Ensimmäisen maailmansodan päättänyttä aselepoa tervehdittiin ilolla Suomessakin. Nuoren tasavallan sisä- ja ulkopoliittinen tilanne muuttui jyrkästi. Saksan suunta sulkeutui ja Suomen oli haettava niin hyväksyntää kuin viljaa voittajilta. Uutiseen rauhasta otettiin vastaan helpottuneena, mutta se toi uutta epävarmuutta Suomen asemaan. Pakinoitsija Olli tiivisti tilanteen Uudessa Päivässä 12.11.1918: ”Kärsivän ihmiskunnain vuosikausia kiihkeästi kaipaama hetki on koittanut. Tykit […]
Hackmanin Sorsakosken tehtaiden tulevaisuus näytti ensimmäisen maailmansodan sytyttyä huonolta. Aterinvienti itään loppui. Lisäksi tehtaan toiminnan kannalta keskeiset viisi saksalaista työntekijää saivat kolme päivää aikaa poistua maasta. Kolme saksalaista lähti, mutta Sorsakoskella pitkään työskennelleet Hans Habann ja Franz Pichotka jäivät. He luottivat Oulun läänin kuvernöörin myöntämän ”lipun vapaaseen oleskeluun maassa” turvaavan oleskelunsa. Myöhemmin miehet kuitenkin pidätettiin. […]
Linnoitustöistä on koottu Urjalassakin muistitietoa koottu, ja eri tavoin myös julkistettu. Osmo Urjanheimo on kirjoittanut omia ja Urjalankylän perinnepiiriläisten (Eine Ahlman, Kaarina Auho, Tauno Nikkilä ja Reino Rantanen) muisteluita. Elli Luoto, o.s. Kallio on kirjoittanut vuonna 1998 ilmestyneeseen sukukirjaan ”Ilolan mänty” lyhyen muistelman, joka on myöhemmin ilmestynyt Urjalan Sanomissa. Aada Kantola, omaa sukuaan Kallio ja […]
Venäläisten Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana teettämät linnoitustyöt koskettivat huomattavaa osaa maasta. Urjalassa tehtiin mittavia rakennustöitä, jotka antoivat aineksia Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanisarjan toiseen osaan. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Venäjän armeija ryhtyi rakentamaan Suomeen linnoitusjärjestelmää Pietarin turvaksi. Uhkakuvana oli vihollisen Saksan maihinnousu Itämeren rannikolle ja eteneminen Suomen läpi keisarikunnan pääkaupunkia kohti. Pietarin haavoittuvuutta lisäsi se, […]
Maitotoimituksista Helsinkiin saatu aikaan sopu. Työmiehen paperipulaan ei ratkaisua. Pieni erä lisää paperia. Helsingin vedentarpeen tyydyttäminen. Varokaa varkaita yleisissä saunoissa. Hätäaputöihin varoja. Huolimatonta kallionlouhintaa. Duuman avajaisistunto. Herroilla Pohjolan pidot Kalevalanpäivänä. Työmies 28.2.1917, koko lehti Työmies kertoi STT:n uutisen perusteella, että Venäjälle maitoa vievät tahot olivat ilmoittaneet sunnuntaina 25. helmikuuta hyväksyvänsä uuden vientijärjestelmän. Senaatille annetussa vastauksessa […]
Vuoden 1917 alussa Venäjä oli käynyt sotaa lähes kaksi ja puoli vuotta. Tyytymättömyys ja uudistuspaineet olivat kasautuneet. Venäjä oli vuoden 1917 alussa perustuslaillinen monarkia. Valtionpäämies Nikolai II oli joutunut hyväksymään Japania vastaan käydyssä sodassa kärsityn tappion jälkeen perustuslain säätämisen 1906. Vuodesta 1613 Venäjää hallinneeseen Romanov-sukuun kuulunut keisari oli lain tultua voimaan edelleen itsevaltias. Perustuslaki lisäsi […]
Jouluna 1916 Suomessa oli vielä rauhallista, mutta pula-ajan syventymisen merkit olivat näkyvissä. Elintarvikkeiden saatavuus oli heikentynyt. Huomattava osa Suomessa tuotetusta voista ja maidosta päätyi Pietariin. Elintarvikesäännöstely oli alkanut marraskuussa 1916 sokerista. Polttopuut olivat kallistuneet ja vuokrat nousseet. Muuttovirta maalta kaupunkeihin jatkui. Elintarviketilanteen heikentymisestä huolimatta ruokaa riitti kaikille. Keski- ja yläluokka olivat tottuneet käyttämään tuontihedelmiä juhla-aikoina. […]
Pietarin maidonvientiin uudet määräykset. Verdunissa ja Sommessa käyty maailmanhistorian suurimmat taistelut. Keskusvaltojen ja presidentti Wilsonin rauhantunnustelut. Sodankulku Romaniassa. Vuoden 1917 enteet paremmat kuin 1867. Sokerijuurikkaastako apua sokeripulaan? Kerenskin puhe valtakunnanduumassa. Lääkäripäivystyksen tarpeellisuus pyhäpäivinä. Raakakumin pula uhkaa kalossien saantia. Agapetus: Voipulan ja arpajaisten vuosi 1916. Uusi Suometar 31.12.1916, koko lehti Senaatti vahvisti 30. joulukuuta uudet säännökset […]
Kapitalistit keräävät ”sotasaalista”. Suuri lihakätkö löydetty Mustikkamaalta. Mosabackan kuluttajilta paheksumislause kunnanvaltuustolle. Kirjatyöntekijäin liitto 20-vuotias. Matkustajavero Venäjän Punaiselle Ristille. Kesäisten vaalien tuloksen tarkastelua Ankara yhteentörmäys raitiovaunu ja palokunnan ajopelit ajaneet yhteen. Ammattipainia Työväentalon juhlasalissa uutenavuotena Työmies 31.12.1916 A, koko lehti Työmies 31.12.1916 B, koko lehti Nimimerkki ”Kam” tarkasteli vuotta 1916 ja tulevaisuutta otsikolla ”Eteenpäin!”. Maailmansota jatkui, […]
Suomalaisten jääkäripataljoona oli taistelutehtävissä Saksan itärintamalla Riianlahdella kesäkuusta 1916 maaliskuuhun 1917. Sotilaat saivat merkittävää ammatillista rintamakokemusta ankarissa oloissa. Myös vakavia ristiriitoja esiintyi, kun paluu Suomeen näytti viivästyvän. Suomalaisten vapaaehtoisten sotilaskoulutus oli alkanut helmikuussa 1915 Pohjois-Saksan Holsteinin Lockstedtissa. Elo-syyskuussa heistä tuli Saksan armeijan sotilaita, mutta heiltä ei vaadittu sotilasvalaa. Sen sijaan heidän tuli tehdä sitoumus palvella […]
