Riian rintaman romahdus vaikutti myös Suomeen

Kuvateksti 18.9.2017 11:36

Saksalaiset onnistuivat syyskuun alussa ylittämään Väinäjoen ja murtamaan venäläisten rintaman Riian lähistöllä. Tämä heikensi entisestään Venäjän väliaikaisen hallituksen asemaa. Armeijan taistelutahto heikkeni ja upseerien mahdollisuudet johtaa miehistöä huonontuivat. Pietarissa syyskuun alussa Suomen tilannetta selostanut kenraalikuvernööri Mihail Stahovitš vakuutti, ettei Riian valtaus johda levottomuuksiin Suomessa. Uusi Päivä kertoi Stahovitšin näkemyksistä 5.9.1917 venäläislehtien tietojen perusteella. ”Toisten lehtien […]

Kahden rajan maa

Kuvateksti 1.9.2017 12:00

Vuonna 1917 korostui Suomen erityislaatuinen asema osana Venäjän imperiumia. Imperiumin rajamaalla oli raja myös Venäjän suuntaan. Suomen asema Venäjän imperiumin rajamaana tuli esille uudella tavalla maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Pääosa Venäjän matkustaja-tavaraliikenteestä kulki edelleen Tornion kautta. Uutta oli se, että Venäjälle palasi tasaisena virtana venäläisiä maanpakolaisia. Suomalaisia lähti Yhdysvalloista pakoon kutsuntoja, joissa oli vaarana joutua ensimmäiseen […]

Vastakkainasettelu syveni loppukesällä 1917

Kuvateksti 25.8.2017 10:55

Yhteiskunnallinen kahtiajako jyrkkeni Suomessa loppukesällä 1917. Äänenpainot ja otteet kovenivat. Ilmapiirin kärjistyminen näkyi lehtikirjoittelussa. Suurimmat porvarilehdet alkoivat ilmestyä kirjapainolakosta johtuneen yli kuukauden tauon jälkeen 9. elokuuta. Ne ottivat pisteliäästi kantaa vasemmiston toimintaan. Työmies ja muut työväenlehdet nostivat entistä kärkkäämmin esille porvarien toiminnassa havaitsemiaan epäkohtia. Väliaikaisen hallituksen antama eduskunnan hajotusmanifesti ja senaatin sosiaalidemokraattisten jäsenten ero vaikuttivat […]

Suomen kansainvälinen asema 1917–2017

Kuvateksti 31.7.2017 09:42

Suomi irtosi marraskuussa 1917 Venäjästä, jonka osana se oli ollut autonomisena suuriruhtinaskuntana vuodesta 1809. Itsenäisen Suomen kansainvälinen asema ja liittosuhteet ovat sadan vuoden aikana vaihdelleet, mutta maa on säilynyt koko ajan itsenäisenä ja kansainvaltaisena eikä sitä ei ole kertaakaan miehitetty. Sotaisat vuodet 1918–1920 Suomi irtosi Venäjästä marras-joulukuussa 1917. Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen eroamisen […]

Senaatin oikeuksien maltillinen laajentaminen muuttui valtalaissa laajaksi eduskuntavallaksi

Kuvateksti 18.9.2017 11:45

Kysymys korkeimman vallan jakamisesta Suomen ja Venäjän valtioelinten kesken tuli ajankohtaiseksi maaliskuun vallankumouksen jälkeen. Asiaa koskeneen lakiesityksen sisältö muuttui täysin eduskuntakäsittelyssä, johon vaikuttivat myös Venäjän sisäiset tapahtumat. Senaatti valmisteli ”ehdotuksen laiksi erinäisten asiain siirtämisestä Suomen senaatin ja kenraalikuvernöörin ratkaistavaksi”. Eduskunnalle 12.6.1917 annettu ”lex Tulenheimo” olisi siirtänyt senaatin päätettäväksi huomattavan osan Suomen asioista, jotka keisari-suuriruhtinas oli […]

Juhannus 1917 – pulasta huolimatta ”laulakaa, naurakaa, käykää karkeloon!”

Kuvateksti 22.6.2017 05:36

Juhannusjuhlat saivat yksin Helsingissä kymmeniä tuhansia ihmisiä liikkeelle. Juhannusviinoja ei ollut laillisesti saatavissa, mikä rauhoitti menoa juhlapaikoilla. Työmies käsitteli juhannuksen tunnelmia otsikolla ”Valon juhlana”. Tunnelma oli toinen kuin vuosi aikaisemmin, sillä ”valtaisa ukkossää oli poistanut itäisen ilman, poistanut täältäkin pahimman painostuksen”. Vallankumouksen saavutuksia oli syytä juhlia. Juhannus kutsuu kansaa: ”Tulkaa kevätkentille juhlimaan, laulakaa, naurakaa, käykää […]

Santarmiarkiston tietoja julki lehdissä 1917

Kuvateksti 16.6.2017 11:55

Yksi venäläistämiskauden inhotuimmista ilmiöistä oli santarmien johdolla harjoitettu urkinta, jossa avustajina toimivat Suomen kansalaiset. Tietoja urkkijoista julkaistiin satunnaisesti maaliskuun vallankumouksesta lähtien. Kesäkuussa 1917 tuli julki suurempi määrä nimiä. Työmies ja Uusi Päivä alkoivat julkaista kesäkuun puolivälissä 1917 santarmiarkiston tietoihin perustuen santarmien kanssa yhteistyötä tehneiden suomalaisten nimiä. Työmiehessä otsikkona oli 16. kesäkuuta: ”Santarmiston apuna Suomessa toimineet […]

Järjestysvallan romahdus 1917

Kuvateksti 20.6.2017 09:43

Järjestysvalta romahti Suomessa keisarivallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1917. Maan hallituksella eli senaatilla ei ollut omia keinoja lain ja järjestyksen ylläpitoon, ei omaa armeijaa eikä hallituksen käskyvallassa olevaa poliisia. Järjestysvallan tyhjiöön syntyi eri paikkakunnille paikallisia järjestyskaarteja, joiden luonne vaihteli suuresti. Tässä järjestysvaltaa tarkastellaan poliisilaitosten näkökulmasta. Järjestysvallan romahdus liittyi poliisin asemaan osana suuriruhtinaan maan venäläistettyä hallintoa. Suomen […]

Elintarvelailla organisoitiin nälkää

Kuvateksti 23.8.2017 09:52

Eduskunta hyväksyi toukokuussa senaatin valmisteleman elintarvelain, jonka Venäjän väliaikainen hallitus vahvisti kesäkuun alussa. Laki mahdollisti säännöstelyn ja pakko-otot. Sitä sovellettiin viljatuotteisiin, joista suomalaiset saivat yli puolet kokonaisenergiantarpeestaan. Väliaikainen hallitus vahvisti elintarvelain myöhään illalla 2. kesäkuuta 1917. Senaatti alkoi panna lakia toimeen 5. kesäkuuta. Lain valmistelu oli alkanut heti senaatin aloitettua toimintansa maaliskuun lopussa. Sen tarpeellisuus […]

Väliaikainen hallitus vahvisti eduskunnan 1907 hyväksymän kieltolain

Kuvateksti 7.6.2017 13:12

Venäjän väliaikainen hallitus vahvisti 29. toukokuuta 1917 eduskunnan kymmenen vuotta aiemmin hyväksymän kieltolain. Suomessa vallitsi jo sotatilan vuoksi käytännössä alkoholin myynnin ja anniskelun täyskielto. Väliaikaisen hallituksen vahvistama laki oli viralliselta nimeltään asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta. Sen pääsisältönä oli alkoholipitoisuudeltaan yli kaksiprosenttisten juomien valmistuksen, vähittäismyynnin ja anniskelun täyskielto. Eduskunta oli hyväksynyt […]

Mauno Koivisto (1923–2017)

Kuvateksti 26.5.2017 10:07

Isänmaan puolustaja, parlamentarismin vakauttaja, EU-oven avaaja Filosofian tohtori Mauno Koiviston presidenttikaudella Suomen parlamentarismi vakiintui ja Suomi hakeutui Euroopan unionin jäseneksi. Koivisto toimi Tasavallan Presidenttinä kaksi kautta 1982‒1994, pääministerinä kahteen otteeseen 1968‒1970 ja 1979‒1982. Taustaltaan hän oli työmies, sosiologi ja pankkimies. Hän toimi Helsingin Työväen Säästöpankin toimitusjohtajana 1959‒1967 ja Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajana eli pääjohtajana 1968‒1982. […]

Maatalouslakoissa työväki haastoi isäntävallan

Kuvateksti 26.5.2017 12:32

Keväällä 1917 puhjenneiden maatalouslakkojen päävaatimus oli siirtyminen kahdeksan tunnin työpäivään. Lakkolaiset asettivat samalla perinteisen isäntävallan kyseenalaiseksi. Teollisuuden ja kaupan työntekijät siirtyivät sopimusteitse kahdeksan tunnin työpäivään huhtikuussa 1917. Työajan lyhentämistä vauhditti metallityöväen lakko 18. huhtikuuta. Kaupan alalla työajan lyhentäminen johti sunnuntaiaukiolon rajoittamiseen ja jopa lopettamiseen. Sosiaalidemokraattien seuraavana tavoitteena oli saada voimaan saavutukset varmistava työaikalaki. Työväenliikkeen jäsenet […]

Vuosi 1917 oli urheilussakin vilkas

Kuvateksti 11.5.2017 11:06

Suomessa urheiltiin 1917 vilusta ja nälästä huolimatta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhteiskunnan jakolinjat piirtyivät esiin myös urheilussa. Talvi 1916–1917 oli kylmä ja runsasluminen. Olosuhteet suosivat talviurheilua. Tosin ajoittain kireä pakkanen haittasikin kilpailuja. Eri puolilla maata järjestettiin runsaasti hiihtoja, jääpallo-otteluita, mäkikilpailuja, pikaluistelukilpailuita ja raveja. Talvea riitti Etelä-Suomea myöten maaliskuun lopulle saakka. Hiihdon SM-kilpailuiden 60 kilometrin hiihdon […]

Arjen ahtautta ja pieniä iloja

Kuvateksti 27.4.2017 13:31

Keväällä 1917 koettiin vapauden huumaa. Arki näyttäytyi kuitenkin yhä ahdistavampana, kun elintarvikepula syveni. Harmauden keskellä ihmiset elivät mahdollisimman tavallista elämää. Senaattori Väinö Tanner oli ilmoittanut eduskunnassa 20. huhtikuuta, että ”orgariseerattava nälkää”. Nälän järjestely oli jo meneillään. Jonkin aikaa valmisteltu leivän ja viljatuotteiden säännöstely alkoi Helsingissä 23. huhtikuuta 1917. Etenkin ruumiillista työtä tekevät pitivät korttiannoksia liian […]

Vappu oli punainen 1917

Kuvateksti 28.4.2017 05:41

Työväki juhli vappua näyttävästi kautta koko Suomen. Vappukulkueet olivat ”köyhälistön juhlapäivänä” pitkiä. Liikkeellä lähti satojatuhansia suomalaisia. Yksi vapun pääteemoista oli 8-tunnin työpäivä. Metallityöläiset olivat saavuttaneet 18. huhtikuuta järjestetyllä lakolla. Yhä useammat työnantajat siirtyivät vapaaehtoisesti 8-tuntiseen päivään. Senaatti oli aloittanut työaikalain valmistelun. Kysymys maaseutuammattien työajasta oli kuitenkin auki. Valtaosa työväestöstä asui maalla ja teki maa- ja […]

”Aleksanteri II:n patsas vaarassa”

Kuvateksti 20.4.2017 13:47

Sotilaista ja siviileistä koostunut väkijoukko ryhtyi 19.4.1917 hajottamaan Senaatintorille huhtikuussa 1894 pystytettyä Aleksanteri II:n patsasta. Paikalle olleet tuhotyön vastustajat saivat kiihkon asettumaan puheillaan. Uusi Suometar ja Helsingin Sanomat kertoivat 20.4.1917 Aleksanterin patsaan olleen vaarassa edellisiltana. Uuden Suomettaren mukaan Senaatintorille kokoontui iltaseitsemältä noin tuhannen ihmisen joukko, jossa oli mukana myös jonkin verran sotilaita. Siviilivaatteisiin pukeutunut mies […]

Metallityöväen lakko vauhditti 8 tunnin työaikaa

Kuvateksti 20.4.2017 12:23

Siirtyminen 8 tunnin työpäivään toteutui teollisuudessa ja kaupassa metallityöväenliiton lakon jälkimainingeissa. Työväki sai lakon alla ja aikana tukea venäläiseltä sotaväeltä, mitä porvaripuolueet arvostelivat ankarasti. Työajan lyhentäminen 8 tuntiin päivässä kuului jo työväenliikkeen Forssan ohjelmassa 1903 ilmaistuihin tavoitteisiin.[1] Päämäärään pyrkiminen oli käytännössä mahdotonta Venäjän vallan loppuvuosina ja etenkin ensimmäisen maailmansodan aikana. Sotatilan aikana mielenosoitukset ja lakot […]

Venäläiset juhlivat vallankumousta Kauppatorilla

Kuvateksti 18.4.2017 12:49

Huhtikuun 17. päivänä Helsingissä vietettiin suurta vallankumousjuhlaa. Työmiehen 18.4.1917 mukaan koolla olivat tarkoituksella ainoastaan venäläiset sotilaat ja työläiset, joita oli mukana noin 400. ”Tällä kertaa sitä tosin vain oli juhlakulkueessa juhlimassa venäläiset toverit, sotilaat ja osa työväkeä. Suomalaiset työläiset eivät sitä olleet juhlimassa sen vuoksi, että sotilasten taholta toivottiin heidän olevan työssä, ettei töitä tarvinnut […]

Lenin ylitti Venäjän imperiumin rajan Torniossa 15.4.1917

Kuvateksti 18.4.2017 12:33

Sveitsissä maanpaossa ollut Vladimir Iljitš Lenin palasi seurueineen Venäjälle Saksan, Ruotsin ja Suomen kautta huhtikuussa 1917. Imperiumin rajan hän ylitti Torniossa, kuten lukuisat muut vallankumouksen jälkeen Venäjälle palanneet. Leninin paluun teki poikkeukselliseksi se, että se ei olisi onnistunut ilman Saksan suostumusta ja tukea. Hän matkusti seurueineen Saksan halki keisarikunnan heidän käyttöönsä järjestämässä junanvaunussa. Saksan johto […]

Elintarvikepula ja poliisiasiat saivat työväen koolle Helsingissä pitkäperjantaina 1917

Kuvateksti 7.4.2017 11:27

Helsingin sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö kutsui järjestäytynyttä työväestöä koolle pitkäperjantaina 6.4.1917. Työväentaloilla keskusteltiin kiivaasti elintarvikepulasta sekä järjestyksenpidosta. Suurin ja kiihkeätunnelmaisin kokous pidettiin Helsingin työväentalolla. Työmiehen mukaan ”järjestöjen jäseniä oli kokoontunut suuri sali ja parveke täpötäyteen”. Elintarveasiasta alusti K. Hämäläinen, joka selosti lyhyesti pulan syitä. ”Uudelta hallitukselta ja juuri kokoontuneelta eduskunnalta on vaadittava kiireellisiä ja tarmokkaita toimenpiteitä elintarvepulaa […]