Kun vallankumouksen merkkilyhty syttyi

SDP yritti ottaa vallan Suomessa tammikuun lopussa 1918.  Vallankumouksen alkamisen merkiksi syttyi punainen lyhty Helsingin työväentalon tornissa 26. tammikuuta klo 23.00. Varsinainen kapina alkoi vasta myöhään seuraavana iltana. SDP oli siirtynyt lopullisesti vallankumouslinjalle puolueneuvoston kokouksessa 19.–22. tammikuuta. Neuvosto valitsi lisätyn puoluetoimikunnan, jonka kaikki viisi lisäjäsentä olivat kumouksen kannattajia. Toimikunnan 12 jäsenestä 10 oli vallanottoyrityksen kannalla. […]

Kumoushankkeen vastustajien puheenvuoroja

Kotkalaisen Eteenpäin-lehden päätoimittaja August Vesa: ”Lukeudun nähtävästi oikeistoon, kun en voi hyväksyä erinäisten punakaartilaisosastojen hurjasteluja. Sos.-dem. ne ovat vieraita ja vahingollisia. Ovat jo saaneet suuret joukot kylmäksi aatteellemme. Useat maaseutu työväenjärjestöt ovat lähettäneet ankaroita paheksumislauseita sellaisesta. Sirolan keinotekoista vallankumousta en hyväksy. Aseellinen toiminta, jota osa Helsinkiläisistä punakaartilaisista ihannoivat johtaa meidät sellaiseen tilanteeseen, ettemme vuosikymmeniin nouse […]

Kumouslinja voitolle sosiaalidemokraattisessa puolueessa

SDP siirtyi lopullisesti vallankumouslinjalle, kun sen puolueneuvosto valitsi 22. tammikuuta kumousmielisen puoluetoimikunnan, joka sai laajat toimivaltuudet. Vallankumousta kannattavien ote puolueesta oli vahvistunut marraskuun lopun puoluekokouksesta lähtien. Tampereella 16.–19. joulukuuta 1917 pidetyssä työväenjärjestyskaartien yleiskokouksessa kaartit olivat vielä hyväksyneet periaatteen, jonka mukaan ne toimivat puolueen valvonnassa ja käyttivät virallisesti järjestyskaartien nimeä. Toisaalta SDP:n puoluetoimikunnan esitykseen perustuneiden sääntöjen […]

Eduskuntapuheenvuoroja järjestyksen palauttamisesta joulukuussa 1917

Seuraavassa eduskunnan autenttisia puheenvuoroja, joita on kuitenkin lyhennetty. Eduskunnan istunnossa 18. joulukuuta 1917 otettiin käsittelyyn välikysymys, jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli turkulainen nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja Antti Mikkola. Välikysymys koski Turun keskustassa tapahtuneita ryöstöjä ja järjestyksen aikaansaamista. SISÄASIAIN SENAATTORI ARTHUR CASTRÉN Ennen viime marraskuun suurlakkoa toimi Turun kaupungissa järjestyskunta. Sen pyyhki pois suurlakko. Sen jälkeen otti omin […]

Puoluekokouksen päätös menettelytavasta

Lähetekeskustelun päättyessä marrask. 26 p:nä vaati menettelytapavaliokunnan jäsen Eetu Salin, että kokouksen oli toimitettava koeäänestys, kummallako suunnalla on enemmän kannatusta, diktatuuriajatuksella vaiko sen vastustajilla, jotta valiokunta tietää laatia mietintönsä siihen katsoen. Tällöin oli Heikkilän esittämien ponsien puolella 59 ääntä ja diktatuurin kannalla 43 ääntä. Menettelytapavaliokunta, jonne kysymys tämän keskustelun jälkeen lykättiin, laati siitä mietinnön, joka […]

K. H. Wiikin puheenvuoro diktatuurin tien vaaroista

K. H . Wiik laajassa puheessaan asiallisesti osoitti diktatuurin tielle astumisen vaarat. Sillä tiellä on paljon menetettävänä, mutta voitto on aivan epävarmaa. Monet luulevat olevansa jyrkkiä, kun suosittelevat jyrkältä näyttäviä menettelytapoja, mutta se ei suinkaan osoita sosialistista tietoisuutta. Suomen köyhälistöllä ei ole kumouksellista tehtävää varten kaikkia tarpeellisia ominaisuuksia. Se ei ole riveistään erottanut siinä olevia […]

Seth Heikkilän puheenvuoro parlamentaarisen linjan puolesta

Seth Heikkilä sanoi puhuvansa useiden sellaisten puoluetoverien nimessä, joilla on takanaan pitkä työpäivä tässä puolueessa. Näiden toverien mielestä ovat diktatuurihommat puolueen turmio. Puolueemme on saavuttanut kaikki voittonsa valtiollisen järjestymisen, ammatillisen liikkeen, parlamenttaarisen ja kunnallisen toiminnan sekä kulutusosuustoiminnan kautta. Niihin on edelleenkin turvauduttava. Aseelliset haaveet olisivat työväenluokalle turmiollisina hyljättävät. Puolueessa riitelee nyt kaksi suuntaa. Puoluekokouksen tulisi […]

Menettelytapakysymys: Kuusisen alustus ja keskustelu sen pohjalta

  Puoluetoimikunta, joka oli kutsunut tämän ylimääräisen puoluekokouksen nimenomaan menettelytapakysymystä ratkaisemaan, ei ollut hankkinut siitä kirjallista alustusta, vaan oli antanut kysymyksen maisteri О. V. Kuusisen suullisesti alustettavaksi. Hän loi alustuksessaan laajan katsauksen työväenliikkeemme vaiheisiin, yhteiskunnalliseen kehitykseen meillä ja eri luokkien välisiin voimasuhteisiin. Erittäin laajasti käsiteltiin asiain kehitystä maaliskuun vallankumouksen jälkeen, valtalakitaistelua, eduskunnan hajoitusta, elintarvekurjuuden lisääntymistä, […]

Sosiaalidemokraatit horjuivat parlamentarismin ja vallankumouksen välillä

Sosiaalidemokraatit joutuivat pohtimaan marraskuun lopun puoluekokouksessaan, viekö työväestön asemaa parhaiten eteenpäin eduskuntatyö vai kumouksellinen toiminta. Puolue jätti molemmat toimintalinjat avoimiksi. Neuvosto-Venäjän tervehdyksen kokoukseen toi kansallisuusasiain kansankomissaari Josef Stalin, joka rohkaisi suomalaisia tovereita vallankumoukseen. SDP kutsui marraskuun lopussa koolle ylimääräisen puoluekokouksen käsittelemään puolueen toimintalinjaa. Kokous käsitteli myös yleislakon seurauksia ja puolueen suhtautumista hallituskysymykseen. Helsingin työväentalolla 25.–27.11.1917 […]

Työväen järjestyskaartien perustaminen johti punakaartien syntyyn maanlaajuisesti

Suomen Ammattijärjestö (SAJ) antoi 20. lokakuuta julistuksen, jolla se kiirehti Työväen järjestyskaartien perustamista. Julistus vauhditti ratkaisevasti kaartinmuodostusta koko maassa. SDP hyväksyi julistuksen lokakuun lopussa. SAJ:n julistus antoi kaartien perustamiselle työväenliikkeen yhden arvovaltaisimman järjestön virallisen tuen. SDP:n puoluevaltuusto yhtyi SAJ:n kantaan 28.–30. lokakuuta pitämässään kokouksessa. Erityisesti puoluesihteeri Matti Turkia oli osallistunut kaartien perustamisen suunnitteluun. SAJ ja […]