Toverit! Minut on lähetetty tänne tervehtimään teitä Venäjän työväen vallankumouksen nimessä, joka juuria myöten horjuttaa kapitalistisen järjestelmän perusteita. Olen saapunut luoksenne tervehtiäkseni edustajakokoustanne Venäjän työläis- ja talonpoikaishallituksen, tämän vallankumouksen tulessa syntyneen Kansankomissaarien Neuvoston nimessä. Mutta en ole saapunut luoksenne vain tervehtiäkseni teitä. Tahtoisin ennen kaikkea ilmoittaa teille iloisen viestin Venäjän vallankumouksen voitoista, sen vihollisten hajaannustilaan […]
Sosiaalidemokraatit joutuivat pohtimaan marraskuun lopun puoluekokouksessaan, viekö työväestön asemaa parhaiten eteenpäin eduskuntatyö vai kumouksellinen toiminta. Puolue jätti molemmat toimintalinjat avoimiksi. Neuvosto-Venäjän tervehdyksen kokoukseen toi kansallisuusasiain kansankomissaari Josef Stalin, joka rohkaisi suomalaisia tovereita vallankumoukseen. SDP kutsui marraskuun lopussa koolle ylimääräisen puoluekokouksen käsittelemään puolueen toimintalinjaa. Kokous käsitteli myös yleislakon seurauksia ja puolueen suhtautumista hallituskysymykseen. Helsingin työväentalolla 25.–27.11.1917 […]
Keisarikunnan elintarviketilanne oli Ukrainan viljavien peltojen ansiosta parempi kuin muiden suurten sotaakäyvien maiden. Venäjä oli vienyt yli 30 prosenttia tuottamastaan viljasta ennen ensimmäistä maailmansotaa. Kun Venäjä ei kyennyt viemään viljaa, niin sitä riitti sodan ensimmäisten vuosien aikana runsaasti omaan kulutukseen. Myös Suomi kykeni korvaamaan Venäjän-tuonnilla viljan, jota oli pääosin tuotu ennen maailmansodan syttymistä Saksasta. Suomeen […]
Heikki Ritavuori käsitteli Uuden Päivän näytenumerossa Suomen ja Venäjän välistä suhdetta. ”Venäjän väliaikaisen hallituksen lakineuvottelukunta on ilmaissut kantansa olevan sen, että Venäjän väliaikainen hallitus ei voi muuttaa Venäjän ja Suomen välistä suhdetta. Samalle kannalle näkyy myös asettuneen Venäjän porvarillinen sanomalehdistö. Väliaikainen hallitus on suvereenioikeuksien väliaikainen haltija ja niiden suojelija siihen saakka, kunnes kansalliskokous täydellä vallalla […]
Uuden Päivän päätoimittaja Kaarlo Koskimies käsitteli ensimmäisessä pääkirjoituksessaan Suomen valtio-oikeudellista asemaa Venäjän yhteydessä. Lehden mukaan oli syytä pyrkiä täyteen itsenäisyyteen. ”Kysymys Suomen valtio-oikeudellisen aseman vastaisesta järjestämisestä on Venäjän vallankumouksen aiheuttamien suurten tapausten yhteydessä astunut päiväjärjestykseen ja tunkee sitä enemmän huomiomme etualalle, mikäli Venäjän perustavaa kansalliskokouksen pitämistä koskevat suunnitelmat selvenevät ja sille jätettävien ehdotusten pääpiirteet alkavat tulla hahmotelluiksi. Venäjän […]
Uusi Suometar julkaisi 20.4.1917 kuvauksen suomalaistan taidetta esittelevän näyttelyn Pietarissa saamasta vastaanotosta. Otsakkeella »Suomen taiteen riemujuhla, kirjoittaa »Birsh. Vjedomosti näinä päivinäPietarissa avatusta Suomen taiteilijain näyttelystä seuraavaa: Maanantaina t. k. 1l6 p. avattiin suomalainen taidenäyttely Dobytshinan taidesalongissa Marskentällä. Tämä näyttely muodostui juhlalliseksi Suomen ja Venäjän kulttuurien lähentymishetkeksi sen johdosta, että Pietariin saapui samalla paljon suomalaisia taiteilijoita, […]
Senaatti asetti 31.3.1917 komitean laatimaan ehdotukset esityksiksi eduskunnan esitysoikeuden laajentamisesta, tulliverotuksen ja valtion koko rahasäännön saattamisesta eduskunnan päätäntävallan alaisiksi, eduskunnan päättämien lakien voimaansaattamisen turvaamisesta, hallituksen saattamisesta eduskunnalle vastuunalaiseksi sekä muista säännöksistä, joiden kautta maan valtiosääntöä kehitetään. Komitean tehtävänä oli myös valmistella ehdotus Suomen Suuriruhtinaanmaan uudeksi hallitusmuodoksi. Puheenjohtajana toimi puoluekannaltaan nuorsuomalainen professori K. J. Ståhlberg. Komiteaan […]
Maaliskuun manifesti päätti Suomen suuriruhtinaskunnassa toisen sortokauden. Viralliselta nimeltään se oli Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi (Suomen Asetuskokoelma 20/1917). Asiakirja oli Venäjän väliaikaisen hallituksen antama säädös. Manifesti, joka annettiin 20.3.1917, kumosi vuoden 1890 postimanifestin, vuoden 1899 helmikuun manifestin perussäännökset (ei itse manifestia), vuoden 1908 esittelyjärjestyksen sekä vuoden 1910 lain yleisvaltakunnallisesta […]
Venäjän valtakunnanduuma kokoontui uudelleen 27. helmikuuta 1917. Puhemies Mihail Rodzjanko piti isänmaallisen avajaispuheen, jossa hän korosti olevan välttämätöntä jatkaa taistelua lopulliseen voittoon saakka. Kulissien takana Rodzjanko oli yrittänyt saada keisari Nikolai II:n muuttamaan politiikkaansa. Hän oli 23. helmikuuta sanonut hallitsijalle Venäjän hallituksen olevan väärällä tiellä. Rodzjanko oli arvioinut vallankumouksen olevan ovella kansan tyytymättömyyden vuoksi. Keisari […]
Maaottelumarssi sai toukokuussa 1941 suomalaiset ja ruotsalaiset liikkeelle Suomen ja Ruotsin toukokuussa 1941 järjestetyn maaottelumarssin tavoitteena oli vahvistaa maanpuolustuhenkeä molemmissa maissa. Kevään 1941 suomalainen suurtapahtuma oli Ruotsin kanssa 4.–25. toukokuuta käyty maaottelumarssi. Aloitteen sen järjestämisestä tekivät ruotsalaiset, joiden omia päämääriä marssi myös palveli. Ruotsissa oli tarvetta vahvistaa nationalistia tuntemuksia ja maanpuolustushenkeä toisen maailmansodan vuoksi. Ruotsissa oli […]
