Serlachius ryhtyi myymään laittomasti hankittua maata jo 1919

G. A. Serlachius Oy tehosti maanhankintaansa Mäntässä 1900-luvun alussa. Päämääränä oli ostaa kaikki Mäntän seuduntalot hankinta yhtiölle. Vuosina 1907–1909 yhtiö hankki 19 metsätilaa Keuruun, Multian ja Kuoreveden pitäjissä. Merkittävin maanhankintakausi osui vuosiin 1916–1917, jolloin se sijoitti Venäjän paperimarkkinoilla saatuja voittoja 140 tilan ostoon pääasiassa Keuruulla, Multialla, Pihlajavedellä, Vilppulassa, Ähtärissä ja Virroilla. Useimmista kaupoista ratkaisun teki […]

Millainen tila elättää pienviljelijän?

Pientilalliset haluttiin nähdä päätoimisina viljelijöinä, joiden tilan peltoala riitti takaaman elatuksen yhdelle perheelle ilman mainittavia sivutuloja. Käytännössä useimmat pienviljelijät olivat erittäin riippuvaisia sivutuloista. Ilkka Alanen (1991) on jakanut pienviljelijät kolmeen kategoriaan, jotka kuvaavat erilaisten pienviljelijöiden asemaa: Pääomavaltaistuneet perheviljelmät integroituivat täysin maatalouden tavaramarkkinoihin ja hallitsivat jotakin tuotannonalaa, kuten lypsykarjataloutta. Puoliproletaarit olivat riippuvaisia palkkatyöstä. Tämä oli suurin […]

Asutuslait täydensivät torpparivapautusta – ja olivat osa maaseutuun nojannutta politiikkaa

Maannälkä ja itsenäistymisvaiheissa kärsitty todellinen nälkä määrittivät pitkälti yhteiskuntapolitiikkaa 1920–1930-luvuilla. Pientilallisten määrä kasvoi torpparivapautuksen lisäksi asutustoiminnan ja tilojen jakamisen seurauksena. Suomen maatalous muuttui yhä pientilavaltaisemmaksi. Maaseutuväestön osuus Suomen väestöstä oli itsenäisyyden alussa noin 85 prosenttia. Vaikka maalaisten osuus pieneni vähitellen, niin heitä oli 1940 vielä noin 73 prosenttia suomalaisista. Maaseudulla oli torpparivapautuksen toteuduttuakin paljon väestöä, […]

Laukon häädettyjen kohtalo oli kova

Laukon torpparien lakkoilu toukokuussa 1906 johti häätöihin seuraavan vuoden tammikuussa. Lisäksi kevään ja kesän aikana häädettiin useita kymmeniä vuokraajia Laukon ja Tottijärven kartanoiden mailta. Häädetyistä 24 torpparia valitti kihlakunnanoikeuden tuomiosta Turun hovioikeuteen, joka vahvisti alioikeuden päätöksen 13. maaliskuuta 1909. Sekä uusi maanvuokra-asetus ja maanvuokrasopimukset jäädyttänyt asetus oli julkaistu edellisenä päivänä, ja torpparit valittivat uudelleen hovioikeuteen. […]

Suomi maksoi ainoana elintarvikelainansa takaisin

Suomi saavutti 1930-luvulla Yhdysvalloissa suurta myönteistä huomiota rehellisenä velanmaksajana. Kyse oli ensinnäkin siitä, että Suomen valtio jatkoi velan lyhentämistä 1930-luvun talouslaman aikana, vaikka Yhdysvallat myönsi velallisilleen yhden vapaavuoden. Kyse oli siitä, että Suomen valtio jatkoi velan lyhentämistä 1930-luvun talouslaman aikana, vaikka Yhdysvallat myönsi velallisilleen yhden vapaavuoden. Vuotta 1932 koskeneen vapautuksen ajoi läpi presidentti Herbert Hoover. […]

Sibelius, Jean

Jean Sibelius muovasi suomalaisuutta ja teki Suomea tunnetuksi maailmanlaajuisesti

Suomi pelastui keväällä 1919 nälänhädältä ottamalla syömävelkaa

Suomen huono elintarviketilanne heikkeni entisestään vuonna 1918. Suuri osa suomalaisista kärsi aliravitsemuksesta. Edes kesän 1918 sato ei tuonut suurta helpotusta. Tuontiyhteydet olivat poikki ja oma tuotanto riitti laskelmien mukaan kevättalveen 1919. Heikoimmin leivässä kiinni olivat Itä- ja Pohjois-Suomen ja maan suurimpien kaupunkien vähävaraiset. Vankileireille joutuneiden punaisten ruoka oli äärimmäisen niukkaa ja heikkolaatuista. Kainuussa jouduttiin turvautumaan […]

”Kuvauksia alempien maalaisväestöryhmien oloista Savossa”

Leppävirtalainen Matti Hämäläinen kirjoitti 1909 maaseudun pientilallisten, vuokraviljelijöiden ja tilattomien oloista Pohjois-Savon työväenliikkeen kevätjulkaisuun Punasten vappuun. Väliotsikointi on tämän sivuston tekijöiden laatima. ”Yleensä ihmisten suuri enemmistö liian vähän ajattelee. Eivät ole yht’äkkiä selvillä esim. jokapäiväisen työskentelynsä ja hyörintänsä tarkoituksesta. Hiukankin ajateltuamme havaitsemme, että tämän kaiken hyörinän päämaalina on tehdä olomme joka suhteessa, kuten terveyden, ravinnon, asunnon, vaatteiden, […]

Kylvöheinän viljely toi heinäseipäät pellolle – ja hyviä heiniä lehmille sekä hevosille

Heinäseiväs tuli käyttöön luonnonnurmea karkeamman ja pidemmän kylvöheinän viljelyn yleistyessä 1800-luvun lopussa. Luonnonheinä oli totuttu kuivaamaan niitettynä maanpinnassa. Paksua heinänluokoa oli vaikea kuivata maassa etenkin, jos korjuuaika oli sateinen. Uusi Ruotsista omaksuttu kuivaustapa paransi myös oleellista heinänlaatua. Maatalousoppaissa seiväs esitellään ensimmäisen kerran vuonna 1881. Heinien seivästys yleistyi ensin maan vauraimpiin osiin kuuluneessa Lounais-Suomessa, josta sen […]

Nälkävuodet

Suuriksi nälkävuosiksi sanotut vuodet 1867–1868 olivat suuria kuolonvuosia. Korkean kuolleisuuden ajanjakso alkoi jo vuonna 1866. Suomen 1,8 miljoonasta asukkaasta kuoli vuosina 1866–1868 yli 270 000. Vuonna 1868 menehtyi 140 000 suomalaista. Suomen väestönkasvu kääntyi suurin nälkävuosina ainoan kerran 1800-luvulla laskuun. Aliravitsemus altisti ihmiset kulkutaudeille, jotka levisivät ihmisten lähdettyä etsimään ruokaa ja toimeentuloa. Pitkin 1860-lukua oli […]