Kronologia

1937

15.–16.1.

Valitsijamiesten vaalit: SDP saa 95, Svinhufvudin vaaliliitto ja IKL yhteensä 86, maalaisliitto 56 ja Ståhlbergin vaaliliitto 36 valitsijamiestä. Uudeksi tasavallan presidentiksi valitaan toisella äänestyskierroksella maalaisliiton ehdokas Kyösti Kallio.

13.2.

Suomen Kuvalehdessä ilmestyy L. A. Puntilan kirjoitus, joka johtaa Suomen Kulttuurirahaston perustamiseen.

20.2.

Suomen joukkue saa jääkiekon ensimmäisen maaotteluvoiton Viron kaatuessa Helsingissä maalein 2–1.

1.3.

Kyösti Kallion kausi tasavallan presidenttinä alkaa.

12.3.

Kyösti Kallio nimittää A. K. Cajanderin johtaman punamultahallituksen. Sosiaalidemokraatit osallistuvat ensimmäisen kerran enemmistöhallituksen työskentelyyn itsenäisessä Suomessa.

3.–4.4.

Sallassa järjestetään ensimmäiset pujottelun ja syöksylaskun SM-kilpailut – Erkki Penttilä voittaa kaikki mestaruudet.

1.5.

Aero Oy aloittaa lentoliikenteen Helsingistä Tampereelle.

31.5.

Eduskunta hyväksyy kansaneläkelain. Kansaneläkelaitos aloittaa toimintansa joulukuussa 1937.

13.6.

Vierumäellä vietetään Suomen Urheiluopiston vihkiäisjuhlia.

25.7.–1.8.

Kolmannet työläisolympialaiset järjestetään Antwerpenissä. Työväen Urheiluliiton 96 kilpailijan joukkue voittaa 23 kultamitalia ja yhteensä 66 mitalisijaa yleisurheilussa, painissa, nyrkkeilyssä ja uinnissa. Kisoihin osallistuu myös Neuvostoliitto.

30.7.–6.8.

Ammunnan MM-kisat Malmin uudella ampumaradalla Helsingissä ovat suurin Suomessa järjestetty kansainvälinen urheilutapahtuma. Kisoihin osallistuu 472 ulkomaista ampujaa. Suomi voittaa 10 kultaa, henkilökohtaisina kiväärilajeissa Olavi Elo, Einari Oksa, Kalle Liuhala ja Albert Ravila sekä haulikossa Konrad Huber. Vapaakiväärin Argentiina-malja ja marsalkan lahjoittama sotilaskiväärin Mannerheim-pokaali menetetään kuitenkin.

6.–8.8.

Viipurissa pidetyt yleisurheilun SM-kilpailut kantavat ensi kerran virallisesti nimeä Kalevan kisat. Kisat keräävät ennätysyleisön, yli 30 000 katsojaa.

19.10.

TUL-lehti julkaisee Helsingin Työväen Hiihtäjien vetoomuksen yhteistoiminnan sallimisesta porvarillisten urheilujärjestöjen kanssa. Liittotoimikunta asettuu tukemaan ehdotusta.

21.–24.11.

Työväen Urheiluliiton liittokokouksessa liiton johto ajaa yhteistoiminnan hyväksymistä, mutta asia päätetään lykätä seuraavaan kokoukseen. Liittotoimikunta valtuutetaan kuitenkin käymään asiasta neuvotteluja. Tauno Wilppulan seuraajaksi TUL:n puheenjohtajana valitaan Urho Rinne. TUL päättää anoa vuoden 1943 työläisolympialaisia.

6.12.

Sosiaalidemokraatti Emil Skog puhuu Helsingin Messuhallissa järjestetyssä itsenäisyyspäiväjuhlassa Suomen yhtenäisyyden puolesta.

17.12.

Etsivän Keskuspoliisin nimi vaihtuu Valtiolliseksi poliisiksi.