Kronologia

1899

1.1.

Asetus taajaväkisistä yhdyskunnista tulee voimaan. Taajaväkiseksi yhdyskunnaksi saattoi päästä senaatin ja myöhemmin valtioneuvoston päätöksellä maalaiskuntaan kuuluva tehdas- tai asemataajama sekä jonkin kaupungin liepeille kehittynyt taajama. Taajaväkisellä yhdyskunnalla oli rajoitettu itsehallinto.

16.1.

Tampereella alkaa toimia maan ensimmäinen työväenopisto.

19.1.

Tammikuussa käynnistyvät ylimääräiset valtiopäivät, joilla säädyille jätetään esitys uudeksi asevelvollisuuslaiksi.

9.2.

Sanomalehti ”Östra Finland” lakkautetaan kokonaan.

15.2.

Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II antaa helmikuun manifestin.

3.3.

”Työmiehen” päätoimittaja Matti Kurikka kehottaa työläisiä olemaan kirjoittamaan nimeään helmikuun manifestia vastustamaan kansalaisadressiin, minkä vuoksi hän ja lehti saavat osakseen kovaa arvostelua.

12.3.

Helsingin työväestö päättää suhtautua myönteisesti suureen adressiin ja myös Matti Kurikka muuttaa kantansa.

13.3.

Aleksanteri II:n patsas kukitetaan hänen kuolinpäivänään mielenilmauksena helmikuun manifestia vastaan.

14.3.

Helmikuun manifestia vastustavaa kansalaisadressia Pietariin vievä ”Suuri lähetystö” lähtee Helsingistä keisarikunnan pääkaupunkiin.

15.3.

Suomen ensimmäinen osuuskauppa aloittaa toimintansa Ilmajoen Nopankylässä.

18.3.

Vt. ministerivaltiosihteeri ilmoittaa, ettei hallitsija ota vastaan lähetystöä, ja että adressin voi jättää hänelle.

29.3.

Marttaliitto aloittaa toimintansa.

20.6.

Nikolai II ilmoittaa Bobrikovin välityksellä olevansa tyytymätön venäläistämistoimiin kohdistuvaan arvosteluun ja kehottaa kenraalikuvernööriä toimimaan, jotta väestö ymmärtäisi Keisarikunnan ja Suuriruhtinaanmaan yhdyssiteen lujittamisen merkityksen.

26.6.

Kansainvälinen lähetystö saapuu Pietariin jättääkseen 1 063 tunnetun tiedemiehen allekirjoittamat Suomea tukevat adressit keisari Nikolai II:lle.

2.7.

Venäjän sisäministeri Goromykin ilmoittaa tiedemieslähetystölle, ettei keisari ota sitä vastaan. Postitse toimitettuja adresseja ei oteta lainkaan vastaan.

17.–20.7

Suomen Työväenpuolue perustetaan työväenyhdistysten edustajakokouksessa Turussa.

20.7.

Uusi järjestöasetus siirtää kaikkien uusien järjestöjen sääntöjen vahvistamisen Suomen senaatilta keisarille.

17.8.

Hufvudstadsbladet kertoo ”moottorivaunun” liikkuneen Helsingissä – kyseessä on ensimmäinen maininta autosta Suomessa.

1.12.

Suomalaisessa puolueessa on havaittu rakoilemista – joukko entisiä valtiopäivämiehiä kokoontuu valmistelemaan puolueen joulukuun kokousta.

Heinolan opettajaseminaarin toiminta alkaa.

Keväällä 1899 Suomessa koetaan poikkeuksellisen kovat kevättulvat. Vesi nousee tasolle, joka toistuu kerran 100–150 vuodessa. Aikalaiset merkitsevät tulvahuipun maalaamalla tai hakkaamalla kallioihin ja kiviin. Merkinnät saavat yhteisnimen valarikon viiva, mikä viittaa keisari Nikolai II:n helmikuussa antamaan Suomen autonomiaa kaventaneeseen manifestiin.