Maatalouslakoissa työväki haastoi isäntävallan

Keväällä 1917 puhjenneiden maatalouslakkojen päävaatimus oli siirtyminen kahdeksan tunnin työpäivään. Lakkolaiset asettivat samalla perinteisen isäntävallan kyseenalaiseksi. Teollisuuden ja kaupan työntekijät siirtyivät sopimusteitse kahdeksan tunnin työpäivään huhtikuussa 1917. Työajan lyhentämistä vauhditti metallityöväen lakko 18. huhtikuuta. Kaupan alalla työajan lyhentäminen johti sunnuntaiaukiolon rajoittamiseen ja jopa lopettamiseen. Sosiaalidemokraattien seuraavana tavoitteena oli saada voimaan saavutukset varmistava työaikalaki. Työväenliikkeen jäsenet […]

Suomen Virallisen tilaston vaalianalyysi

Sosialidemokratisen puolueen hyväksi annettujen vaalilippujen suhteellinen lukuisuus on pitkin aikaa osottanut selvää nousemisen taipumusta. Etenkin on nousu vuosien 1913 ja 1916 vaaleissa, edellisiin vaaleihin verrattuna, huomattavan suuri. Niin hyvin kaupungeissa kuin maaseudulla on sosialidemokratinen puolue saanut suurempaa kannatusta kuin mikään muu puolue. Suomalainen puolue taas on vaali vaalilta menettänyt valitsijoita ja puolueen suhteellinen äänimäärä laskenut […]

Vaaleihin 1916 osallistuneet puolueet

Eduskuntavaaleissa 1916 sai kansanedustajia viisi puoluetta: Suomen sosialidemokraattinen puolue (SDP), Vanhasuomalainen puolue, Nuorsuomalainen puolue, Ruotsalainen kansanpuolue, Maalaisliitto ja Kristillinen työväenliitto. SDP oli perustettu 1899 Suomen työväenpuolueena. Puolue vaihtoi nimensä 1903 Forssan puoluekokouksessa, jossa se myös hyväksyi toimintaansa Venäjän vallan aikana linjanneen puolueohjelman. SDP oli suurin eduskuntapuolue, joka kasvatti kannatustaan aina vuoden 1916 vaaleihin saakka. Sisällissodan […]

Eduskunnasta tuli sosialistienemmistöinen 1916 vaaleissa

Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit heinäkuun alussa 1916 sotatilasta huolimatta. Eduskunnasta tuli vaaleissa sosialistienemmistöinen. Tuloksen käytännön merkitystä oli vuonna 1916 vaikea hahmottaa, kun tiedossa ei ollut, milloin eduskunta saa kokoontua. Vaalit pidettiin, vaikka eduskunnan toiminta oli keskeytyksissä maailmansodan vuoksi. Nikolai II ei kutsunut vuonna 1913 valittua eduskuntaa enää koolle sotatilan aikana. Ministerivaltiosihteeri Vladimir Markov arvioi keväällä 1916, […]

Kumousvuodet 1917-1918 Huittisissa

Maaliskuussa 1917 koettu ilo olojen vapautumisesta muuttui Huittisissa kamppailuksi vallasta, joka johti Suomessa ensimmäisen kerran väkivaltaiseen poliittiseen yhteenottoon sitten Viaporin kapinan. Venäjän maaliskuun vallankumouksesta riemuitsivat 1917 Huittisissa kaikki kansalaispiirit samalla tavoin kuin vuoden 1905 suurlakon aikana. Sinivalkoiset ja punaiset liput liehuivat. VPK:n talolle kokoontuneet kuntalaiset tervehtivät ilolla Suomen valtiolliset oikeudet palauttanutta Venäjän väliaikaisen hallituksen manifestia. […]

Suuriruhtinaskunnan pääkaupunki Helsinki nousi itsenäistymisen tärkeimmäksi näyttämöksi

Suomen valtakunnallinen poliittinen toiminta keskittyi 1900-luvun alussa entistä selvemmin Helsinkiin, mikä teki kaupungista Venäjän vastaisen vastarinnan keskuksen. Säätyvaltiopäivät ja vuodesta 1907 eduskunta kokosivat Helsingissä yhteen poliitikot, jotka joutuivat määrittelemään Suomen linjaa suhteessa Venäjään. Imperiumi heikensi asteittain määräyksin ja lainsäädännöllä Suomen autonomista asemaa. Myös suuriruhtinaanmaan hallituksena toiminut senaatti otti kantaa venäläistämiseen, kunnes se miehitettiin 1910-luvun alussa […]

Poliittisen lehdistön kultakausi alkoi vuoden 1905 suurlakosta

Suomen lehdistö politisoitui suurlakon ja itsenäistymisen välisenä aikana. Puolueiden organisoiduttua eduskuntauudistuksen myötä korostui lehdistön merkitys poliittisen vaikuttamisen välineenä. Työväenlehdistö laajeni koko maan kattavaksi ja maalaisliiton lehdistö kehittyi rinnan puolueen kanssa. Maan suurimpia lehtiä olivat Suomen itsenäistyessä sosiaalidemokraattien Työmies, nuosuomalaisten Helsingin Sanomat, sitoutumaton ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet ja vanhasuomalaisten Uusi Suometar. Helsinki oli 1910-luvulla Suomen tärkein lehdistökeskus. Kaikista […]

Eduskunta hyväksyy äänin 127–68 ehdotuksen keisari-suuriruhtinaalle kuuluneen korkeimman vallan siirtämisestä itselleen

Eduskunnan jatkaessa jo puoliltapäivin aloitettua täysi-istuntoa 15.11.1917 klo 21.15 asetti puhemies Johannes Lundson kaksi istunnon aikana esiin nostettua esitystä äänestettäväksi. Vastakkain olivat puhemiehistön esitys keisari-suuriruhtinaalle kuuluneen korkeimman vallan siirtämisestä senaatin talousosastolle sekä maalaisliiton kansanedustaja Santeri Alkion tekemä esitys, jossa valta siirrettäisiin eduskunnalle. Eduskunta äänesti luvuin 127–68 Alkion esityksen puolesta, julistautuen näin korkeimman vallan haltijaksi Suomessa.

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Feliks Kellosalmen pöydälle tuoma kolmas ehdotus tyrmätään laittomana

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Feliks Kellosalmi kieltäytyi hyväksymästä maalaisliiton Santeri Alkion täysistunnossa 15.11.1917 esittämää ehdotusta korkeimman vallan siirtämisestä eduskunnalle. Hän katsoi, että maalaisliitto oli sosiaalidemokraattien kanssa käymässään kirjeenvaihdossa luvannut muuta kuin mitä tänään oli esitetty. Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta Kellosalmi asettikin nyt pöydälle kolmannen ehdotuksen, jonka mukaan ”sitä valtaa, joka voimassa olleiden säännösten mukaan on kuulunut keisarille ja […]

Suomalaisen puolueen kansanedustaja Lauri Ingman suhtautuu Maalaisliiton ehdotukseen kriittisesti

Eduskunnan täysistunnossa 15.11.1917 suomalaisen puolueen kansanedustaja Lauri Ingman jatkoi maalaisliiton kansanedustaja Santeri Alkion avaamaa keskustelua pitkällä puheenvuorolla, jossa hän kävi läpi porvariston, vasemmiston ja maalaisliiton kantoja korkeimman vallan järjestämisestä menneiden kuukausien aikana. Ingman kritisoi puheessaan erityisesti vasemmiston kesällä 1917 esittämää valtalakia, joka olisi jättänyt esimerkiksi Suomen sotilasasioiden hoidon edelleen Venäjälle. Maalaisliitto sai osakseen kritiikkiä epävarmasta […]