Tekniikka ja sisällissota

Kuvateksti 16.5.2018 13:38

Modernissa sodankäynnissä tekniikan osaajille on aina ollut käyttöä. Näin oli myös Suomen sisällissodassa. Uudet aseiden panssarijunien, panssariautojen ja lentokoneiden toimintakuntoisena pitäminen vaati paljon ammattitaitoa, mutta kokonaisuuden kannalta vielä tärkeämpää oli pitää toiminnassa lennätinlinjat, puhelimet ja rautatiet. Tässä kirjoituksessa keskitytään kuvaamaan lähinnä näitä kolmea teknistä osa-aluetta. Ennen sisällissotaa nopein ja samalla ainoa valtakunnallinen viestiverkosto oli lennätin. […]

Suomen Pankki sisällissodan aikana 1918

Kuvateksti 16.5.2018 13:37

Suomen Pankin pääkonttori toimi keväällä 1918 vajaan kolmen kuukauden ajan kansanvaltuuskunnan alaisuudessa. Siksi Vaasaan siirtyneet senaatti ja Suomen Pankki joutuivat kehittämään erilaisia hätäratkaisuja korvatakseen Pankin menetyksen. Samaan aikaan punainen Suomen Pankki painoi seteleitä, jotka julistettiin myöhemmin laittomiksi. Tästä johtunut maksuvälinekaaos kesti vuoteen 1922 asti, jolloin otettiin käyttöön uusi setelisarja. Suomen Pankin pääkonttorin ja setelipainon miehitys […]

Vappu 1918: punaliput liehuivat enää Kotkassa

Kuvateksti 4.5.2018 06:10

Vappuna 1918 Suomen senaatti oli kukistanut kansanvaltuuskunnan aloittaman kapinan lähes kokonaan. Vappu oli punainen enää Kotkassa. Viipurissa kukistetut punakaartilaiset joutuivat marssimaan halki kaupungin. Valkoisessa Suomessa vietettiin hillittyjä kevätjuhlia. Kotkassa vappujuhlassa 1917 oli puhunut sosialistipääministeri Oskari Tokoi. Vuotta myöhemmin vappujuhlaan valmistauduttiin vallanottoa yrittäneen punaisen hallituksen jo varman tappion tunnelmissa. Juhlaa pohjusti Jukka Lankila Eteenpäin-lehdessä 30.4.1918: ”Niin […]

Vaasan senaatti keväällä 1918

Kuvateksti 29.3.2018 07:02

Suomen hallituksena toimi keväällä 1918 ns. Vaasan senaatti. Sen muodostivat aluksi tammikuun lopussa Vaasaan siirtyneet kolme senaattoria Heikki Renvall, E. Y. Pehkonen ja Alexander Frey sekä neljäntenä Tampereelta muutamaa päivää myöhemmin tullut Juhani Arajärvi. Maaliskuun lopussa heihin liittyivät senaatin puheenjohtaja pääministeri P. E. Svinhufvud ja Jalmar Castrén. Vaasan senaatti palasi Helsinkiin 4.5. ja yhtyi Helsingissä […]

Lehdet julistivat yhtä totuutta rintaman kahden puolen

Kuvateksti 18.4.2018 08:38

Sisällissodan uutiset täyttivät lehdet valkoisessa ja punaisessa Suomessa. Näkökulman saneli se, kummalla puolen rintamaa oltiin. Painetussa sanassa oli kosolti huhuja ja vääriä tietoja. Valkoisten lehdet pyrkivät nostattamaan isänmaallista intoa ja punaisten lietsomaan vallankumousmieltä. Lehtien ilmestymistä haittasi paperipula ja mustevarastojen niukkuus. Ne joutuivatkin supistamaan usein sivumääräänsä. Osan lehtien painojälki oli tavallista heikompi. Sisällissota oli pitkälti sanallista […]

Lokakuussa 1917 valitun eduskunnan sosiaalidemokraatit 1918 ja heidän myöhemmät vaiheensa

Kuvateksti 27.3.2018 10:37

Sosiaalidemokraattinen puolue kärsi lokakuun alussa 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa yhdentoista paikan tappion ja sai enää 92 paikkaa. Ehdoton enemmistö oli menetetty, mutta asema suurimpana puolueena säilyi. Valitut eivät tienneet, mikä heitä odotti. Venäjällä alkanut bolševikkivallankumous ja marraskuun suurlakko osoittivat, että Suomen sosiaalidemokraattinen puolue oli sisäisesti jakautunut. Vasen laita seurasi bolševikkien toimintaa ihaillen ja oli valmis noudattamaan […]

Mannerheim: naiset eivät kuulu rintamalle

Kuvateksti 14.3.2018 09:05

Valkoisten puolella Oululainen Kaiku kertoi 24.4.1918 otsikolla ”Harvinaista innostusta naisissa Haapavedellä”, että paikkakunnalla harjoitteli ”kaksi asestettua naisryhmää, jotka piakkoin valmistuvat lähtemään rintamalle”. Oululaiset naiset alkoivat haapaveteläisten innoittamana koota aseellisesta toiminnasta kiinnostuneiden osastoa. He kävivät Oulun Suojeluskunnan päällikkönä toimineen jääkäriluutnantti Sven Sumeliuksen luona pyytämässä jääkäriä kouluttajaksi. Kaiku julkaisi käynnistä uutisen ”Sankarimieli herää Oulun naisissa” 26.2.1918: ”Eilen […]

Pääministeri Svinhufvudin pako punaisesta Helsingistä 1918

Kuvateksti 7.3.2018 06:47

Senaatin puheenjohtaja eli pääministeri Svinhufvud piileskeli hengenvaarassa punaisen vallan aikana Helsingissä 26.1.–3.3.1918. Hän yritti pakoon lentokoneella 5.2., mutta kone teki pakkolaskun. Svinhufvud ja senaattori Jalmar Castrén pääsivät pakoon jäänmurtaja Tarmolla 3.3.1918, kun laivaan piiloutuneet suojeluskuntalaiset valtasivat laivan merellä. Järjestysvalta romahti Suomessa maaliskuussa 1917. Suomen hallituksella ei ollut armeijaa, ei poliisia eikä rajavartiolaitosta. Siperiasta tuolloin palannut […]

Brest-Litovskin rauha sinetöi punaisen Suomen kohtalon

Kuvateksti 5.3.2018 12:37

Neuvosto-Venäjä ja Saksan keisarikunta solmivat 3.3.1918 Brest-Litovskissa erillisrauhan, joka pelasti neuvostohallinnon ja vapautti Saksan kahden rintaman sodasta. Sopimuksen ehdot lopettivat kokonaan bolsevikkien avun Suomen kansanvaltuuskunnalle. Suomesta tuli sopimuksen tuloksena osa Saksan keisakunnan etupiiriä. Rauhansopimus syntyi kolmikuukautisen prosessin tuloksena. Marraskuun alussa 1917 vallanottanut neuvostohallinto oli luvannut lopettaa sodan ja solmi aselevon Saksan kanssa joulukuussa 1917. Alustava […]

Jääkärien paluujuhla oli suurtapaus Vaasassa

Kuvateksti 27.2.2018 06:09

Vaasaan saapunut jääkärien pääjoukko otettiin 25. helmikuuta vastaan innostuneesti Vaasassa. Seuraavana päivänä oli vuorossa näyttävä paraati. Jääkäreitä oli tullut Suomeen vuoden 1917 lopulta lähtien. Heitä palveli kouluttajina ja sisällissodan sytyttyä rintamalla. Kapteeni Aarne Sihvo toimi helmikuun puolivälistä alkaen Karjalan rintaman komentajana. Pääosa jääkäreistä oli sodan alkaessa kuitenkin yhä nykyisen Latvian alueella. Jääkäreiden 85-miehinen etujoukko saapui […]

Viro, Latvia ja Liettua irtautuivat Venäjästä ensimmäisen maailmansodan seurauksena

Kuvateksti 23.2.2018 12:21

Venäjän maaliskuun vallankumouksen seurauksena Virossa, Latviassa ja Liettuassa heräsivät ensiksi toiveet autonomiasta. Imperiumin hajoamisen vauhdittuessa tavoitteeksi tuli täysi itsenäisyys. Baltian maiden itsenäistyminen toteutui vaikeiden vaiheiden jälkeen 1918–1920. Latvialaiset, liettualaiset ja virolaiset esittävät toiveensa autonomiasta väliaikaiselle hallitukselle maaliskuussa 1917. Ne pohjautuivat kolmen kansallisuuden vuoden 1905 yleislakon aikana ilmaisemiin uudistusvaatimuksiin. Pääosa Liettuasta ja huomattava osa Latviasta olivat […]

Kahden leirin Varkaus – kauppalahanke yhdisti

Kuvateksti 20.2.2018 07:18

Sisällissodan kokemukset jakoivat Varkauden ja koko Leppävirran kahteen leiriin: vasemmistoon ja porvareihin. Kunnallispolitiikassa oli kuitenkin haettava yhteisiä ratkaisuja. Varkaudessa yhteistyöhön pakotti kauppalahanke, jonka edistäminen vaati yksituumaisuutta. Erityisen jyrkkä rajalinja oli teollisuustaajamissa, mutta se halkaisi myös Leppävirran kirkonkylän ja maalaiskylät. Kaikkein syvin kuilu halkesi Varkauteen, jonka asukkaiden historiakäsitystä määritti vuosikymmeniä ”vuosi 1918 kertomuksineen, tarinoineen ja syytöksineen”. […]

Kiuruvedellä päästiin vähällä sisällissodasta

Kuvateksti 2.2.2018 12:47

Vuosi 1918 oli kurja myös Kiuruvedellä. Sisällissodan pahimmat kauhut jäivät kuitenkin kauas Pohjois-Savon perukoista. Suomessa ja koko Venäjän imperiumissa koitti vapauden ja toivon aika, kun Nikolai II joutui luopumaan vallasta maaliskuussa 1917. Kiuruvedellä järjestetty kansalaiskokous, johon osallistuivat kaikki kansalaispiirit, lähetti onnittelusähkeen Venäjän valtakunnanduumalle. Riemu haihtui pian ja vaihtui kamppailuksi vallasta porvarien ja sosialistien välillä. Sosiaalidemokraateilla […]

Hallituksen joukoilla tukialueena Pohjanmaa

Kuvateksti 26.1.2018 13:29

Suomen laillinen hallitus jatkoi vallankumouksen alettua toimintaansa Vaasassa. Sen sotilaallinen voima perustui aluksi suojeluskuntalaisiin. Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud määräsi 26. tammikuuta kolme senaattoria lähtemään Helsingistä Vaasaan, jotta hallituksen toiminnan jatkuvuus olisi turvattu kapinatilanteessa. Vaasaan siirtyivät Helsingistä Heikki Renvall, Aleksander Frey ja E. Y. Pehkonen. Heihin liittyi Tampereelta paennut Juhani Arajärvi. Suomen laillisella hallituksella oli […]

Kun vallankumouksen merkkilyhty syttyi

Kuvateksti 26.1.2018 13:29

SDP yritti ottaa vallan Suomessa tammikuun lopussa 1918.  Vallankumouksen alkamisen merkiksi syttyi punainen lyhty Helsingin työväentalon tornissa 26. tammikuuta klo 23.00. Varsinainen kapina alkoi vasta myöhään seuraavana iltana. SDP oli siirtynyt lopullisesti vallankumouslinjalle puolueneuvoston kokouksessa 19.–22. tammikuuta. Neuvosto valitsi lisätyn puoluetoimikunnan, jonka kaikki viisi lisäjäsentä olivat kumouksen kannattajia. Toimikunnan 12 jäsenestä 10 oli vallanottoyrityksen kannalla. […]

Kumouslinja voitolle sosiaalidemokraattisessa puolueessa

Kuvateksti 22.1.2018 07:36

SDP siirtyi lopullisesti vallankumouslinjalle, kun sen puolueneuvosto valitsi 22. tammikuuta kumousmielisen puoluetoimikunnan, joka sai laajat toimivaltuudet. Vallankumousta kannattavien ote puolueesta oli vahvistunut marraskuun lopun puoluekokouksesta lähtien. Tampereella 16.–19. joulukuuta 1917 pidetyssä työväenjärjestyskaartien yleiskokouksessa kaartit olivat vielä hyväksyneet periaatteen, jonka mukaan ne toimivat puolueen valvonnassa ja käyttivät virallisesti järjestyskaartien nimeä. Toisaalta SDP:n puoluetoimikunnan esitykseen perustuneiden sääntöjen […]

Milloin itsenäisen Suomen puolustusvoimat perustettiin?

Kuvateksti 16.1.2018 14:39

Suomen puolustusvoimien lippujuhlaa vietetään 4. kesäkuuta, marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä. Se ei kuitenkaan ole puolustusvoimien perustamispäivä. Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II lakkautti Suomen oman sotaväen maaliskuussa 1905. Viimeisenä joukko-osastona joutui lopettamaan toimintansa Suomen kaarti. Sen jälkeen Suomella ei ollut omaa sotaväkeä. Suomi korvasi asevelvollisuuden rahalla, niin sanotuilla sotilasmiljoonilla, jotka Suomen valtio maksoi vuosittain Venäjälle. […]

Topeliuksen 100-vuotismuistoa juhlittiin laajasti

Kuvateksti 16.1.2018 06:23

Zachris Topeliuksen syntymän 100-vuotispäivää vietettiin levottomista oloista huolimatta näyttävästi. Porvarilehdet tulkitsivat Topeliuksen elämäntyötä myönteisesti, työväenlehtien suhtautuminen oli kielteisempi. Juhlan alla ilmestyi runsaasti Topelius-kirjallisuutta. Lehtori U. J. Sarlin kirjoitti juhlakirjan Sakari Topelius – elämä ja toiminta. Teoksen kustantanut Kansanvalistusseura määritteli kirjan olevan erinomainen lähde juhlaesitelmiä varten. Lapsille oli tarjolla oma satavuotismuisto, joka sisälsi muun muassa H. […]

Suomen itsenäisyyden tunnustamisjuhlassa riitasointuja

Kuvateksti 12.1.2018 11:25

Kansallisteatteriin kokoontui arvovaltainen yleisö juhlimaan Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Juhlatunnelmaa häiritsivät riitasoinnut. Sosiaalidemokraatit eivät osallistuneet juhlaan lainkaan, vaan järjestivät oman vapausjuhlansa viikkoa myöhemmin. Suhtautuminen keskenään vihamielisiin Ranskaan ja Saksaan jakoi yleisöä. Kansallisteatterin katsomo oli Helsingin Sanomien 14.1.1918 mukaan koristeltu leveillä punakeltaisilla nauhoilla, jotka riippuivat keskikatosta ensirivin reunoille. Näyttämö oli sovitettu punakeltaisiin nauhoihin kiedotuilla laakeripuilla. Näyttämön peräseinällä […]

Siviiliavioliitto kirkollisen vihkimisen rinnalle vuoden 1918 alussa

Kuvateksti 9.1.2018 11:43

Kirkollisen avioliiton arvostuksen lasku ja kirkon vaikutusvallan heikkeneminen johti siviiliavioliiton sallimiseen Suomessa. Siviilivihkimyksestä tuli laillinen 1.1.1918. Siviiliavioliiton toteutuminen vei vuosikymmenen. Kirkolliskokous otti myönteisen kannan asiaan 1908. Eduskunta hyväksyi 1911 asetusehdotuksen siviiliavioliitosta. Sen kohtalo oli pitkään epäselvä. Syksyllä 1916 venäläistetty senaatti alkoi valmistella asian esittelyä suuriruhtinaalle. Senaatti lähetti asetuksen Pietariin helmikuussa 1917, mutta se jäi vahvistamatta […]