Lenin ylitti Venäjän imperiumin rajan Torniossa 15.4.1917

Sveitsissä maanpaossa ollut Vladimir Iljitš Lenin palasi seurueineen Venäjälle Saksan, Ruotsin ja Suomen kautta huhtikuussa 1917. Imperiumin rajan hän ylitti Torniossa, kuten lukuisat muut vallankumouksen jälkeen Venäjälle palanneet. Leninin paluun teki poikkeukselliseksi se, että se ei olisi onnistunut ilman Saksan suostumusta ja tukea. Hän matkusti seurueineen Saksan halki keisarikunnan heidän käyttöönsä järjestämässä junanvaunussa. Saksan johto […]

Venäjän vallankumousten nimet ja ajankohdat

Vallankumousten nimien erilaisuus johtuu Venäjällä käytössä olleen juliaanisen kalenterin ja Suomen suuriruhtinaskunnassa sekä ylipäätään länsimaissa käytetyn gregoriaanisen kalenterin eroista. Gregoriaanisen kalenteria, joka oli 1800-luvulla 12 päivää ja 1900-luvulla 13 päivää edellä muun Venäjän imperiumin keisarikunnan ajanlaskua. Tämän vuoksi kaikki Pietarissa laaditut Suomea koskevat dokumentit saivat kaksoispäiväyksen, ”uutta” ja ”vanhaa” lukua. Maaliskuun vallankumouksesta on tämän vuoksi […]

Sotaväen ja laivaston anarkia levisi Helsinkiin: upseerimurhat maaliskuussa 1917

Venäjän armeijan ja laivaston piirissä levinnyt kapina levisi Helsinkiin, jossa noin 80 upseeria surmattiin maaliskuussa 1917. Jari Eerolan laskelmien mukaan maaliskuussa 1917 Helsingissä surmattiin 73–84 venäläistä upseeria ja aliupseeria. Surmansa saaneista meriupseereista virka-asemaltaan korkea-arvoisin oli Itämeren laivaston komentaja, vara-amiraali A. I.  Nepenin. Hänestä virka-asemaltaan seuraavat olivat kontra-amiraali Nebolsin sekä sotasataman päällikkö kenraaliluutnantti Protopopov. Lisäksi surmatuksi […]

Maaliskuun manifesti 1917

Maaliskuun manifesti päätti Suomen suuriruhtinaskunnassa toisen sortokauden. Viralliselta nimeltään se oli Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi (Suomen Asetuskokoelma 20/1917). Asiakirja oli Venäjän väliaikaisen hallituksen antama säädös. Manifesti, joka annettiin 20.3.1917, kumosi vuoden 1890 postimanifestin, vuoden 1899 helmikuun manifestin perussäännökset (ei itse manifestia), vuoden 1908 esittelyjärjestyksen sekä vuoden 1910 lain yleisvaltakunnallisesta […]

Sisällissodassa vastakkain kaksi kouluttamatonta armeijaa

Sisällissodassa oli vastakkain kaksi nopeasti koottua sotajoukkoa, joiden miehistö koostui lähes kokonaan kouluttamattomista taistelijoista. Kummankin armeijan ytimen muodostivat alkuvaiheessa aatteellisen innostuksen vallassa sotaan lähteneet vapaaehtoiset.[1] Valkoinen armeija koostui alkuvaiheessa vapaaehtoisista suojeluskuntalaisia. Rintamalle lähteneiden joukossa oli muun muassa oppikoulujen lukioluokkien oppilaita. Kajaanin sisseihin liittyi muun muassa 17-vuotias Urho Kekkonen. Punakaartilaisten ydinjoukkoon kuului radikaaleja työväenliikkeen jäseniä, joista […]

Vallankumous, vapaussota, veljessota – vai jokin muu?

Suomessa 1918 käydyn sodan nimestä on kiistelty koko itsenäisyyden ajan. 1990-luvulta alkaen sisällissodasta on tullut käytetyin termi, mutta muillakin nimityksillä on perusteensa. Viralliseksi nimitykseksi vakiintui Suomen itsenäisyyden alkuvuosina sodan voittaneen valkoisen puolen käyttämät vapaussota. Sosiaalidemokraateille luontevimpia nimiä olivat kansalaissota ja veljessota sekä tarvittaessa kapina. Kommunistit puhuivat luokkasodasta ja vallankumouksesta. Kansalaissota-termi saavutti laajempaa 1960-luvulta lähtien, kun […]

Vapaussota, vallankumous, sisällissota 1918

Suomessa käytiin tammikuulta toukokuulle 1918 aseellinen konflikti, jolla on monta nimeä. Vapaussodassa entisen emämaan Venäjän sotaväki karkotettiin itsenäisestä Suomesta. Vallankumouksessa työväenjärjestöt kumosivat vaaleihin ja lakiin perustuvan yhteiskuntajärjestyksen. Sisällissodassa kaksi hallitusta taisteli asein vallasta. Lisäksi ulkovallat osallistuivat taisteluihin monin eri tavoin.[1] Vallankumousarmeijan alku oli Suomen Ammattijärjestön valtuuston päätös 20. lokakuuta 1917. Se kehotti työväestöä ”itsepuolustuksekseen ja […]

Pääministeri Svinhufvud hengenvaarassa punaisessa Helsingissä keväällä 1918

Vallankumouksen puhjettua pääministeri P. E. Svinhufvud ja senaattorit joutuivat piiloutumaan punakaartilaisilta. Svinhufvud johti senaattia piilopaikoistaan Helsingissä. Hän asui yksityisten perheiden asunnoissa ja vaihtoi usein paikkaa punakaartilaisten tarkastusten pelossa. Helmikuun alussa hän yritti paeta Helsingistä lentokoneella, mutta koneeseen tullut vika pakotti palaamaan lentokentälle. Maaliskuun alussa hän pääsi pakenemaan suojeluskuntalaisten valtaamalla jäänmurtaja Tarmolla Tallinnaan. 24.1.1918 torstaina Svinhufvud […]