikeudellista asemaa Venäjän yhteydessä. Lehden mukaan oli syytä pyrkiä täyteen itsenäisyyteen. ”Kysymys Suomen valtio-oikeudellisen aseman vastaisesta järjestämisestä on Venäjän vallankumouksen aiheuttamien suurten tapausten yhteydessä astunut päiväjärjestykseen ja tunkee sitä enemmän huomiomme etualalle, mikäli Venäjän perustavaa kansalliskokouksen pitämistä koskevat suunnitelmat selvenevät ja sille jätettävien ehdotusten pääpiirteet alkavat tulla hahmotelluiksi. Venäjän […]

Suomalainen taidenäyttely Pietarissa

Uusi Suometar julkaisi 20.4.1917 kuvauksen suomalaistan taidetta esittelevän näyttelyn Pietarissa saamasta vastaanotosta. Otsakkeella »Suomen taiteen riemujuhla, kirjoittaa »Birsh. Vjedomosti näinä päivinäPietarissa avatusta Suomen taiteilijain näyttelystä seuraavaa: Maanantaina t. k. 1l6 p. avattiin suomalainen taidenäyttely Dobytshinan taidesalongissa Marskentällä. Tämä näyttely muodostui juhlalliseksi Suomen ja Venäjän kulttuurien lähentymishetkeksi sen johdosta, että Pietariin saapui samalla paljon suomalaisia taiteilijoita, […]

Ståhlbergin perustuslakikomitea 1917

Senaatti asetti 31.3.1917 komitean laatimaan ehdotukset esityksiksi eduskunnan esitysoikeuden laajentamisesta, tulliverotuksen ja valtion koko rahasäännön saattamisesta eduskunnan päätäntävallan alaisiksi, eduskunnan päättämien lakien voimaansaattamisen turvaamisesta, hallituksen saattamisesta eduskunnalle vastuunalaiseksi sekä muista säännöksistä, joiden kautta maan valtiosääntöä kehitetään. Komitean tehtävänä oli myös valmistella ehdotus Suomen Suuriruhtinaanmaan uudeksi hallitusmuodoksi. Puheenjohtajana toimi puoluekannaltaan nuorsuomalainen professori K. J. Ståhlberg. Komiteaan […]

Maaliskuun manifesti 1917

Maaliskuun manifesti päätti Suomen suuriruhtinaskunnassa toisen sortokauden. Viralliselta nimeltään se oli Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi (Suomen Asetuskokoelma 20/1917). Asiakirja oli Venäjän väliaikaisen hallituksen antama säädös. Manifesti, joka annettiin 20.3.1917, kumosi vuoden 1890 postimanifestin, vuoden 1899 helmikuun manifestin perussäännökset (ei itse manifestia), vuoden 1908 esittelyjärjestyksen sekä vuoden 1910 lain yleisvaltakunnallisesta […]

Levottomuuden merkkejä Pietarissa

Venäjän valtakunnanduuma kokoontui uudelleen 27. helmikuuta 1917. Puhemies Mihail Rodzjanko piti isänmaallisen avajaispuheen, jossa hän korosti olevan välttämätöntä jatkaa taistelua lopulliseen voittoon saakka. Kulissien takana Rodzjanko oli yrittänyt saada keisari Nikolai II:n muuttamaan politiikkaansa. Hän oli 23. helmikuuta sanonut hallitsijalle Venäjän hallituksen olevan väärällä tiellä. Rodzjanko oli arvioinut vallankumouksen olevan ovella kansan tyytymättömyyden vuoksi. Keisari […]

Maaottelumarssi sai toukokuussa 1941 puolitoista miljoonaa suomalaista liikkeelle

Maaottelumarssi sai toukokuussa 1941 suomalaiset ja ruotsalaiset liikkeelle Suomen ja Ruotsin toukokuussa 1941 järjestetyn maaottelumarssin tavoitteena oli vahvistaa maanpuolustuhenkeä molemmissa maissa. Kevään 1941 suomalainen suurtapahtuma oli Ruotsin kanssa 4.–25. toukokuuta käyty maaottelumarssi. Aloitteen sen järjestämisestä tekivät ruotsalaiset, joiden omia päämääriä marssi myös palveli. Ruotsissa oli tarvetta vahvistaa nationalistia tuntemuksia ja maanpuolustushenkeä toisen maailmansodan vuoksi. Ruotsissa oli […]

Päiviö Tommila: Autonomian perustus laskettiin 1. joulukuuta 1808

Päiviö Tommila määrittelee Suomen autonomisen aseman luomisen alkaneen 1. joulukuuta 1808, jolloin keisari määräsi Suomea koskevat asiat esiteltäväksi suoraan hänelle. Samana päivänä perustettiin keisarin alaisuuteen Suomen kenraalikuvernöörin toimi, jonka ensimmäiseksi haltijaksi tuli kenraali G. M. Sprengtporten. ”Joulukuun 1. päivän päätökset muodostivat sen pohjan, jolle 1800-luvun kuluessa rakentui voimakkaasti omaleimainen autonominen Suomi.” Tommilan tulkinta sisältyy valtioneuvoston […]

Miten vanha on Suomi?

Yhtä yksiselitteistä vastausta Suomen iästä on mahdoton antaa. Ikä vaihtelee, jos tarkastelun pohjaksi otetaan asutus, geologia, kieli, maantiede, politiikka, talous tai uskonto. Eri tekijät ovat myös vaikuttaneet toisiinsa. Suomi on syntynyt kerroksittain. Suomen ja suomalaisuuden käsittämiseen ovat vaikuttaneet oleellisesti luonnonolot ja maantiede. Geologisesti Suomessa liikutaan maailman vanhimpaan ja paksuimpaan kuuluvan kallioperän päällä.  Vanhimmalla kallioperällä on […]