Kronologia

Maaliskuu

1.3.

”Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltojen” välille solmitaan sopimus.

2.3.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud yrittää päästä jäänmurtaja Tarmolle paetakseen Helsingistä Tallinnaan – yritys epäonnistuu.

2.3.

Vaasan senaatti saa tiedon, että Saksa oli Suomen hallituksen pyynnöstä päättänyt lähettää joukkojaan Suomeen – ylipäällikkö Mannerheim uhkaa erota.

3.3.

Suojeluskuntalaiset kaappaavat jäänmurtaja Tarmon venäläisiltä mahdollistaakseen senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin pakomatkan Tallinnaan.

3.3.

Brest-Litovskin rauhansopimus solmitaan Neuvosto-Venäjän sekä Saksan, Itävalta-Unkarin, Bulgarian ja Turkin välillä.

4.3.

Saksalaisten ylin päällikkö Tallinnassa, kenraali v. Seckendorff tarjoaa apuaan senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudille ja senaattori Jalmar Castrénille järjestääkseen heille matkaluvan Berliiniin ja sieltä Vaasaan.

4.3.

Vaasan senaatti antaa Suomen kansalle julistuksen, jossa kerrotaan Saksan tulevasta sotilaallisesta avusta venäläis-punakaartilaisia vastaan.

6.3.

P. E. Svinhufvudin ja Jalmar Castrénin junamatka Tallinnasta Riikaan alkaa.

7.3.

Hjelt allekirjoittaa ilman hallituksen valtuuksia Suomen ja Saksan välisen rauhansopimuksen ja kauppasopimuksen.

8.3.

P. E. Svinhufvud ja Jalmar Castrén saapuvat Riikaan.

9.3.

P. E. Svinhufvudin ja Jalmar Castrénin junamatka Riikasta Berliiniin alkaa.

10.3.

P. E. Svinhufvud ja Jalmar Castrén saapuvat Berliiniin – Svinhufvud aloittaa tapaamiset Saksan ulkoasiainhallinnon ja korkeimman sodanjohdon edustajien kanssa.

10.3.

Ylipäällikkö Mannerheim saa Hindenburgilta vastauksen, jossa ilmoitetaan Saksan keisarin hyväksyneen hänen esityksensä, jonka mukaan saksalaisjoukot Suomessa asetettaisiin suomalaisen ylijohdon alaisiksi.

11.3.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud osallistuu Berliinin suomalaisten järjestämille illalliskutsuille, jossa tapaa Hindenburgin.

15.3.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin kirje, jossa hän kehottaa Hjeltiä ryhtymään toimiin avun saamiseksi ulkovalloilta, saapuu perille – Hjelt oli kuitenkin jo ehtinyt varmistaa sotilaallisen avun saamisen Saksalta.

16.3.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud ja senaattori Jalmar Castrén kutsutaan Berliinissä tapaamaan Saksan valtiopäivien päävaliokuntaa ja selvittämään, miksi saksalainen apuretkikunta oli pyydetty Suomeen.

17.3.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud ja senaattori Jalmar Castrén lähtevät Berliinistä.

18.3.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud ja senaattori Jalmar Castrén saapuvat lautalla Trelleborgiin ja jatkavat illalla matkaa junalla kohti Tukholmaa.

19.3.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud ja senaattori Jalmar Castrén saapuvat Tukholmaan – vierailun aikana Svinhufvud tapaa myös Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n ja kuningatar Victorian.

21.3.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin ja senaattori Jalmar Castrénin junamatka Tukholmasta Haaparantaan alkaa.

21.3.

Ylipäällikkö Mannerheim määrää punavangit sotilaiden haltuun.

23.3.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud ja senaattori Jalmar Castrén saapuvat aamulla Haaparantaan ja nousevat Vaasaan menevään junaan väkijoukon saattamana.

24.3.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud ja senaattori Jalmar Castrén saapuvat valkoisen Suomen pääkaupunkiin Vaasaan sunnuntain vastaisena yönä klo 1.

25.3.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud osallistuu ensi kertaa Vaasassa istuvan senaatin istuntoon.

29.3.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud sekä senaattorit Jalmar Castrén ja Juhani Arajärvi lähtevät junalla tapaamaan ylipäällikkö Mannerheimia.

30.3.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud sekä senaattorit Jalmar Castrén ja Juhani Arajärvi tapaavat ylipäällikkö Mannerheimin Haapamäellä – Mannerheim selostaa sotilaallista tilannetta.

31.3.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud sekä senaattorit Jalmar Castrén ja Juhani Arajärvi tapaavat suojeluskuntalaisia Karjalan rintamalla Antreassa.