Mauno Koivisto (1923–2017)

Viimeksi päivitetty: 26.5.2017 10:07

Isänmaan puolustaja, parlamentarismin vakauttaja, EU-oven avaaja Filosofian tohtori Mauno Koiviston presidenttikaudella Suomen parlamentarismi vakiintui ja Suomi hakeutui Euroopan unionin jäseneksi. Koivisto toimi Tasavallan Presidenttinä kaksi kautta 1982‒1994, pääministerinä kahteen otteeseen 1968‒1970 ja 1979‒1982. Taustaltaan hän oli työmies, sosiologi ja pankkimies. Hän toimi Helsingin Työväen Säästöpankin toimitusjohtajana 1959‒1967 ja Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajana eli pääjohtajana 1968‒1982. […]

Maatalouslakoissa työväki haastoi isäntävallan

Viimeksi päivitetty: 26.5.2017 12:32

Keväällä 1917 puhjenneiden maatalouslakkojen päävaatimus oli siirtyminen kahdeksan tunnin työpäivään. Lakkolaiset asettivat samalla perinteisen isäntävallan kyseenalaiseksi. Teollisuuden ja kaupan työntekijät siirtyivät sopimusteitse kahdeksan tunnin työpäivään huhtikuussa 1917. Työajan lyhentämistä vauhditti metallityöväen lakko 18. huhtikuuta. Kaupan alalla työajan lyhentäminen johti sunnuntaiaukiolon rajoittamiseen ja jopa lopettamiseen. Sosiaalidemokraattien seuraavana tavoitteena oli saada voimaan saavutukset varmistava työaikalaki. Työväenliikkeen jäsenet […]

Vuosi 1917 oli urheilussakin vilkas

Viimeksi päivitetty: 11.5.2017 11:06

Suomessa urheiltiin 1917 vilusta ja nälästä huolimatta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhteiskunnan jakolinjat piirtyivät esiin myös urheilussa. Talvi 1916–1917 oli kylmä ja runsasluminen. Olosuhteet suosivat talviurheilua. Tosin ajoittain kireä pakkanen haittasikin kilpailuja. Eri puolilla maata järjestettiin runsaasti hiihtoja, jääpallo-otteluita, mäkikilpailuja, pikaluistelukilpailuita ja raveja. Talvea riitti Etelä-Suomea myöten maaliskuun lopulle saakka. Hiihdon SM-kilpailuiden 60 kilometrin hiihdon […]

Arjen ahtautta ja pieniä iloja

Viimeksi päivitetty: 27.4.2017 13:31

Keväällä 1917 koettiin vapauden huumaa. Arki näyttäytyi kuitenkin yhä ahdistavampana, kun elintarvikepula syveni. Harmauden keskellä ihmiset elivät mahdollisimman tavallista elämää. Senaattori Väinö Tanner oli ilmoittanut eduskunnassa 20. huhtikuuta, että ”orgariseerattava nälkää”. Nälän järjestely oli jo meneillään. Jonkin aikaa valmisteltu leivän ja viljatuotteiden säännöstely alkoi Helsingissä 23. huhtikuuta 1917. Etenkin ruumiillista työtä tekevät pitivät korttiannoksia liian […]

Vappu oli punainen 1917

Viimeksi päivitetty: 28.4.2017 05:41

Työväki juhli vappua näyttävästi kautta koko Suomen. Vappukulkueet olivat ”köyhälistön juhlapäivänä” pitkiä. Liikkeellä lähti satojatuhansia suomalaisia. Yksi vapun pääteemoista oli 8-tunnin työpäivä. Metallityöläiset olivat saavuttaneet 18. huhtikuuta järjestetyllä lakolla. Yhä useammat työnantajat siirtyivät vapaaehtoisesti 8-tuntiseen päivään. Senaatti oli aloittanut työaikalain valmistelun. Kysymys maaseutuammattien työajasta oli kuitenkin auki. Valtaosa työväestöstä asui maalla ja teki maa- ja […]

”Aleksanteri II:n patsas vaarassa”

Viimeksi päivitetty: 20.4.2017 13:47

Sotilaista ja siviileistä koostunut väkijoukko ryhtyi 19.4.1917 hajottamaan Senaatintorille huhtikuussa 1894 pystytettyä Aleksanteri II:n patsasta. Paikalle olleet tuhotyön vastustajat saivat kiihkon asettumaan puheillaan. Uusi Suometar ja Helsingin Sanomat kertoivat 20.4.1917 Aleksanterin patsaan olleen vaarassa edellisiltana. Uuden Suomettaren mukaan Senaatintorille kokoontui iltaseitsemältä noin tuhannen ihmisen joukko, jossa oli mukana myös jonkin verran sotilaita. Siviilivaatteisiin pukeutunut mies […]

Metallityöväen lakko vauhditti 8 tunnin työaikaa

Viimeksi päivitetty: 20.4.2017 12:23

Siirtyminen 8 tunnin työpäivään toteutui teollisuudessa ja kaupassa metallityöväenliiton lakon jälkimainingeissa. Työväki sai lakon alla ja aikana tukea venäläiseltä sotaväeltä, mitä porvaripuolueet arvostelivat ankarasti. Työajan lyhentäminen 8 tuntiin päivässä kuului jo työväenliikkeen Forssan ohjelmassa 1903 ilmaistuihin tavoitteisiin.[1] Päämäärään pyrkiminen oli käytännössä mahdotonta Venäjän vallan loppuvuosina ja etenkin ensimmäisen maailmansodan aikana. Sotatilan aikana mielenosoitukset ja lakot […]

Venäläiset juhlivat vallankumousta Kauppatorilla

Viimeksi päivitetty: 18.4.2017 12:49

Huhtikuun 17. päivänä Helsingissä vietettiin suurta vallankumousjuhlaa. Työmiehen 18.4.1917 mukaan koolla olivat tarkoituksella ainoastaan venäläiset sotilaat ja työläiset, joita oli mukana noin 400. ”Tällä kertaa sitä tosin vain oli juhlakulkueessa juhlimassa venäläiset toverit, sotilaat ja osa työväkeä. Suomalaiset työläiset eivät sitä olleet juhlimassa sen vuoksi, että sotilasten taholta toivottiin heidän olevan työssä, ettei töitä tarvinnut […]

Lenin ylitti Venäjän imperiumin rajan Torniossa 15.4.1917

Viimeksi päivitetty: 18.4.2017 12:33

Sveitsissä maanpaossa ollut Vladimir Iljitš Lenin palasi seurueineen Venäjälle Saksan, Ruotsin ja Suomen kautta huhtikuussa 1917. Imperiumin rajan hän ylitti Torniossa, kuten lukuisat muut vallankumouksen jälkeen Venäjälle palanneet. Leninin paluun teki poikkeukselliseksi se, että se ei olisi onnistunut ilman Saksan suostumusta ja tukea. Hän matkusti seurueineen Saksan halki keisarikunnan heidän käyttöönsä järjestämässä junanvaunussa. Saksan johto […]

Elintarvikepula ja poliisiasiat saivat työväen koolle Helsingissä pitkäperjantaina 1917

Viimeksi päivitetty: 7.4.2017 11:27

Helsingin sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö kutsui järjestäytynyttä työväestöä koolle pitkäperjantaina 6.4.1917. Työväentaloilla keskusteltiin kiivaasti elintarvikepulasta sekä järjestyksenpidosta. Suurin ja kiihkeätunnelmaisin kokous pidettiin Helsingin työväentalolla. Työmiehen mukaan ”järjestöjen jäseniä oli kokoontunut suuri sali ja parveke täpötäyteen”. Elintarveasiasta alusti K. Hämäläinen, joka selosti lyhyesti pulan syitä. ”Uudelta hallitukselta ja juuri kokoontuneelta eduskunnalta on vaadittava kiireellisiä ja tarmokkaita toimenpiteitä elintarvepulaa […]

Eduskunta kokoontui suurin odotuksin 5. huhtikuuta 1917

Viimeksi päivitetty: 5.4.2017 14:34

Eduskunta kokoontui lähes kolmen vuoden tauon jälkeen valtiopäiville. Monet vaikeat asiat odottivat ratkaisua, mutta maaliskuun vallankumouksen herättämän toiveikkuuden hengessä ongelmien odotettiin selviävän. Heinäkuussa 1916 valittu eduskunta kokoontui valtiopäiville 5. huhtikuuta 1917. Keisari ei ollut kutsunut eduskuntaa koolle sotatilan vuoksi. Toiminnan aloittamisen mahdollisti maaliskuun vallankumous. Sosiaalidemokraateilla oli 103 paikallaan yksinkertainen enemmistö eduskunnassa. Suomalaisella puolueella oli 33, […]

Vallankumoussankarien hautajaiset mittava mielenilmaus

Viimeksi päivitetty: 5.4.2017 14:34

Helsingissä 30. maaliskuuta 1917 suoritettu kahden merisotilaan hautaus on yksi Suomen historian suurimmista mielenilmauksista. Kulkueeseen osallistui Helsingissä lehtitietojen mukaan jopa satatuhatta ihmistä. Hautajaispäivä oli kansallinen ja ylikansallinen surujuhla. Liput oli laskettu puolitankoon ja työpaikoilla oli vapaapäivä. Työmies tiivisti päivän merkityksen 31.7.1917: ”Eilinen päivä Helsingissä muodostui muistista häviämättömäksi suuremmoiseksi juhla- ja surutilaisuudeksi, jolloin täällä vietettiin Venäjällä […]

Helsingin venäläiset varuskuntarakennukset 1917 ja suomalainen varuskunta 1918

Viimeksi päivitetty: 18.5.2017 13:12

Venäjän valtio rakennutti Helsinkiin ja hankki kaupungista kymmeniä kohteita varuskunnan tarpeisiin etenkin vuodesta 1819 alkaen. Rakentaminen ja hankinnat jatkuivat käytännössä talveen 1918 asti. Helsingin varuskunnan sotilaskohteista suurin osa siirtyi sellaisenaan venäläisiltä Suomen armeijalle. Jossain tapauksissa siirtoa edelsi lyhyt punakaartilaisjakso tai saksalaiskausi. Vuosina 1917–1918 Venäjän armeijan käytössä oli kantakaupungin alueella yhteensä noin 30 erilaista sotilaskohdetta – […]

Venäjän väliaikainen hallitus tunnusti Puolan

Viimeksi päivitetty: 30.3.2017 12:39

Venäjän väliaikainen hallitus antoi 30. maaliskuuta julistuksen, jossa se tunnusti Puolan riippumattomuuden. Julistuksella ei ollut välitöntä merkitystä, sillä Puola oli kokonaan keskusvaltojen miehittämä. Sen vertauskuvallinen arvo oli kuitenkin suuri. Väliaikainen hallitus sanoutui julistuksella irti keisarivallan sortopolitiikasta ja korosti omaa demokraattisuuttaan.[i] ”Vanha hallitus on antanut teille petollisia lupauksia, jotka se olisi voinut, mutta ei ole tahtonut […]

Helsinkiin saapui 29. maaliskuuta kaksi vuoden 1917 keskeistä hahmoa: Svinhufvud ja Kerenski

Viimeksi päivitetty: 29.3.2017 12:22

Helsingin rautatieasemalla koettiin 29.3.1917 poikkeuksellinen päivä. Juna toi runsaan puolentoista tunnin sisällä Pietarista kaksi vuoden 1917 keskeistä toimijaa. P. E. Svinhufvud palasi Siperian-karkotuksestaan, ja Venäjän väliaikaisen hallituksen oikeusministeri Aleksander Kerenski tuli pikavierailulle Helsinkiin. Molemmat tulijat saivat haltioituneen vastaanoton. Miehet olivat tavanneet toisensa Pietarissa kaksi päivää aikaisemmin. Kerenski oli ottanut Svinhufvudin sydämellisesti vastaan: ”Pietarissa kävi maanmiehemme […]

Suomeen nimitettiin 26.3.1917 maailman ensimmäinen sosialistijohtoinen hallitus

Viimeksi päivitetty: 24.3.2017 12:21

Venäjän väliaikaisen hallituksen 20. maaliskuuta antama manifesti 1917 peruutti useimmat Suomen itsehallinnon eli autonomian rajoitukset. Venäläistetyn senaatin korvasi Oskari Tokoin johtama poliittinen monipuoluehallitus, jonka väliaikainen hallitus nimitti 26. maaliskuuta. Tätä ennen ruhtinas Lvovin johtama hallitus kutsui koolle heinäkuussa 1916 valitun eduskunnan 4. huhtikuuta. Venäläistetty senaatti toimi virkaatekevänä hallituksena vara-amiraali Anders Wireniuksen johdolla. Se hoiti juoksevia […]

Puhelin oli tärkeä yhteyksien tekijä jo 1917

Viimeksi päivitetty: 27.3.2017 09:42

Suomi oli ajan hermolla puhelinliikenteen kehityksessä Venäjän vallan loppuvuosina. Puhelin oli 1910-luvulla monelle suomalaiselle osa arkipäivää. Suomen ensimmäinen puhelinlinja valmistui tehtailija Nissisen tontille Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan joulukuussa 1877. Helsingin Puhelinyhdistyksen (HPY) toiminta käynnistyi Daniel Johannes Wadénin saatua toimiluvan tammikuussa 1882 puhelinyhtiön perustamiseen Helsingissä. Yhtiö toimi aluksi nimellä Helsingfors Telefon-Förening / Helsingin Telefoni-Yhdistys. Puhelinyhtiöitä perustettiin […]

Työväenliike juhli näkyvästi kansainvälistä naistenpäivää 4. maaliskuuta 1917

Viimeksi päivitetty: 1.3.2017 10:05

Naistenpäivä sai 1917 työläisnaiset liikkeelle eri puolilla Suomea. Päivän teemoina olivat elinkustannukset, palkat ja lastenkasvatus. Työväenliikkeeseen kuuluneet naiset kokoontuivat maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina 1917 ainakin 33 paikkakunnalla juhlimaan kansainvälistä naistenpäivää. Sosialidemokraattinen naisliitto julkaisi tilaisuuksia varten 16-sivuisen Työläisnaisen Päivä -lehden, joka esitteli päivän keskusteluteemat: köyhälistölasten kasvatus ja huolenpito, kallis aika ja työläisnaisten palkat ja elintaso. Sensuurin vuoksi […]

Levottomuuden merkkejä Pietarissa

Viimeksi päivitetty: 1.3.2017 09:04

Venäjän valtakunnanduuma kokoontui uudelleen 27. helmikuuta 1917. Puhemies Mihail Rodzjanko piti isänmaallisen avajaispuheen, jossa hän korosti olevan välttämätöntä jatkaa taistelua lopulliseen voittoon saakka. Kulissien takana Rodzjanko oli yrittänyt saada keisari Nikolai II:n muuttamaan politiikkaansa. Hän oli 23. helmikuuta sanonut hallitsijalle Venäjän hallituksen olevan väärällä tiellä. Rodzjanko oli arvioinut vallankumouksen olevan ovella kansan tyytymättömyyden vuoksi. Keisari […]

Pakkanen paukkui ja ruokapula paheni talvella 1917

Viimeksi päivitetty: 17.2.2017 07:01

Talvi 1916–1917 oli pitkä ja kylmä. Pakkanen oli kova etenkin tammi-helmikuun vaihteessa. Etelä-Suomessa mitattiin liki 40 asteen pakkaslukemia. Koko maassa oli runsaasti lunta. Turussa voitiin järjestää 11. maaliskuuta vaivattomasti Suomen mestaruushiihdot 60 kilometrin matkalla. Kotkassa hiihdettiin 18. maaliskuuta 50 kilometrin kilpailut. Tammikuun keskilämpötila oli Helsingissä -8,8 ˚C, -helmikuun -11,0 ˚C ja maaliskuun -9,6 ˚C. Sodankylässä […]