Kronologia

1903

Tammikuun alussa Turun hovioikeuden delegaatio neuvottelee Vaasan hovioikeuden edustajien kanssa vastarinnasta.

15.1.

Turun hovioikeus antaa ratkaisunsa virkamiessyytteistä: senaatin 11.11.1902 antamaa käskyä ei laittomana voida noudattaa.

25.1.

Nikolai II määrää kutsuntalakkoihin osallistuneet erotettavaksi valtionviroiksi, minkä lisäksi heiltä evätään pääsy valtion ja kunnan virkoihin myös tulevaisuudessa sekä julkiset apurahat tai lainat. Lisäksi kutsunnoista kieltäytyneille ei myönnetä ulkomaanpassia viiteen vuoteen.

23.2.

Kenraalikuvernööri Bobrikov erottaa Turun hovioikeudenneuvokset Tenlénin, Lindströmin ja v. Knorringin sekä joukon muita hovioikeuden jäseniä ja virkamiehiä.

28.2.

P. E. Svinhufvud lakkaa hoitamasta asessorin virkaa – pitää kuitenkin viralta erottamista laittomana.

7.3.

Turun hovioikeudesta erotetuille jäsenille ja eroa pyytäneille virkamiehille järjestetään suuret juhlat hotelli Phoenixissa.

19.3.

Kolme Vaasan ja kymmenen Viipurin hovioikeuden jäsentä erotetaan.

Huhtikuussa P. E. Svinhufvud muuttaa Helsinkiin ja päätyy mukaan kagaalin toimintaan.

9.4.

Julkaistaan keisarillinen käskykirje koskien toimenpiteitä valtiollisen järjestyksen ja yleisen rauhan säilyttämiseksi Suomessa. Käskykirjeessä arvostellaan Suomen suuriruhtinaanmaan ja Venäjän ”perusosien” yhteyttä vahvistavien toimien kohtaamaa vastustusta.

13.4.

P. E. Svinhufvud toimii puheenjohtajana Lahden juristikokouksessa, jossa kannatetaan virkamiesten uskollisuutta laillisuudelle viraltaerottamisen uhallakin.

Huhti-toukokuussa maasta karkotetaan joukko vastarintamiehiä: V. M. von Born, Carl Mannerheim, Eugen ja Reguel Wolff, Jonas Castrén, Wentzel Hagelstam, Leo Mechelin, Axel Lille, Eero Erkko.

20.–22.6.

SVUL:n Viipurissa järjestetyn toisen voimistelujuhlan yhteydessä pidetään salainen liittokokous.

24.7.

Haminassa toiminut Suomen kadettikoulu lakkautetaan.

17.–20.8.

Suomen Työväenpuolue pitää puoluekokouksensa Forssassa, muuttaa nimensä Suomen Sosialisemokraattiseksi puolueeksi ja hyväksyy yksiselitteisesti sosialisten ohjelman.

17.10.

Suomen Metalliteollisuuden Harjoittajain Liitto perustetaan. Liitto on ensimmäinen teollisuuden työnantajien yhteenliittymä.

21.11.

Emil Vikströmin veistämä Säätytalon päätykolmion veistosryhmä Aleksanteri II ja Porvoon valtiopäivät 1809 paljastetaan ilman juhlallisuuksia. Läsnä ovat Wikström, talon suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström sekä säätyjen pankkivaltuusmiehet ja veistostoimikunnan jäsenet.