Kronologia

1942

1.2.

Merestä pyydetty kala sisällytetään elintarvikesäännöstelyn piiriin.

23.2.

Hallitus neuvottelee Mannerheimin kanssa armeijan kotiuttamisesta. Ylipäällikkö lupaa kotiuttaa heti kymmenen pataljoonan verran miehiä.

24.2.

Välirauhan aikana Suomen sosiaalidemokraattiseen puolueeseen muodostuneeseen oppositioryhmään kuuluvat seitsemän poliitikkoa tuomitaan 2–3 vuoden kuritushuonerangaistuksiin. Ryhmästä käytetään nimitystä kuutoset sen perustajien alkuperäisen lukumäärän perusteella. Kuutoset on erotettu sosiaalidemokraattisesta puolueesta syyskuussa 1940, kun he ovat arvostelleet puolueen politiikkaa talvisodan aikana. Sodan jälkeen kuutoset ovat tärkeässä roolissa Suomen Kansandemokraattisen Liiton perustamisessa.

20.–21.3.

Ensimmäisissä joukko-osastojen välisissä Karhumäen talvikisoissa Aunuksessa on ohjelmassa hiihtoa, painia ja nyrkkeilyä.

10.5.

Marsalkka Mannerheim antaa päiväkäskyn Suomen äideille ja myöntää heille yhteisen vapaudenristin.

4.6.

Presidentti Risto Ryti nimittää 75 vuotta täyttävän sotamarsalkka Mannerheimin Suomen marsalkaksi. Valtakunnankansleri Adolf Hitler vierailee Suomessa onnittelemassa Mannerheimia.

7.7.

Suomen Filmikamari päättää äänestyksen jälkeen jatkaa amerikkalaisten elokuvien esittämistä Suomessa. Saksalaisten johtama Kansainvälinen Filmikamari on vaatinut anglosaksista alkuperää olevien elokuvien esittämisen lopettamista.

25.–26.7.

Karhumäen kesäkisat ovat rintamaurheilun suurin tapaus. Kilpailulajeina ovat yleisurheilu, paini, nyrkkeily ja jalkapallo. 15 000 katsojan joukossa ovat pääministeri J. W. Rangell, SUL:n puheenjohtaja Urho Kekkonen ja Työväen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Rinne.

2.8.

Berliinissä keskustellaan saksalaisjohtoisen Euroopan urheiluliiton perustamisesta. Suomea kokouksessa edustaa SUL:n puheenjohtaja Urho Kekkonen. Liitto on määrä perustaa kongressissa, joka pidetään Münchenissä 20.–28.10.1942.

3.8.

Yleisesikunnan päällikkö kenraali Erik Heinrichs määrää perustettavaksi armeijan liikuntakasvatustoimiston.

11.9.

Presidentti Risto Ryti perustaa Suomen Leijonan ritarikunnan, jonka kunniamerkkejä voidaan antaa huomattavista siviili- ja sotilasansioista myös ulkomaalaisille.

2.10.

SVUL:n johto päättää osallistua tulevaan Münchenin kongressiin. Työväen Urheiluliittoa edustaa kokouksessa puheenjohtaja Urho Rinne vain yksityishenkilönä.

10.10.

Saksan ulkoministeriö tiedottaa Münchenin urheilukongressin siirtymisestä.

4.11.

Hitler kieltää eurooppalaisten tai kansainvälisten kokousten järjestämisen Saksassa. Ajatus Euroopan urheiluliitosta hautautuu.

6.11.

Suomalaiset luovuttavat kahdeksan juutalaispakolaista saksalaisille Helsingissä.

22.11.

Stalingradissa jää saarroksiin 250 000 Saksan 6. armeijan sotilasta. Hitler kieltää joukkojen komentajaa kenraali Friedrich Paulusta ryhtymästä läpimurtoyritykseen.