Työmies 28.2.1917

Maitotoimituksista Helsinkiin saatu aikaan sopu. Työmiehen paperipulaan ei ratkaisua. Pieni erä lisää paperia. Helsingin vedentarpeen tyydyttäminen. Varokaa varkaita yleisissä saunoissa. Hätäaputöihin varoja. Huolimatonta kallionlouhintaa. Duuman avajaisistunto. Herroilla Pohjolan pidot Kalevalanpäivänä. Työmies 28.2.1917, koko lehti Työmies kertoi STT:n uutisen perusteella, että Venäjälle maitoa vievät tahot olivat ilmoittaneet sunnuntaina 25. helmikuuta hyväksyvänsä uuden vientijärjestelmän. Senaatille annetussa vastauksessa […]

Venäjän keisarikunta 1917

Vuoden 1917 alussa Venäjä oli käynyt sotaa lähes kaksi ja puoli vuotta. Tyytymättömyys ja uudistuspaineet olivat kasautuneet. Venäjä oli vuoden 1917 alussa perustuslaillinen monarkia. Valtionpäämies Nikolai II oli joutunut hyväksymään Japania vastaan käydyssä sodassa kärsityn tappion jälkeen perustuslain säätämisen 1906. Vuodesta 1613 Venäjää hallinneeseen Romanov-sukuun kuulunut keisari oli lain tultua voimaan edelleen itsevaltias. Perustuslaki lisäsi […]

Suursota leimasi joulunviettoa 1916

Jouluna 1916 Suomessa oli vielä rauhallista, mutta pula-ajan syventymisen merkit olivat näkyvissä. Elintarvikkeiden saatavuus oli heikentynyt. Huomattava osa Suomessa tuotetusta voista ja maidosta päätyi Pietariin. Elintarvikesäännöstely oli alkanut marraskuussa 1916 sokerista. Polttopuut olivat kallistuneet ja vuokrat nousseet. Muuttovirta maalta kaupunkeihin jatkui. Elintarviketilanteen heikentymisestä huolimatta ruokaa riitti kaikille. Keski- ja yläluokka olivat tottuneet käyttämään tuontihedelmiä juhla-aikoina. […]

Uusi Suometar 31.12.1916

Pietarin maidonvientiin uudet määräykset. Verdunissa ja Sommessa käyty maailmanhistorian suurimmat taistelut. Keskusvaltojen ja presidentti Wilsonin rauhantunnustelut. Sodankulku Romaniassa. Vuoden 1917 enteet paremmat kuin 1867. Sokerijuurikkaastako apua sokeripulaan? Kerenskin puhe valtakunnanduumassa. Lääkäripäivystyksen tarpeellisuus pyhäpäivinä. Raakakumin pula uhkaa kalossien saantia. Agapetus: Voipulan ja arpajaisten vuosi 1916. Uusi Suometar 31.12.1916, koko lehti Senaatti vahvisti 30. joulukuuta uudet säännökset […]

Työmies 31.12.1916

Kapitalistit keräävät ”sotasaalista”. Suuri lihakätkö löydetty Mustikkamaalta. Mosabackan kuluttajilta paheksumislause kunnanvaltuustolle. Kirjatyöntekijäin liitto 20-vuotias. Matkustajavero Venäjän Punaiselle Ristille. Kesäisten vaalien tuloksen tarkastelua Ankara yhteentörmäys raitiovaunu ja palokunnan ajopelit ajaneet yhteen. Ammattipainia Työväentalon juhlasalissa uutenavuotena Työmies 31.12.1916 A, koko lehti Työmies 31.12.1916 B, koko lehti Nimimerkki ”Kam” tarkasteli vuotta 1916 ja tulevaisuutta otsikolla ”Eteenpäin!”. Maailmansota jatkui, […]

Jääkärit siirtyivät Saksan itärintamalle kesäkuussa 1916

Suomalaisten jääkäripataljoona oli taistelutehtävissä Saksan itärintamalla Riianlahdella kesäkuusta 1916 maaliskuuhun 1917. Sotilaat saivat merkittävää ammatillista rintamakokemusta ankarissa oloissa. Myös vakavia ristiriitoja esiintyi, kun paluu Suomeen näytti viivästyvän. Suomalaisten vapaaehtoisten sotilaskoulutus oli alkanut helmikuussa 1915 Pohjois-Saksan Holsteinin Lockstedtissa. Elo-syyskuussa heistä tuli Saksan armeijan sotilaita, mutta heiltä ei vaadittu sotilasvalaa. Sen sijaan heidän tuli tehdä sitoumus palvella […]

Ensimmäinen maailmansota loi Helsinkiin vuokranantajan markkinat

Ensimmäinen maailmansota synnytti Helsinkiin asuntopulan. Sotatarviketeollisuuden luomat runsaat uudet työmahdollisuudet toivat monien muiden eurooppalaisten suurkaupunkien tapaan myös Helsinkiin uutta työväkeä vuonna 1915. Helsinkiin saapui vuonna 1915 lähes 25 000 uutta asukasta, kun vastaava luku aikaisemmin oli ollut vuosittain 7 000–11 000. Tilanne hyödytti vuokranantajia, joiden tarjoamien asuntojen kysyntä kasvoi voimakkaasti. He nostivat vuokria, välttivät pitkiä vuokrasopimuksia ja vaativat […]

Voisota kuumensi tunteita kuluttajien ja tuottajien välillä

Syksyllä 1915 helsinkiläislehtien palstoilla käynnistyi voisota, joka jatkui aina vuoden 1918 sisällissotaan saakka. Ongelmana oli se, että sota-aikana kaupungissa kärsittiini pulaa voista, josta oli maassa ylituotantoa. Kaupungissa voipula näkyi päivittäisinä jonoina voita myyvien myymälöiden edustalla. Suomalaiseen voihin tottuneet pietarilais- ja englantilaiskuluttajat olivat valmiita maksamaan siitä korkeampaa hintaa kuin suomalaisetkuluttajat. Lehdistössä alkoi kiivas keskustelu siitä, kenen […]

Ensimmäinen maailmansota pimensi Helsingin

Tieto sodan syttymisestä Euroopassa täytti Helsingin kadut huhuilla ja arvailuilla. Saksa oli julistanut sodan Venäjälle 1. elokuuta, ja uutinen levisi nopeasti kaupunkilaisten keskuudessa sanomalehdistön välityksellä. Helsinkiläiset olivat saaneet nauttia rauhan ajasta koko suuriruhtinaskunnan olemassaolon ajan lukuun ottamatta ajoittaisia levottomuuksia, joita erinäiset kapinat ja kahakat olivat kaupunkikuvaan tuoneet. Elokuun toisena päivänä Kasarmitorille kokoontuneille venäläisille sotajoukoille luettiin […]

Suuriruhtinaskunnan pääkaupunki Helsinki nousi itsenäistymisen tärkeimmäksi näyttämöksi

Suomen valtakunnallinen poliittinen toiminta keskittyi 1900-luvun alussa entistä selvemmin Helsinkiin, mikä teki kaupungista Venäjän vastaisen vastarinnan keskuksen. Säätyvaltiopäivät ja vuodesta 1907 eduskunta kokosivat Helsingissä yhteen poliitikot, jotka joutuivat määrittelemään Suomen linjaa suhteessa Venäjään. Imperiumi heikensi asteittain määräyksin ja lainsäädännöllä Suomen autonomista asemaa. Myös suuriruhtinaanmaan hallituksena toiminut senaatti otti kantaa venäläistämiseen, kunnes se miehitettiin 1910-luvun alussa […]